Täällä se vihdoinkin on. Ai mikä? No Chisun paluusingle Ihana tietenkin ja se jos mikä on IHANAA! Suomen suosituimpiin artisteihin lukeutuva Chisu on julkaissut urallaan kolme albumia – Alkovi (2008), Vapaa ja yksin (2009) ja Kun valaistun (2011) – joilta lohkotut menestyssinglet kuten Mun koti ei oo täällä, Baden-Baden, Sama nainen, Sabotage, Kohtalon oma, Kolmas pyörä ja Tie lienevät jo nyt osa kollektiivista suomalaista popmuistia -ja historiaa. Jotakin suosiosta ja menestyksestä kertonee se, että artistin levyjä on myyty tähän mennessä yhteensä yli 200 000 kappaletta ja Chisu on palkittu uransa aikana muun muassa Teosto-palkinnolla (2011) sekä useilla Emma-palkinnoilla (Vuoden biisi [2008], Vuoden e-Emma [2008], Vuoden biisi [2009], Vuoden tuottaja [2009], Kriitikoiden valinta [2009], Vuoden albumi [2011], Vuoden naissolisti [2011], Vuoden popalbumi [2011], Vuoden musiikkivideo [2011], Vuoden tuottaja [2011] ja Vuoden live-esiintyjä [2011]).

Kaupallisen menestyksen lisäksi Chisun musiikista ovat innostuneet myös kriitikot, eikä mikään ihme, sillä levyt ovat olleet kiinnostavia ja persoonallisia sekä osoittaneet kestävänsä hyvin kuuntelua. Chisussa erityislaatuista on myös se, että hän on säveltänyt, sanoittanut, äänittänyt, miksannut ja tuottanut itse jokaisen albuminsa. Lisäksi hän on jossain kumman välissä ehtinyt säveltää kappaleita muillekin artisteille kuten Antti Tuiskulle, Laura Närhelle, Jipulle ja Vesa-Matti Loirille. ”Uskomaton lahjakkuus” on sanapari, jonka käyttäminen Chisun yhteydessä ei olekaan tippaakaan liioiteltua. Sanomattakin lienee siis selvää, että Chisun paluuta on odotettu kuin kuuta nousevaa.

IHANA

Okei. Ensimmäinen fiilis biisin kuuntelun jälkeen on… todella hämmentynyt. Elektronisella lähes koko kappaleen läpi kulkevalla pomppivalla ja tempovalla syntikalla alkava Ihana kuulostaa oitis soundeiltaan futuristiselta, tuoreelta ja omaperäiseltä, ja nostattaa mielleyhtymän Donna Summerin I Feel Love -klassikkoon. Synien esiinmarssin jälkeen kuullaan pierevä sankarimainen hevikitarakaksikko. Rumpufillin jälkeen laskeudutaan säkeistöön ja Chisu alkaa laulaa: ”Ehkä sä jätät mut / ja toiseen rakastut / mut en mä ehdi pirui maalailla / kun mä keinun sydän aalloilla / kun sä katsot mua silmiin / mun pää hävii pilviin / eikä se sielt kai hetkeen alas tuu / ei mua kiinnosta nyt mikään muu”. Ja heti perään kertosäe: ”Ku beibi sä oot vaan niin ihana / sun kanssa kaikki on vaan ihanaa / mä haluun olla sulle ihana / tää kaikki on vaan ihan ihanaa / sä oot ihana”. Sama sankarihevikitara ja lyhyt paluu introon. Toiseen säkeistöön: ”Ehkä sun äiti on hullu / ja sä oot siihen tullu / ja mun siskot susta varottaa / kun ei ne itse sua saa / ja siin sä oot vaan ku joku ihme / sua ihailen ikuisuuden / suhun rakastuu kai jokainen / yks sana kuvaa sua parhaiten”. Kertosäe. Toisen kertosäkeen jälkeen lyhyt toista säkeistöä kertaava puheosuus. Kertosäe. Hevikitarapieru. Sitten ensimmäistä säkeistöä kertaava puheosuus. Ja jälleen alun intro. Sitten kappale on ohi. Mitä hittoa. Kubistista popmusiikkia? Tältäkö suomalainen radio tulee kuulostamaan loppuvuonna 2015 ja koko vuoden 2016? Luovuuden ja rohkeuden puutteesta Chisua ei ainakaan voi syyttää – tälläkään kertaa. Kalenterikarju jää seuraamaan mielenkiinnolla, minkälaisen reaktion Ihana saa aikaan radioissa, medioissa ja musiikin kuuntelijoissa. Hieno ja hämmentävä avaus Chisun uudelle tulemiselle.

SEURAA KALENTERIKARJUA – Instagram: @kalenterikarju | Snapchat: kalenterikarju | Facebook | Bloglovin