Viisi kovaa: TCT, Ronya, 1987, Låpsley, Mini Mansions

10534986_894529033914266_1072525771255052723_o
Upeaääninen Ronya. Kuva: Anton Sucksdorff.

Viisi kovaa on Kalenterikarju-blogin juttusarja, jossa esitellään lyhyesti viisi kovaa biisiä. Oletko tehnyt mielestäsi kovan biisin? Lähetä lyhyt esittely ja kuuntelulinkki osoitteeseen kalenterikarju@rosvot.fi ja musiikkisi saattaa päätyä blogiini. Kalenterikarjua voi seurata FacebookissaInstagramissaja Snapchatissa (kalenterikarju). Lisäksi päivitän Spotifyssa ahkerasti KALENTERIKARJU: Parhaat biisit 2015 -soittolistaa, johon kerään kaikki omasta mielestäni kiinnostavimmat vuoden 2015 uutuusbiisit.

1. TCT – LAVATANSSIT

Olen odottanut tämän kappaleen ilmestymistä aina siitä lähtien, kun kuulin sen ensimmäistä kertaa kesällä ollessani työharjoittelussa Johanna Kustannuksessa. Universal Musicille levyttävä partyhop-trio TCT on nimittäin julkaissut juuri uransa kolmannen ja toistaiseksi ehdottomasti parhaimman kappaleensa, joka kantaa nimeä Lavatanssit. Eräästä vuoden 2014 suurimmista kesähiteistä (Rannalle) vastannut poppoo on inspiroivan epäsuomalainen positiivisen älyttömine party anthemeineen ja krebaamisineen ja todistettavasti myös keikkaolosuhteissa äärimmäisen hieno bändi. Lavatanssit on tämän vuoden bilebiisien ehdotonta kärkeä.

2. RONYA – WORK HARDER

Cocoa Music on yksi Suomen kiistatta viileimpiä levy-yhtiöitä. Muun muassa Graciaksen, Noah Kinin, Biniyamin ja Redderin kaltaisia artisteja julkaiseva pienmerkki on onnistunut kasvattamaan myös aiemmin Warner Musicilla yhden albumin julkaisseesta Ronyasta kiinnostavan naisartistin, jolla voisi olla jonkinasteista breikkauspotentiaalia helposti myös Suomen rajojen ulkopuolellakin. Jo edellissingle Flame oli hienoa tavaraa modernia klubisoundia popmusiikkiin sulattavine pumppaavine biitteineen, eikä uusi Work Harder -single jää ollenkaan Flamen varjoon. Work Harderin soundi on kuitenkin lähempänä pastellinsävyistä kasaria tuoden mieleen esimerkiksi Blood Orangen. Lisää tällaisia biisejä!

3. 1987- BOMB

Muun muassa Montauk-duossa vaikuttava ruotsalainen tuottaja Victor Holmberg julkaisee soolomateriaaliaan 1987-nimen suojissa. Aiemmin Ocean (2013) – ja Michelle (2014) -singleillään ihastuttanut 1987 jatkaa vahvalla linjalla kolmannella singlellään. Edellissingle Michelleä uptempompi Bomb on kentmäisen synkkä teos, joka raastaa tekstillään (”Djupt inom migTickar det som en bomb / Har jag slösat tid / På dumma drömmar som blivit skit”), mutta kutsuu toisaalta viettelevästi tanssimaan. Selkeää myöhäisillan laskuhumaladiskomusiikkia. Jag gillar!

4. LÅPSLEY – FALLING SHORT

Vastikään BBC Sound of 2015 -listalle valittu Låpsley on kummastusta herättävästä nimestään huolimatta oikein ilmavan kuuloista soulahtavan elektronisia ja akustisia äänimaailmoja pätevästi yhdistelevää modernia poppia. Falling Short -kappaletta kuunnellessa mieleen hiipii jonkinlainen Adelen ujon pikkusiskon ja James Blaken yhdistelmä. Kaunista, tunnelmallista ja siroa.

5. MINI MANSIONS – DEATH IS A GIRL

Vuonna 2009 perustettu Los Angelesista ponnistava Mini Mansions on Queens of the Stone Age -basisti Michael Schumanin kipparoima trio, josta ainakaan minä en ole ikinä kuullutkaan ennen Death Is A Girl -kappaleen ilmestymistä. Ensi vuonna jo toisen albuminsa julkaiseva yhtye kätkee kuitenkin sisäänsä samanlaista mystistä tenhoa kuin emoyhtyeensäkin. Hieman samaa klangia tässä biisissä on kuin tanskalaisen Beta Satan -bändin Girls (2008) -albumissa joskin särökitarat on korvattu Soft Cellin synamatoilla. Hieno kappale – jään odottamaan innolla tulevaa albumia.

SEURAA KALENTERIKARJUA – Instagram: @kalenterikarju | Snapchat: kalenterikarju | Facebook | Bloglovin