Siis ai että mä alkaisin tekee videoita Youtubeen? C’mon, ei todel-madafakin-lakaan!

Jep. Niin se mieli muuttuu. Vielä vuosi sitten olisin nauranut päin naamaa, jos joku olisi kehdannut väittää, että ens kesänä sulla on Mikko muutes sit tollane Youtube-kanava ja sopimus Splay Suomen kanssa (en olisi edes välttämättä tiennyt mikä on Splay Suomi). Minua olisi todennäköisesti hieman jopa hävettänyt tuollainen tilanne. Eilen poikien saunaillassa häpeästä ei kuitenkaan ollut tietoakaan ja toverillisen vittuilun lomasta oli aistittavissa pientä ylpeyttä kaverin puolesta. Itse olen ainakin ihan banaaneina!

Niin. Nyt jälkikäteen ajatellen astuin ensimmäisen henkisen askeleeni kohti tubettamista juurikin viime kesänä. Tämän baby stepsin voinee ristiä uteliaisuudeksi. Totta kai tiesin keitä ovat Mariieveronica, eddspeaks ja Mmiisas, vaikken ymmärtänytkään miksi kukaan haluaisi katsoa videoita jonkun random-tyypin arjesta. Nyt todel-madafakin-lakin ymmärrän.

Reilu vuosi sitten Youtube edusti minulle alustaa, jonne ladattiin fail-videoita tai muita viihdyttäviä kotivideomaisia pätkiä. Ensisijaisesti se oli vain sivusto, jossa kävin katsomassa musiikkivideoita. Vietin aikaa blogien ja musiikkisivustojen parissa. Instagram minulla oli, mutta se jäi vielä Facebookin ja Twitterin varjoon. Somettamiseni oli erilaista.

Alkuvuodesta 2015 törmäsin Tubeconiin. YleX:n uutisoinnista selvisi, että elokuussa järjestetään toista kertaa Tubecon, johon jo vuonna 2014 myytiin yli 5000 lippua. Ihmiset siis oikeasti maksoivat siitä, että pääsevät tapaamaan lempitubettajiaan? Aivan järjetön ajatus! Innostuin asiasta niin paljon, että olisin halunnut ostaa lipun Tubeconiin ja käydä paikan päällä katsomassa, mistä oikein on kyse. Intoa ei hidastanut edes se, että samana viikonloppuna Suvilahdessa vietettiin Flow Festivalia. Lopulta en päässyt Tubeconiin, koska en ollut sinä viikonloppuna Helsingissä.

Kesällä 2015 Suomeen laskeutui toden teolla Snapchat. Aloin itsekin tehdä viime elokuussa @minnihei myötävaikutuksesta  omaa MyStoryani. Seuraajien kertyessä rupesin saamaan yksityisviestejä, joissa udeltiin olenko tubettaja tai suunnitelinko oman kanavan aloittamista. Vastaukseni kumpaankin oli selvä ja yksiselitteinen ”en”. Silti on selvää, että nimenomaan snäppi ajoi minut tubeen. Löysin Timo Wildernessin, tutustuin Aleksanteri Hakaniemeen, ihastuin Soikun, Iina Katariinahin ja monien muihin videoihin.

Marraskuussa yllätin sitten itseni Youtube-kanavaa perustamasta. Suunnitelmaa ei ollut, kameraa ei ollut, mutta nyt oli kanava. Mutta koska kameraa ja suunnitelmaa ei ollut, kanava jäi vaille käyttöä, enkä lopulta uskonut, että sinne mitään videoita ikinä tulisi. Sitten kohtalo päätti puuttua peliin.

Toukokuussa sisällöntuottajien festareilla PING Helsingissä etäisesti tutunnäköinen kundi asteli luokseni ja roppasi kättä: ”Moi, mä oon Jere Splayltä. Oon seurannut sun snäppejä ja olisi nastaa, jos pääsisit meidän toimistolle juttelemaan ensi viikolla.” Minähän menin ja kuten aiemmin mainitsin, nyt sopimus on solmittu. Kyllä, minusta tulee tubettaja ja kyllä, tänä vuonna olen menossa Tubeconiin. In your face, menneisyyden minä!

PS. Otsikkoon viitaten tubettajan identiteetin omaksuminen on ollut näköjään pikaista, vaikka ensimmäinen videokaan ei ole vielä pihalla, heheeheh.

KALENTERIKARJUN ENSIMMÄINEN YOUTUBE-VIDEO ILMESTYY TASAN VIIKON PÄÄSTÄ. KÄY TILAAMASSA KANAVA TÄÄLTÄ JA PYSYT KARTALLA UUSISTA VIDEOISTA.

SEURAA KALENTERIKARJUA – Instagram | Snapchat | Youtube | Twitter