Tennispalatsin Scape-sali ja Independence Day: Uusi uhka

Tennispalatsi Scape

Sain tiistaina kunnian osallistua Tennispalatsin Scape-salin avajaistilaisuuteen. Kyseessä on Finnkinon uusi premiumkonsepti, jonka tarkoitus on tarjota katsojille entistäkin korkealaatuisempia elokuvakokemuksia uusimman esitystekniikan voimin. Finnkinon nettisivujen tiedotteen mukaanScape-premiumkonsepti rakentuu täysin uudistetun Tennispalatsi 1 -elokuvasalin ylellisiin puitteisiin ja markkinoiden uusimpaan ja moderneimpaan tekniikkaan: Dolby Atmos -äänentoistojärjestelmään ja Barco DLP D-Cinema -laserprojektoriin.” Kovat on puheet, mutta mikä oli Kalenterikarjun kokemus Scapesta?

No, Barcon projektoria on markkinoitu laatusanoin ”uusinta uutta”, ”alan kehittynein ja edistyksellisin”, minkä lisäksi on muistettu nostaa esiin se, että projektorin ansiosta ”elokuvaelämys valkokankaalla on entistä kirkkaampi ja värikylläisempi, ja  kuvanlaatu on poikkeuksellisen tarkka ja terävä.” Tällaiselle tavalliselle pulliaiselle ainoa silmiinpistävä asia oli oikeastaan mainittu kuvan kirkkaus, jonka voin todella allekirjoittaa. 185 neliön jättivalkokangas oli erittäin näyttävä kolmannesta rivistäkin nautittuna, vaikka toiste en mielelläni niin edessä tule enää vapaaehtoisesti istumaan (voin vain kuvitella, miltä elokuvan katsominen on tuntunut ensimmäisestä rivistä).

Scapen Barco-projektori yhdistettynä uusiin hieman kevyempiin ja paremmin päässä istuviin 3D-laseihin onnistui luomaan mielestäni piirun verran paremman 3D-syväyksen kuin mitä Finnkinon teattereissa olen aiemmin kokenut. Ero ei ollut kuitenkaan mitenkään merkittävä, mikä voi johtua toki myös elokuvasta. (Itse tosin olen tosin muutenkin 2D-elokuvien ystävä ja yritän vältellä 3D-elokuvia aina kun mahdollista.)

635-paikkaisessa Suomen suurimmassa salissa on myös uusittu Dolby Atmos -äänijärjestelmä. Finnkinon sivujen mukaan360˚ äänimaailma salissa mahdollistaa katsojan uppoutumisen elokuvan maailmaan vieläkin syvemmin. Dolby Atmos –tekniikalla ääni täyttää koko salin ja ympäröi katsojan joka puolelta. Ääni kuuluu salissa aiempaa tarkemmin, realistisemmin ja moniulotteisemmin, jolloin katsoja voi tuntea olevansa konkreettisesti tapahtumien keskipisteessä.” Mikäli ei lasketa lukuun ennen elokuvaa näytettyä ja kuultua varta vasten Dolby Atmos -teattereita tehtyä mainostraileria, jäivät nämäkin ylisanat välittymättä illan elokuvaa katsellessa.

Tilana Scape-sali tuntui avaralta ja suoraan sanottuna aivan valtavalta. Jalkatilaa on hulppeasti samoin kuin istumatilaa (leveämmät penkit). Ennakkoon kulmakarvan nostattelua herättäneet italialaiset tekonahkasohvatkaan eivät hikoiluttaneet peffaa tai liimautuneet kiinni käsiin kohtuullisen ilmastoinnin ansiosta. Toisaalta ne eivät myöskään herättäneet minkäänlaista vau-efektiä. Perushyvät istuttavat kuitenkin ja tukivat mukavasti alaselkää.

