Levy: Mitra – Mitra

Mitra-albumi

Idolsin seitsemännen tuotantokauden voittanut Mitra Kaislaranta julkaisi Idols-voittosinglensä Äkkisyvää heti kilpailun jälkituoksinnassa joulukuussa 2013. Seuraavaa singleä, Kukka kaipaa valoa, saatiin odottaa tammikuuhun 2015 saakka, mutta sen ilmestyessä Idolsia seuraamaton Kalenterikarjukin valpastui ja kirjoitti kappaleesta. Jokin tässä Mitra-nimisessä uudessa artistissa nimittäin kiehtoi, ja nyt albumin ilmestyessä, kiehtoo edelleen, vaikkei albumi täysin kympin suoritus olekaan. Mistään katastrofista ei siltikään ole kyse, nimittäin albumin kymmenestä raidasta neljä osuu häränsilmään ja kaksi on melko lähelle. Muutama keskinkertaisempi esitys kuitenkin lannistaa yleisvaikutelmaa.

Itse näen Mitrassa potentiaalisen oman sukupolvensa Jenni Vartiaisen, mutta vielä ei oikein oma artistius kanna niin pitkälle, että merkittävä etulyöntiasema Vartiaiseen, Chisuun, Anna Puuhun tai edes Vilma Alinaan ja Ellinooraan saataisiin luotua. Eikä sillä ehkä niin väliäkään vielä esikoislevyllä ole.  Lopulta Kalenterikarjun peukku kääntyy kuitenkin varovaisesti ylöspäin. Olen vieläkin sitä mieltä, että Mitrassa on todella paljon potentiaalia ja seuraankin mielenkiinnolla, miten esikoislevy Mitra otetaan vastaan muissa medioissa.

10655445_792808264090300_7236909817870393167_o

Kuvassa Mitra. Alkuperäinen kuva täältä.

1. OTA MINUT

Ota mut niin laulaa Vilma Alina, Ota mut laulaa Mitra. Gospelmaisen levollisella hyräilyllä, kaiutetulla huuliharpulla ja raukeilla uruilla alkava kappale tuo heti mieleen askeleen verran iskelmästä kuoritun Jenni Vartiaisen (ehkäpä mielikuva johtuu kappaleen aloittavista laineista ”ota minut sillä oon / hauska myös kun mä oon / ihan selvinpäin”, jotka assosioivat allekirjoittaneella oitis Vartiaisen Selvästi päihtynyt -kappaleen tematiikan pariin). Lisäksi Mitra fraseeraa hieman samaan tapaan kuin Jenni ja samanlaista viettelevää mystisyyttä ja pehmeää seksikkyyttäkin äänessä kieltämättä on. Kappaleen sanoituksessa kertoja toivoisi, että henkilö, johon hän on ihastunut ottaisi hänet itselleen – kertojahahmo kun on helppo saada nauramaan, hän voi toteuttaa toiveet ja olla villi, mutta on toisaalta pieni ja mahtuu hyvin kainaloon, eikä jää baariin usein roikkumaan. Hyvin mukautuvainen rakastaja siis. Samalla muistutetaan, ettei kumpikaan ei nuorru enää. Kertojahahmo antaa itsestään hieman epätoivoisen ja pohjattoman surullisen vaikutelman. Kiinnostavaa. Ehkä hieman jäntevyyttä olisin sanoituksellisesti kaivannut, mutta toisaalta kappale sisältää myös yhden aivan kuningaslainin: ”ehkä ei oo / jokaiselle yhtä oikeaa / vaan monta tarpeeks sopivaa”. Lupaava aloitus.

2. KUPLA

Hämmentävää. Kupla on nimittäin ensitahdeistaan lähtien ainakin sanoituksellisesti vielä lähempänä Jenni Vartiaista kuin aloituskappale: ”aamulla mun keittiössä / kahvia kun keittää hän”. Kupla-ajatus sanoituksessa on hyvä (”jos tää on mitä mä luulen / halkeeko tää jos huokaisen / ja kuplan puhkaisen”), mutta jotakin jää puuttumaan. Post choruksen woo-otteluista ja c-osaan särötetyllä laululla tulemisesta suuret plussat!

3. KUKKA KAIPAA VALOA

Kirjoitin Kukka kaipaa valoa -kappaleesta tuoreeltaan näin: ”Kukka kaipaa valoa, on erinomainen popsävellys, jossa on erinomainen tuotanto. Mahtipontinen, dramaattinen ja silti ilmava ja yksinkertainen Kukka kaipaa valoa esittelee alkaneen vuoden potentiaalisimpia uusia artistialkuja. Toivon kuulevani tätä kappaletta paljon radiosta tänä keväänä.” Eipä tästä sen enempää. Edelleen yksi hienoimpia tänä vuonna julkaistuja kappaleita.

