Viisi kovaa: Santa Cruz, SMMMY, Sanni, Charlie Winston, Gettomasa

10838013_10155121590295251_4687143686412645369_o
Kuvassa toisen albuminsa tänä vuonna julkaiseva Santa Cruz. Kuva: Ville Akseli Juurikkala.

Viisi kovaa on Kalenterikarju-blogin juttusarja, jossa esitellään lyhyesti viisi kovaa biisiä. Oletko tehnyt mielestäsi kovan biisin? Lähetä lyhyt esittely ja kuuntelulinkki osoitteeseen kalenterikarju@rosvot.fi ja musiikkisi saattaa päätyä blogiini. Kalenterikarjua voi seurata FacebookissaInstagramissaja Snapchatissa (kalenterikarju). Lisäksi päivitän Spotifyssa ahkerasti KALENTERIKARJU: Parhaat biisit 2015 -soittolistaa, johon kerään kaikki omasta mielestäni kiinnostavimmat vuoden 2015 uutuusbiisit.

1. SANTA CRUZ – MY REMEDY

Onhan näitä kasarirockbändejä kuultu, eikö vain? Siis niitä, jotka kuulostavat hieman Guns’n’Rosesilta ja Mötley Crüelta? Tatuoituja pitkähiuksisia rokuja, jotka juovat kaljaa ja varastavat mimmisi nenäsi edestä Bar Loosessa? Voi olla näinkin, mutta sanottava on, että Santa Cruz eroaa muista hiilikuitukopiorokkareista yhdellä lyömättömällä reseptillä: he tekevät ihan vitun hyviä biisejä. Olin ohittamassa bändin uuden singlen, My Remedy, pelkällä olankohautuksella ensikuuntelun jälkeen, mutta kuullessani kappaleen eilen YleX:n Uuden musiikin iltavuorossa, oli pakko kaivaa kappale uudestaan hieman tarkempaan syyniin. Jo viime vuoden lopulla julkaistu Wasted & Wounded oli kelpo esitys, vaikka olisin ehkä itse odottanut jotakin tarttuvampaa biisiä kärkeen. No nyt sellainen saadaan. My Remedy on muistuttaa hieman supertarttuvalla kertsillä varustettua Relentless Renegades -biisiä, joka on toistaiseksi allekirjoittaneen lempibiisi bändiltä. My Remedy kehittelee kuitenkin Relentless Renegadesin idean vielä pidemmälle ja viimeistään kertosäkeen jälkeisen hävyttömän nannattelun aikana huomaa nannattelevansa mukana itsekin täyttä häkää. Vitun hyvä biisi. Taas.

2. SALLAN JA MIRON MATKA MAAILMAN YMPÄRI – TALVI

Sallan ja Miron matka maailman ympäri tarjoilee ensimmäisen singlensä tulevalta toiselta albumiltaan. Talvi on riipivä balladi, jonka intro tuo mieleen rautalankaiskelmän ja Kotikatu-sarjan tunnarin. Rikollisen vähälle huomiolle jäänyt viime vuonna ilmestynyt debyyttialbumi sisälsi jo sellaisia huippusävellyksiä kuin Älä tartu mun siipiini, Mitä ikinä haluat sekä oman henkilökohtaisen suosikkini Ääriviivat. Talvi on silti tuotannollisesti, sovituksellisesti ja biisillisesti askel johonkin vielä komeampaan. Myös laulaja Salla Hätinen tulkitsee ja laulaa esikoislevyä väkevämmin. Itse odotan jo innolla sitä, että talvi on ohi ja saamme kuulla levyllisen oman polvensa potentiaalisimpiin suomalaisiin uusiin popsäveltäjiin kuuluvan Miro Palokallion sanoittamaa ja säveltämää musiikkia.

3. SANNI – 2080-LUVULLA

Sannin tuleva toinen albumi kuuluu vuoden odotetuimpiin julkaisuihin. Itsekin nostin sen vuoden toiseksi odotetuimmaksi albumijulkaisuksi tammikuisella listallani. 2080-luvulla on saanut hieman kontroversaalin vastaanoton ainakin omassa ystäväpiirissäni, mutta minun mielestäni se on erittäin hyvä popkappale, joka onnistuu sanoituksessaan paketoimaan jokaisen ihmisen välillä tunteman epämääräisen kaipuun, kaihon ja lannistumisen tunteen erokertomuksen ja nätin ja haikean melodian kääreisiin. 2080-luvulla ei ole mikään uusi Me ei olla enää me, mutta miksipä pitäisikään? Nälkä levyä kohtaan jatkaa kasvamistaan.

https://www.youtube.com/watch?v=BbHofciEANc

4. CHARLIE WINSTON – WILDERNESS

Charlie Winston on itselleni täysin uusi tuttavuus. Coldplayn laulaja Chris Martinin ja Elbow-yhtyeen Guy Garveyn ristisiitokselta kuulostava Winston on englantilainen singer-songwriter, joka on tähän mennessä julkaissut vuodesta 2007 lähtien neljä sooloalbumia, joista viimeisin Curio City ilmestyi tammikuun lopulla. Wilderness on kiinnostava joskin hieman tuotannollisesti hapuileva sekoitus Imagine Dragonsin superlight-versiota, Coldplayn ensimmäisiä levyjä sekä traditionaalisempaa mies ja kitara -kamaa.

5. GETTOMASA – OTA KIINNI JOS SAAT

Viimeisenä muttei vähäisimpänä on heitettävä shoutoutit Gettomasan uudelle singlelle. Steven Spielbergin vuoden 2002 Ota kiinni jos saat -leffalta nimensä lainannut (tai sitten ei) biisi tuo biitillisesti mieleen Kalifornia-Keken tuottaman Keskenin Fiiliksiin-biisin ja JVG:n Fäijönii-kappaleen (prod. Santeri Kauppinen) sukulaisen, jossa on tosin astetta laidbackimpi melodialinja. Edellislevyn aisapari eli tuottaja Ruuben on saanut toistaiseksi väistyä MDS:n tarjoaman biitin tieltä, mutta erinomaisesti ottaa Gettomasa tämänkin tyylin haltuun. Omissa silmissä (ja korvissa) Gettomasa ja Haamu ovat ne kaksi räppäriä, joiden soisi breikkaavan vuonna 2015 hieman suuremmankin yleisön tietoisuuteen.

SEURAA KALENTERIKARJUA – Instagram: @kalenterikarju | Snapchat: kalenterikarju | Facebook | Bloglovin