Single: Mira Luoti – Pinnan alla

12466031_1644017092517777_3226366485187661871_o

Huh. Huh huh. Olen paatumaton PMMP-fani ja omistan yhtyeen koko tuotannon – kyllä – nyt vanhahtavina cd-levylaitoksina (levyt kokoava 2000-luku -vinyyliboksi on houkutellut useaan kertaan), joihin meillä käkeillä oli tapana tuhlata aikuisten viikkorahamme ennen muinoin ennen Spotifyta. Onnistuin lopulta näkemään PMMP:n livenä vain kahdesti: vappukeikalla Nosturissa vuonna 2009 ja yhtyeen toisiksi viimeisellä keikalla Helsingin Jäähallissa 26.10.2013. Hienoja kokemuksia molemmat.

PMMP:n hajottua aika monet ovat olleet kieli pitkällä odottamassa Paula Vesalan soololevyä. Edellinen Vain elämää -kausi vain vahvisti näitä odotuksia ja vihdoin viimein vime vuoden lokakuussa saatiin ensimaistiainen Vesalasta Tequila-singlen muodossa. Nyt on kuitenkin Mira Luotin vuoro ja herranhösses minkälainen vuoro se onkaan! PMMP:n uran aikana Mira jäi tahtoen tai tahtomattaan (tai median vuoksi) aina hieman Paulan varjoon, mutta tänään julkaistulla Pinnan alla -singlellä Mira astuu varjosta valoon.

PINNAN ALLA

Hmm. Huomaan pohdiskelevani rumpuintrossa Don Huonojen Don Huonot (2002) -levyn Näkymättömään kaupunkiin -alkua. Kiinnostavaa. Nostalgiaa, nuoriso, nostalgiaa. Sitten mielessä häivähtää modernin suomirock-klassikon asemaan kivunneen pemuhitin Joku rajan säkeistömelodia yhden tahdin verran ja sitten… kuin heittäytyisi virtaavaan veteen kellumaan; Mira Luotin musiikillinen historia pyyhkiytyy kauaksi mielestäni ja korviin levittäytyvä uusi soundillinen kangas huumaa ja rauhoittaa kuin lempeästi puhaltava kesäpäivä meren rannalla. Pariisin kevät -nokkamies Arto Tuunelan tuottama ja Miran ja Arton yhdessä tekemä kappale Pinnan alla on pahaenteinen ja hypnoottinen mutta samalla kaihoisa ja rentouttava ja – niin, nostalginen. Jos ei muuta yhteistä, on Vesalan ja Luotin kappaleissa samaa nostalgisena piirtyvä tekstillinen pakomatka yhdeksi yöksi jonnekin muualle. Siinä missä Tequila kuulosti jokseenkin jonkinlaisen filtterin läpi vedetyltä PMMP:ltä (kirjoitin Vesalan Tequila-singlestä sen ilmestyessä; lue teksti täältä), ei Pinnan alla tuo lopulta kovin paljoa mieleen PMMP:tä. Eikä oikeastaan mitään muutakaan suomalaista tai ulkomaista artistia. Ja se on ehdottomasti hyvä asia. Pinnan alla kuulostaa tuoreelta, tässä ajassa kiinni olevalta popmusiikilta, jonka toivoisi tulevan kevään mittaan vastaan kaikilta radiokanavilta. Vaikka ehkä Vesalaan verrattuna tekstillisesti ei aivan yhtä hienoihin sfääreihin päästäkään, luo Mira Luoti esikoissinglellään vaikuttavia visuaalisia kuvia. Vau. Kotimainen musiikkivuosi 2016 alkaa vahvasti. Lisää tätä!

SEURAA KALENTERIKARJUA – Instagram | Periscope | Snapchat: @kalenterikarju | Youtube | Twitter 

Yksi kommentti kirjoitukseen Single: Mira Luoti – Pinnan alla

  1. Jage kommentoi:

    Lupaavaa ja kiinnostaa, kuten paras PMMP aikoinaan. Itsekin näin bändin vain kahdesti ja omistan kolme ekaa levyä. Hienoa, että kumpikin jatkaa musantekoa – taitavasti. Äänimaailma on hypnoottinen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.