4. JOTAIN PYSYVÄÄ

Singlenäkin julkaistu Jotain pysyvää ilostuttaa näppäilevällä indiekitarallaan, tamppaavalla basarillaan, kasarimaisen tanakalla hoilottavalla kertosäkeellään, handclapseillaan sekä varsinkin pirteällä ksylofonillaan – soitin, jota popmusiikissa ei turhan usein kuulla! Toisin kuin levyn aloituskaksikko, Jotain pysyvää onnistuu myös sanoituksellisesti tarjoten useita herkkupaloja: ”Jos tahdot tarttuu kii / älä silloin käytä vasurii”, ”kun on vapaa voi tilata milloin vaan / jatkoaikaa nousuhumalaan” ja ”mut mä haluun et joku mut omistaa / kokonaan eikä illan kerrallaan”. Ehkä itselleni omistaa-verbin käyttö ihmissuhteiden yhteydessä tuntuu hieman kummalliselta, mutta muuten ollaan popsanoittamisen lyyrisessä ylämummossa.

5. KUNINGAS

Hmm. Kuningas on sanoituksellisesti paremmin läjässä ja helpommin sisäistettävissä kuin Ota minut, mutta kun levyn viidestä ensimmäisestä kappaleesta jo toinen kertoo siitä, kuinka kertojahahmo kaipaisi rinnalleen kumppania, on fiilis väistämättä kiusallinen – eikö hän osaa olla yksin?

6. VARATON

Kauniin kaihoisa kitaramelodia ja riipivät jouset eivät aivan onnistu nostamaan lentoon alle 3-minuuttista Varatonta. Kun 23-vuotias tyttö laulaa rikastumisesta, kerjäämisestä ja kappale vilisee ”ken aarteensa lainaa tai lahjaksi antaa / sen laukku niin painaa / vaik tyhjää vain kantaa” -tyylisiä riimipareja, on minun nostettava käteni ilmaan.

7. MYRSKYN SILMÄÄN

Myrskyn silmään -kappaleen ensitahdit lainaavat hämmentävästi Kukka kaipaa valoa -biisiä, joskin sävelkieli muuten on lähempänä Egotrippiä (onkohan Knipi tai Mikki ollut säveltämässä tätä?). Kappaleen bridgen (”minne me soudetaan / vai jäädäänkö pois nyt vaan?”) iisimmällä tatsilla vedetty droppaus toimii ainakin minuun kuin häkä! Kertosäe pauhuaa uljaasti, mutta sanoituksellisesti se ei taas aivan aukea itselleni: ”hurrikaani viedä saa / meidät jos se niin haluaa / sillä salamat ei yllä myrskyn silmään”. Eikös tämä ole hieman tårta på tårta? Pienine puutteineenkin silti askel parempaan suuntaan edellisen kappaleen jälkeen.

8. ÄKKISYVÄÄ

Olin yllättynyt, että Äkkisyvää löytyy levyltä, mutta hyvinhän se solahtaa joukkoon, vaikka onkin tuotannoltaan aika ärhäkkä ja terävä verrattuna muuhun materiaaliin. Kertosäe on tarttuva ja yksi levyn parhaita: ”Vaikka pelkään / vaikka vapisen / ei sä et mitään siitä nää / et kyyneltäkään / vaikka pelkään / pystyn sen peittämään / jos sä vaan peilityyntä näät / sen alla on äkkisyvää”. Toimii!

9. SE EI TUU TOTEUTUMAAN

Oho. Kylmät väreet heti alusta lähtien. Tästäkin tulee Egotrippi ensimmäisenä mieleen, joskin kertosäe vie ajatuksia amerikkalaisia teinileffoja ja Disneytä kohti. Olen aina rakastanut kunnon nyyhkybiisejä, eikä Se ei tuu toteutumaan tee poikkeusta lukuun. Aivan ihana.

10. RAKKAUDEN HYVÄT JA HUONOT PUOLET

Rakkauden hyvät ja huonot puolet liippaa tuotannollisesti jousineen läheltä Varaton-kappaletta, joskin on pehmeämpi, intiimimpi ja kotikutoisempi. Anna Puuhan tästä tulee mieleen. Se ei tuu toteutumaan -biisin nostattavan upeuden jälkeen Rakkauden hyvät ja huonot puolet tuntuu levyn päättävänä kappaleena kuitenkin ikävä kyllä vaisulta.

+ Mitra laulaa läpi levyn todella hienosti ja uskottavasti
+ Jukka Immosen tuotanto on kauttaaltaan luontevaa ja tyylitajuista
+ Kukka kaipaa valoa, Jotain pysyvää, Äkkisyvää, Se ei tuu toteutumaan
– Epätasainen kokonaisuus, josta pienellä kypsyttelyllä olisi saanut eheämmän
– Osa sanoituksista ei tunnu aivan istuvan Mitran suuhun
– Kupla, Kuningas, Varaton

SEURAA KALENTERIKARJUA – Instagram: @kalenterikarju | Snapchat: kalenterikarju | Facebook | Bloglovin

2 kommenttia kirjoitukseen Levy: Mitra – Mitra

  1. Jorkke kommentoi:

    Samoilla linjoilla. Varovainen thumbs up. Naispopparit kategoria on ylikansoitettu suomessa, mutta muutamia kivoja jippoja, plus Mitran ääni on kiva!

    Kuka naispoppareista tekis Tuiskut? Eli ei tätä ”kato mä oon tosisssaan otettava nyyhkypoppari”. Vaan ihan lähtis tekeen hauskaa musaa.

    1. Mikko Toiviainen Mikko Toiviainen kommentoi:

      Kiitos kommentistasi Jorkke! Tuo kiinnostaisi minuakin: missä on se naispoppari, joka tulisi ja ”tekisi Tuiskut”?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.