#minunhyllyni: Kristian Westerling / Satin Circus

Satin Circuksen Kristian Westerling. Alkuperäinen kuva täältä.

Satin Circus -yhtyeen Kristian Westerling. Alkuperäinen kuva täältä.

#minunhyllyni on blogisarja, jossa eri taustoista tulevat tunnetut ja/tai alallaan arvostetut tekijät – miehet ja pojat – kertovat omasta lukemisestaan ja antavat sen jälkeen viisi lukuvinkkiä. Blogisarja on osa #pojatkinlukee-kampanjaa, jota voit seurata FacebookissaInstagramissa ja Twitterissä.

Kristian ”Krippe” Westerling on Paul Uotilan kanssa toinen vuonna 2010 perustetun Satin Circuksen voimahahmoista. Musiikin lisäksi Krippe tunnustautuu kovaksi gameriksi ja lukijaksi, jota kiinnostavat varsinkin scifi-kirjat ja dystooppiset maailmat.

1. Miten kuvailisit suhdettasi lukemiseen?

– Suhteeni lukemiseen on todella fiilispohjaista. Joskus saatan ahmia lukuisia kirjoja kuukaudessa tai sitten vietän saman kirjan parissa montakin kuukautta. Suosikkigenreni on scifi, mutta luen kirjoja laidasta laitaan. Harvemmin ostan kirjan, joten olen innokas kirjastokävijä. Usein menen kirjastoon ja valitsen sokkona jonkun kirjan, joka näyttää kiinnostavalta, ja siksi tulee myös luettua kaikenlaista. Olin lähellä Kindlen ostamista, mutta muutin mieleni, kun tajusin miten tärkeä se fyysinen kirja on mulle. Tulee muutenkin liikaa aikaa vietettyä ruudun edessä, siksi fyysinen kirja on mukava irtiotto. Ainoa äänikirja jonka olen ”lukenut” on Sun Tzun Art of War. Ensimmäiseksi äänikirjaksi se oli aika rankka. Sen jälkeen äänikirjat taisi jäädä siihen. Luen melkein kokonaan englanniksi.

2. Lukemiseen liittyvä positiivinen muisto? 

– Muistan kun lukiossa synkkänä syksynä oli paska fiilis, mutta aina kun avasin Michael Palinin Himalayan oloni helpotti. Aina kun kirja saa minusta täyden otteen, tunnen mukavia tunteita.

3. Miten lukeminen vaikuttaa konkreettisesti arkielämääsi?

– Minulle lukeminen on eskapismia, mutta en mitenkään näe sitä huonona asiana. Minusta tuntuu, että mitä enemmän luen, sitä enemmän opin mitä on olla ihminen. Saan sukeltaa toisen ihmisen maailmaan, onko se sitten hahmon tai kirjalijan. Tuntuu siltä, että minulla on ollut varsin helppo elämä ilman mitään erityisen isoja kriisejä, joten kirjojen kautta tunnen itseni enemmän eläväksi. Luen myös aika paljon popular science -kirjoja, joista konkrettisesti oppii asioita.

#MINUNHYLLYNI: KRISTIAN WESTERLING

1. ORSON SCOTT CARD: ENDER’S GAME

Ender’s Game oli yksi ensimmäisiä scifi-kirjoja, joita luin, ja siitä on tullut minulle todella tärkeä. Koko Ender’s-saga ja sen rinnakkaiskirjat ovat huikeita teoksia. Ensimmäisessä kirjassa on enemmän toimintaa, mutta mitä pidemmälle menee sarjassa sitä syvempiin teemoihin sukelletaan. Se mikä sai minut koukkuun oli tulevaisuuden poliittista spekulaatiota ja kysymys siitä, mitä tapahtuu, kun ihmisyys kohtaa muukalaisia avaruudesta. Nuoria neroja valmennetaan kohtaamaan sotilaallista uhkaa ja he kamppailevat näyttääkseen kuka on paras. Yhteenkuuluvuus, ryhmäkäyttätyminen ja ymmärtäväisyys ovat tärkeitä teemoja kirjassa. PS. Leffa on paska.

2. RAY LORIGA: TOKYO DOESN’T LOVE US ANYMORE

– Kirja kertoo myyjästä, joka kauppaa muistinmenetyslääkeainetta. Kirja ei seuraa kronologista aikajanaa, vaan sekoilee ympäriinsä vähän niin kuin protagonisti itsekin. Dystooppinen tunnelma ja tarinan monimuotoisuus vetosivat minuun. Vuosien varrella on tullut paljon mietittyä elämän tarkoitusta, ja tunnistan itseni kirjan surrealismista. Kirja avaa kysymyksiä siitä, mitä on olla ihminen. Koska luin kirjan kriitisessä vaiheessa elämää, se iski minuun entistäkin kovempaa.

3. HARUKI MURAKAMI: AFTER DARK

– Olen suuri Haruki Murakami -fani ja After Dark oli ensimmäinen kirja, jonka luin häneltä. Ehkä juuri siksi se on jäänyt mieleen niin vahvasti. Japanilainen kulttuuri on aina ihastuttanut minua ja se on myös yksi syy miksi tykkäsin After Darkista niin paljon. Taphtumat sijoittuvat kaikki yhteen yöhön Tokyossa, jossa kohdataan monta eri henkilöä. Kirjan unimainen ja herkästi poeettinen ote syrjäytymisteemasta lumosivat minut. Iso plussa kirjassa mainittuun jazzmusiikkiin, joka toimii vähän niin kuin kirjan soundtrackina.

4. BRET EASTON ELLIS: AMERICAN PSYCHO

– Sex, drugs and violence. Tykkäsin American Psychosta, koska lukiessani kirjaa koin niin ristiriitaisia tunteita. Ensin shokki, sitten räkänauru ja perään huono omatunto. Batemanin transgressiivinen väkivalta ja etääntyminen yhteiskunnan normeista puhtaan julkisivun takaa ällötti ja viehätti samanaikaisesti. Tuntuu siltä, että kirjan liikemiesten pinnalliset fasaadit  ja materialismi ovat entistäkin ajankohtaisempaa tänä päivänä ihmisten virtuaalisten kiiltokuvien takia.

5. ERNEST CLINE: READY PLAYER ONE

– Koska luin kirjan niin nopeasti, minun on pakko listata se myös tähän. Innokkaana gamerina Ready Player One kolahti ja kovaa. Eletään dystooppisessa tulevaisuudessa, jossa suurin osa ihmisten elämää sijoittuu OASIS-virtuaalimaailmaan. Oasiksen tekijä on koodannut piilotetun pelin ja päähahmo etsii johtolankoja ollaakseen ensimmäinen, joka suorittaa kaikki tehtävät ja siten voittaa pelin ja saa kontrollin koko Oasiksesta. Parasta kirjassa on se, että se on täyteen pakattu kulttuurisia referenssejä, etenkin viittauksia kasaripop kulttuuriin. Todella hauska kirja, joka imaisee mukaan täysin, etenkin jos on kiinnostunut virtuaalitulevaisuudesta ja elokuvasuosikki sattuu olemaan WarGames.

SEURAA KALENTERIKARJUA – Instagram | Periscope | Snapchat: @kalenterikarju | Youtube | Twitter 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.