Single: Särre – Hesan naiset

11148413_1148877511804676_607443068508400654_o

Vasta kun kirjoitin semisti nostalgisoivan postauksen Pyhimyksestä (man, I feel so old), on pakko jatkaa osittain hyväksi todetulla muistelokaavalla. Loost Koos kuuluu itselleni niihin kaikista rakkaimpiin suomihiphop-yhtyeisiin yhdessä Kemmurun ja Ceebrolisticsin kanssa. Särren, Pianomiehen ja DJ Arsin muodostama Lost Cause -nimellä startannut kopla iskeytyi omaan tietoisuuteeni vasta suomenkielisen materiaalin myötä vuonna 2007. Loost Koosin debyyttialbumi Peruna ja timantti (2007) on tänäkin päivänä yksi eniten kuuntelemiani suomiräbälevyjä. Toinen albumi, konemaisemmin säksätellyt Ei väistetä jos ei tunneta (2008), meni itseltäni totaalisen ohi, mutta palasin oitis fanijoukkoihin, kun Pienempi kuin kolme (2012) julkaistiin. (Kirjoitin muuten levystä myös tuoreeltaan All Ears -blogiin, kun blogi toimi vielä Blogger-alustalla. Kyllä, tämä on suomalaisten musiikkiblogien esihistoriallista aikaa ennen Rosvot-sivustoa. Ja kyllä, tämä haikaileva muistinnotkistelu johtuu tod. näk. siitä, että täytän kahden viikon kuluttua 26 vuotta. Huoh.). Wincave Mixtape, Vol 1. (2013) tarjoili piristävästi hieman pontevampaa nitkuttelua diipeissä ja smootheissa post-erotunnelmissa liplatelleen Pienempi kuin kolme -albumin jälkeen.

Loost Koosin ollessa jälleen hieman sivummalla, on Pianomies ehtinyt pakertaa valmiiksi kesäkuun alussa ilmestyneen Solisti -albumin, joka Kerro miten elät -videon perusteella jatkaisi ainakin osittain Pienempi kuin kolmen soulahtavia meininkejä. Ja tässä vaiheessa pääsemme vihdoinkin siihen kohtaan postausta, jossa otsikko ja teksti alkavat nivoutua hiljalleen toisiinsa (onneksi olkoon, jos pysyit mukana polveilussa!) nimittäin niin ikään Loost Koosista tuttu Särre tarjoili perjantaina uutta videota kesäkuussa julkaistuun tokaan sinkkuun, Hesan naiset. Tämä kys. audiovisuaalinen teos sai vihdoin ja viimein Kalenterikarjun kesän aikana jäätyneet blogisormet taas voisulan lailla notkeiksi, joten täältäpä tulloo!

HESAN NAISET

Särren debyyttisingle Leikkaa sukkaa (2014) jakoi ilmestyessään omassa kaveripiirissäni mielipiteet vahvasti kahtia. Itse diggasin biisistä ihan kybällä ja kappaleeseen kuvattu tyylikäs koripalloaiheinen itseironinen video korjasi omissa kirjoissani viimeistään sen kuuluisan koko potin. Hesan naiset on (odotettu) askel kohti kansantajuisempia vesistöjä, sillä koripallon sijaan kappaleella lauletaan naisista. Ja jos nyt tarkkoja ollaan, Hesan naisista. Mutta minkäslaisia ne Hesan naiset sitten oikein ovat? No, biisistä löytyy Kamppiin muuttanut personal trainer, joka antaa paineita laihduttaa, (”se suuttu, sano et meil ei oo samoi tavoitteita / ja halus must eroon, niiku oisin kaloreita”), Kalliossa asuva jumalainen (hippi)nainen, joka olisi voinut olla malli ”jos vaan se ei ois boikotoinu meikkejä”, muija Malmilta, jonka kertojahahmo sai kiinni, kun se ”pölli mun Jordanit palloiluhallilta” ja mamu-muija Vuosaaresta, joka tykkäsi bailata ja tanssia ”mut se ei halunnu mua katella / kun mä yritin tanssilattial tapella”. Jokaiselle ”Hesoissa” asuvalle kappaleen kuvasto jaksaa naurattaa, koska naishahmoihin on saatu kiteytettyä jotain olennaista jokaisesta kaupunginosasta (toisaalta nämä kaupunginosat ovat adoptoitavissa mielikuvissa varmasti jokaiseen suomalaiseen kaupunkiin, ja sivutaanhan biisissä myös Vantaata, Espoota, Turkua, Tamperetta ja Joensuuta). Kappale ei kuitenkaan naura naisille – päinvastoin. Hesan naiset ovat yleisnimitys naisille, jotka ovat jumalattaria – Hesan naiset ovat voimanaisia, joita kertojahahmo yrittää hamuta itselleen surkein tuloksin; vika ei kuitenkaan ole koskaan Hesan naisissa, vaan akuankkamaisella tuurilla siunatussa vastapuolessa. Tai ehkä tarkemmin ottaen vika on siinä, että Hesan naiset ovat omine oikkuineen liian jumalaisia tavalliselle ihmishahmon ottaneelle tallaajalle. Mahtavaa! Biitin puolella mieleen ui hieman Ruudolfin ja Karri Koiran riemastuttava Danza Kuduro -versiointi Mammat riivaa (2011). Kepeästi lainehtivat karibialaiset steel pan -rytmit, calypsot ja turkki turkki -komppi sulautuvat kertosäkeen torvisektion ja Koiran samettisen äänen myötä ihanaksi trooppiseksi äänilautaksi, jolla on rentouttavaa kelliä ja hörppiä pirtelöä, vaikkei seksihelteitä tänä kesänä ole Suomessa koettukaan.

SEURAA KALENTERIKARJUA – Instagram: @kalenterikarju | Snapchat: kalenterikarju | Facebook | Bloglovin

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.