All in all. On hyvä, että elokuvateattereissa ollaan havahtumassa siihen, että yleisöä kiinnostaa elämyksellisyys – Netflixin ja Youtuben valtakaudella ihmisten saaminen näyttöpäätteidensä äärestä isojen kankaiden eteen on varmasti haastavaa. Mielestäni kuitenkin se, että Scape-salin näytöksistä peritään +3,00€ Premium-lisämaksu, ei tunnu perustellulta, sillä kuten aiemmin totesin, on lisäarvo tavalliselle katsojalle varsin marginaalinen. Ja 18,50€ 3D-leffalipusta viikonloppuiltana on mielestäni ehdottamasti liikaa. Toisaalta olisin valmis maksamaan itse jopa 25€ näytöksestä, joka olisi oikeasti huomattavasti parempi kuin tavallinen 3D-leffanäytös, jollaiseksi tämä uhkaa jäädä. Tällöin toivoisin, että äänimaailma tuntuisi matalina hertseinä fyysisesti vatsassa, penkit heiluisivat action-kohtauksissa ja 3D-kokemus imaisisi mukaansa kokonaisvaltaisesti.

Kyse on valitusta strategiasta, mutta itse näkisin, että Finkkinon tulisi panostaa enemmän yksittäisten arkinäytösten ja viikonloppulippujen halvempaan hintaan ja parempiin sarjalipputarjouksiin kuin Premium-kokemuksiin, joiden premium-osa on vielä hieman hatarasti havaittavissa.

Itse jatkan tämän perusteella silti 2D-näytöksissä käymistä.

Independence Day: Resurgence

INDEPENDENCE DAY: UUSI UHKA

Roland Emmerich ohjasi 20 vuotta sitten, vuonna 1996, Independence Day – Maailmojen sota -leffan, joka omalta osaltaan uudisti katastrofielokuvien genren. Muun muassa sellaisia rymistelyelokuvia kuin Godzilla (1998), Patriot (2000), The Day After Tomorrow 2004), 10,000 BC (2008) ja 2012 (2009) ohjannut saksalainen Emmerich todella tietää, mistä naruista vetää, kun suurelokuvia tehdään. Alkuperäisen Independence Dayn nähneet tietävät, mitä kakkososalta odottaa: pökkelöä juonikuviota (joka on sama kuin ensimmäisessä osassa, sillä erotuksella, että nyt ollaan vielä pahemmassa pulassa), vakuuttavia erikoisefektejä ja lopulta onnellinen loppu.

Kritisoitavia seikkoja elokuvassa on runsaasti. Mainittakoon tässä vaikkapa logiikka, juoni ja ohuet henkilöhahmot. Jatko-osasta poisjättäytyneen Will Smithin esittämän kapteeni Steven ”Steve” Hillerin esiin tuominen lähinnä nolottaa, samoin kuin Aliensista häikäilemättä napattu alienkuningatar. Ensimmäisestä leffasta tutut Jeff Goldblum, Bill Pullman ja Brent Spiner vetävät roolinsa autopilotilla, eivätkä Liam Hemsworth, Jessie Usher tai Maika Monroekaan hirveästi uutta puhtia elokuvaan tarjoa.

Valkoisen talon tuhoutumisen veroista mieleenjäävää kohtaustakaan ei jatko-osasta löydy. Ainoa hieman edes etäisesti koskettavaa muistuttava hetki koetaan jäähyväisten aikaan vanhan homopariskunnan kanssa.

Suurta elokuvaelämystä Independence Day: Uusi uhka ei tarjoa, mutta aivottomana kesän hittikatastrofielokuvana kyseessä on ihan mukiinmenevä ja viihdyttävä suoritus.

SEURAA KALENTERIKARJUA – Instagram | Periscope | Snapchat: @kalenterikarju | Youtube | Twitter 

Yksi kommentti kirjoitukseen Tennispalatsin Scape-sali ja Independence Day: Uusi uhka

  1. Pasi kommentoi:

    Minua harmittaa se, ettei Suomeen ole saatu IMAX-teatteria. Finnkino mukaan sitä ei olisi tuohon ykkössaliin saatu rakennettua. Finnkino on kyllä rakentamassa uutta teatteria Itäkeskukseen, jolloin IMAXikin voisi onnistua. Pelkään vain, että kalliin Scape-investoinnin jälkeen ei teatteriketjulta löydy intoa uuteen isoon satsaukseen.

    Oma kokemukseni Scapesta on arviosi kaltainen: kauheasti ylimääräistä se ei tavalliseen näytökseen verrattuna tuo.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.