Top 100 parasta biisiä 2015 (sijat 40-31)

teflon_brothers_facebook

Kuva: Aki Roukala

Pian on taas yksi musiikkivuosi pulkassa. Viime vuonna listasin ensi askeleita ottavaan Kalenterikarju-blogiin Parhaat ulkomaiset biisit 2014, Parhaat kotimaiset biisit 2014, Parhaat levyt 2014 ja Parhaat keikat 2014. Tänä vuonna ajattelin tähdätä hieman korkeammalle – aion listata 100 parasta biisiä vuodelta 2015. Kyllä, luit aivan oikein. 100 parhaan kappaleen lisäksi luvassa on luonnollisestikin vielä vuoden parhaat kotimaiset ja ulkomaiset levyt (keikkoja en tänä vuonna listaa, sillä niillä olen käynyt niin laiskasti). Lue 10-osaisen TOP100-postaussarjan osat: sijat 100-91sijat 90-81sijat 80-71sijat 70-61sijat 60-51sijat 50-41sijat 40-31sijat 30-21sijat 20-11 ja sijat 10-1.  Vuoden parhaat biisit päivittyvät myös Spotifyhyn KALENTERIKARJU: Top 100 parasta biisiä 2015 -listalle, jota kannattaa lisäksi totta kai seurata.

TOP 100 PARASTA BIISIÄ 2015 (sijat 40-31)

40. ANTTI TUISKU: BLAABLAA (EN KUULE SANAAKAAN)

Kirjoitin Kalenterikarju-blogiin Antti Tuiskun Blaablaa (en kuule sanaakaan) -sinkusta pitkähkön arvion kappaleen ilmestyessä: ”Heti alkuun on todettava, että nyt on ollut tekijätiimillä rima korkealla. Blaablaa on täydellinen follow up Peto on irti -singlelle – myös temaattisesti lyriikkapuoleltaan. Ensimmäisistä tahdeista akkarikitaroineen tulee mieleen Aviciin Wake Me Up -hittisingle. Säkeistössä aseman kulmalla jätkät aukoo päätä, mutta sanaakaan ei kuulla, kun korviin lävähtää Londonbeatin I’ve been thinking about youn mieleen tuova vuorenkokoinen ja eeppinen kertosäe: ”Paan täysille luureihin sen laulun / jonka voima vie mut mukanaan / moi teille kaikille senkun huutelette / harmi kun en kuule sanaakaan”. Viimeistään c-osan rivit (”Joo mä tajuun / et on rankkaa / kun niin kauheesti pelkää / mitä käy jos muut ei tykkää”) tekevät selväksi, että kyseessä on vuoden 2015 toistaiseksi toimivin ja koskettavin voimaantumislaulu. Siinä missä Peto on irti -biisiä krebataan etkoilla, jatkoilla, yökerhoissa, ruotsinlaivalla ja bileissä, on Blaablaa oodi erilaisuudelle ja moninaisuudelle: voimabiisi koulukiusatuille, vähemmistöön kuuluville ja elämäntapafriikeille. Kappaleen voi halutessaan tulkita artistin reaktioksi Peto on irti -biisin synnyttämiin kahtiajakoisiin reaktioihin tai sen voi pureskella täysin omana teoksenaan. Uudessa Antti Tuiskussa viehättää juurikin musiikillinen flirttailu ysärisoundien ja 2010-luvun EDM:n kanssa, joka sulautuu täydellisesti moderniin poppiin. Lisäksi biiseissä uskalletaan ärsyttää, kyseenalaistaa sekä heittäytyä täysillä – Antin uusista biiseistä voi olla montaa mieltä, mutta määreet ”kädenlämpöinen” ja ”ihan kiva” niihin eivät istu. Kaiken keskellä on kuitenkin se tärkein: hyvät biisit, tarttuvat ja vahvat melodiat ja kiinnostavat tekstit.

39. ZEDD: I WANT YOU TO KNOW FEAT. SELENA GOMEZ

Saksalais-venäläinen Anton Zaslavski aka Zedd on vaikuttanut niittävän kehuja sellaisilta ystäviltäni, jotka eivät muuten EDM-hiteistä välittäisivätkään. Mikäs siinä kun Clarity-singlestä alkanut nousujohteinen ura on tuottanut sellaisia kappaleita kuin Beautiful Now ja varsinkin I Want You To Know. Hienosti potkiva popkappale.

38. TEFLON BROTHERS: PÄMPPÄÄ

Teflon Brothers on kiinnostava yhtye. Vaikkei valtamedia tunnu edelleenkään tunnustavan bändin olemassaoloa, tehtailee se suuria Spotify-hittejä kuten Maradona (kesä ´86), Kendo Anthem tai tangokuningas Teemu Raivion kanssa tehdyn Ay ay ayn. Kesän ja koko vuoden yhdeksi isoimmista hiteistä kohosi myös Pämppää, jonka musiikkivideo on myös vuoden katsotuin kotimainen musiikkivideo. Karju ottaa hatun päästä ja myöntää julkisesti kuuluvansa Teflon-lahkoon.

