Joulukalenteri: Ensimmäinen musablogipostaukseni ikinä!

joulukalenteri_2

Kuva: Jyri Öhman

Näin se aika kuluu. Joulukuun toinen päivä. Ajatella. En tiedä teistä, mutta allekirjoittanut on edelleen ihan kesäfiiliksissä. Tämän päivän Rosvojen virallisen joulukalenterin luukku kuitenkin kuuluu minulle.

Mietin pitkään mitä tarjoaisin teille tämän hienon juhlapäivän kunniaksi. Ensin ajattelin tehdä tavallisen musapostauksen, mutta mitä kivaa siinä olisi ollut. Sen sijaan, että haaskaisin aikaanne arkisella dippadaa-postauksella, tarjoan teille jotain spesiaalia. Paljastan teille jotain intiimiä. Jotain laatikoiden syövereistä. Sieltä vieraille tarkoitettujen petivaatteiden ja ummehtuneiden vaatteiden alta.

Tänään julkaisen ensimmäisen musablogipostaukseni. Se on kirjoitettu kouluani varten vuoden 2008 syksyllä. Noihin aikoihin dokumentoin kaikki kurssityöni julkiseen blogiin, joka siis käytännössä oli enemmän tai vähemmän ensimmäinen ”musiikkiblogini”. Teksti vastaa kysymykseen kuka olet. Muistakaa, että teksti on kirjoitettu sinisten silmien ja naiivin luottamuksen takaa. Se on täynnä optimismia ja toivoa. Ja kuinka ironista, se ennustaa täydellisesti kaikki myöhempien vuosien seikkailut.

Olkaa hyvät:

KANSALAINEN JUKKA  (3.9.2008)

Jukka on yksinkertaisuudesta ja minimaalisuudesta pitävä 21 vuotias musiikkituotannon opiskelija. Hän odotti opiskelun alkua kuin kuuta nousevaa ja nyt opiskelut aloitettuaan tarttuu kaikkiin neuvoihin, jotka hän kokee hyödyllisiksi. Jukka on purkittanut uudessa kotikaupungissaan jo muutaman biisin ja kokee tekevänsä kotonaan paremman kuuloista jälkeä kuin ikinä aikaisemmin. Hän on huoltanut 7-kielisen Ibanez-kitaran uuteen iskuun, virittänyt akustisen kitaran soimaan kauniimmin kuin koskaan, opetellut käyttämään lauluääntään paremmin, ostanut kellopelin ja shakerin keskiyön ideointia varten.

 Kansalainen Jukka on siinä mielessä mielenkiintoinen persoona, että kotonaan Turussa hänellä oli tapana kulkea kesätöihin pyörällä 13km suunta, saadakseen hyvän tekosyyn kuunnella musiikkia, jolle muuten olisi vaikea varata aikaa. Mielenkiintoinen seikka hänessä on myös se, että Jukalle on tyypillistä valvoa öitä osittain senkin takia, että hän haluaa kokea valvotun yön horroksen omaisen euforisen pöhnän, jonka ei tarvitse olla liitoksissa alkoholiin millään tavalla. Useammin kuitenkin se on.

Jukka on pitänyt jo pidemmän aikaa ns. Brittirokista, vaikka vihaakin itse termiä. Jukan mielestä Edu Kehäkettunen on Suomen kovin rap-artisti, mutta silti Astrid Swanin sulosävelet sulattavat hänet sekunneissa. Jukka tykkää tanssia The Ting Tingsin tahdissa ja moshata Panteraa, kävelyillä hänen soittimessaan pyörivät yleensä demotasolla olevat bändit ja villit visiot orkestereiden tuottamisesta pyörivät hänen päässään.

 Turussa Jukalla oli tapana järjestää paljon tapahtumia ja erinäköisiä kekkereitä ympäri kaupunkia, mutta ei kuitenkaan ole tähän päivään mennessä uskaltanut laittaa omia rahojaan kiinni kuin pariin produktioon. Hän myös suunnittelee alkavansa myymään keikkoja eräälle turkulaiselle singer-songwriterille.

 Loppuun on vielä hyvä mainita, että Jukka on toiminut elinkeinotoimen harjoittajana 8 kuukautta ja tehnyt ennakkoverokortillaan duunia mm. karaoke-juontajana. Jukka ei häpeile historiaansa, mutta toivoo, että itse meriitit olisivat vasta edessäpäin.

Ja kirsikkana kakun päälle alla yksi ensimmäisistä koulutöistäni – Remix Nine Inch Nailsin biisistä, jonka nimeä en nyt kuollaksenikaan muista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.