37. SÄRRE: HESAN NAISET

Postasin Särren Hesan naiset -biisistä elokuussa täten: ”Särren debyyttisingle Leikkaa sukkaa (2014) jakoi ilmestyessään omassa kaveripiirissäni mielipiteet vahvasti kahtia. Itse diggasin biisistä ihan kybällä ja kappaleeseen kuvattu tyylikäs koripalloaiheinen itseironinen video korjasi omissa kirjoissani viimeistään sen kuuluisan koko potin. Hesan naiset on (odotettu) askel kohti kansantajuisempia vesistöjä, sillä koripallon sijaan kappaleella lauletaan naisista. Ja jos nyt tarkkoja ollaan, Hesan naisista. Mutta minkäslaisia ne Hesan naiset sitten oikein ovat? No, biisistä löytyy Kamppiin muuttanut personal trainer, joka antaa paineita laihduttaa, (”se suuttu, sano et meil ei oo samoi tavoitteita / ja halus must eroon, niiku oisin kaloreita”), Kalliossa asuva jumalainen (hippi)nainen, joka olisi voinut olla malli ”jos vaan se ei ois boikotoinu meikkejä”, muija Malmilta, jonka kertojahahmo sai kiinni, kun se ”pölli mun Jordanit palloiluhallilta” ja mamu-muija Vuosaaresta, joka tykkäsi bailata ja tanssia ”mut se ei halunnu mua katella / kun mä yritin tanssilattial tapella”. Jokaiselle ”Hesoissa” asuvalle kappaleen kuvasto jaksaa naurattaa, koska naishahmoihin on saatu kiteytettyä jotain olennaista jokaisesta kaupunginosasta (toisaalta nämä kaupunginosat ovat adoptoitavissa mielikuvissa varmasti jokaiseen suomalaiseen kaupunkiin, ja sivutaanhan biisissä myös Vantaata, Espoota, Turkua, Tamperetta ja Joensuuta). Kappale ei kuitenkaan naura naisille – päinvastoin. Hesan naiset ovat yleisnimitys naisille, jotka ovat jumalattaria – Hesan naiset ovat voimanaisia, joita kertojahahmo yrittää hamuta itselleen surkein tuloksin; vika ei kuitenkaan ole koskaan Hesan naisissa, vaan akuankkamaisella tuurilla siunatussa vastapuolessa. Tai ehkä tarkemmin ottaen vika on siinä, että Hesan naiset ovat omine oikkuineen liian jumalaisia tavalliselle ihmishahmon ottaneelle tallaajalle. Mahtavaa! Biitin puolella mieleen ui hieman Ruudolfin ja Karri Koiran riemastuttava Danza Kuduro -versiointi Mammat riivaa (2011). Kepeästi lainehtivat karibialaiset steel pan -rytmit, calypsot ja turkki turkki -komppi sulautuvat kertosäkeen torvisektion ja Koiran samettisen äänen myötä ihanaksi trooppiseksi äänilautaksi, jolla on rentouttavaa kelliä ja hörppiä pirtelöä, vaikkei seksihelteitä tänä kesänä ole Suomessa koettukaan.”

36. TIPPA-T: EUROOPAN OMISTAJA

Rääväsuinen träppäri Tippa-T nousi kaikkien huulille Mehu-singlellään. Tänä vuonna White-albumin julkaisseen artistin tuotannosta eniten korviani hivelee toistaiseksi aggressiivinen Euroopan omistaja. Pam pam tää on tähtien sota.

35. FETTY WAP: 679 FEAT. REMY BOYZ

Fetty Wap nousi kartalle Trap Queen -debyyttisinglellään vuonna 2014. 679 ei ole biisinä yhtä kova kuin Trap Queen, mutta ansaitsee siitäkin huolimatta tulla listatuksi vuoden parhaiden biisien joukkoon. Kertosäe on onnistunut keitos, josta en osaa sanoa vieläkään, onko se banaalin typerä vai nerokkaan hauska: ”I’m like, yeah, she’s fine / Wonder when she’ll be mine / She walk past, I press rewind / To see that ass one more time”. Ehkä hieman kumpaakin?

34. APULANTA: VALOT PIMEYKSIEN REUNOILLA

Apulannan Valot pimeyksien reunoilla käsiteltiin ilmestyessään näillä sanoin: ”Aiemmin levyltä irrotetut sinkut Sun kohdalla ja Tivoli vaikuttivat hieman yhdentekeviltä. Ensin mainitussa oli potentiaalia, mutta jotain jäi puuttumaan ja jälkimmäinen kuulosti lähinnä siltä kuin Juustopäät yrittäisi soittaa Tehosekoitinta. Kolmas single Valot pimeyksien reunoilla on aivan eri maata. Biisi kuulostaa sopivasti erilaiselta mutta heti tutulta Apulannalta. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy kappaleen akustisuuteen ja jousisektioon. Sävellyksessä on ripaus countrya ja iskelmää – aikuistumista – mikä ei ainakaan itseäni haittaa lainkaan. Kalenterikarjulle nousee kappaleesta mieleen paikoitellen jopa Juha Tapio. Kertosäe on massiivinen ja koskettava. Sanoituksistakin ymmärtää oitis, mistä laulussa on kyse, mikä ei ole aina ollut selvää Toni Wirtasen ajoittaiseen ”kryptisen insinöörilyriikkaan” perehtyneille. Tuntuu kummalliselta olla näin innoissaan uudesta Apis-kappaleesta, mutta mikäs siinä kun kappale on timanttia. Yhtye on itse kertonut, että tuleva lokakuussa julkaistava 12. studioalbumi Kunnes siitä tuli totta on ”laserpunkkia sarkastisen tummalla sävyllä”. En tiedä, mitä on luvassa, mutta tällä kertaa aion perehtyä uuteen Apulanta-albumiin pitkästä aikaa astetta tarkemmin.”

33. JUSTIN BIEBER: SORRY

Bloggasin Justin Bieberin Sorrysta kappaleen ilmestyessä tällä tavalla: ”Justin Bieberin uutta Sorry-singleä ei tätä kirjoittaessani vielä Spotifysta löydy. Levyn ensimmäiselle singlelle, What Do You Meanille, tämä ei mielestäni vedä vertoja, mutta hyvä on tämäkin. Joidenkin lähteiden mukaan jopa Justin Bieber on päättänyt julkaista tulevan Purpose-albuminsa 13. marraskuuta siksi, ettei se sattuisi samalle päivälle viikkoa myöhemmin julkaistavan Adele-albumin kanssa. Sorry, Bieber. Innolla jään odottamaan, mitä Purposelle ainakin yhden laulun tehnyt Ed Sheeran on saanut aikaan.” Sittemmin Karjuvaaka on kylläkin kallistunut piirun Sorryn puolelle. Hyviä biisejä silti molemmat.

32. JARRYD JAMES: DO YOU REMEMBER

Jarryd Jamesin Do You Remember-single käytiin lävitse Kalenterikarjussa toukokuussa: ”Australiaistuottaja ja lauluntekijä Jarryd Jamesin esikoissingle Do You Remember tuo mieleen Alt-J:n James Blaken – tosin keitoksessa on mukana vielä hieman suurempi soppakauhallinen R&B:tä soulin sijaan. Do You Remember on hiiviskelevä ja hypnoottisen uhkaava ja kolisteleva fiilistelypala, jonka päällä sokerisena kuorrutuksena kuullaan Jarrydin hunajainen falsetto. Kappaletta on ollut tuottamassa ja kirjoittamassa Jarrydin lisäksi Joel Little, joka on aiemmin tehnyt yhteistyötä Broodsin ja Lorden kanssa. Tummasävyinen lopputulos ihastuttaa ainakin minua kovin.”

31. KATÉA: THAT AIN’T LOVE

Myös Katéan debyyttisingle That Ain’t Love käsiteltiin Karjulassa seuraavin sanankääntein: ”Vähintään yhtä mahtipontista ja niin ikään gospel-vaikutteista popmusiikkia esittää Katéa. Allekirjoittaneella loksahti suu auki, kun selvisi, että Katéa on suomalainen, sillä sen verran kansainvälistä ja freshiä soundia debyyttisingle That Ain’t Love edustaa. Kappale onkin syntynyt yhteistyössä ruotsalaisen tuottajatiimi Moneybridgen kanssa. Tummaäänisen Katean soundi tuo mieleen vahvasti Adelen ja Tove Lon ja miksei myös yllä esitellyn Sabina Ddumbankin. That Ain’t Love alkaa kevyellä pianosäestyksellä ja kuoromaisilla lauluilla, jotka taustoittavat hienosti rauhallista säkeistöä. Jylhässä ja sydämeen käyvässä kertosäkeessä taas flirttaillaan kevyesti elektronisten elementtien kanssa ja lauletaan niin riipivästi että sisuskalut sulavat (’Cause that ain’t love, that ain’t love / It ain’t true / That ain’t love, that ain’t love / Is what we do / Tell me something to believe in / I’m dying for your lies / But that ain’t love, that ain’t love / It ain’t true / That ain’t love). Olen myyty. Ällistyttävän hieno esikoissingle.”

SEURAA KALENTERIKARJUA – Instagram | Periscope | Snapchat: @kalenterikarju | Youtube | Twitter 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.