Kirja: Jeff VanderMeer – Eteläraja-trilogia

IMG_3265

Vau. Luin otsikonmukaisen sarjan ja kirjoitin postauksenkin lähes valmiiksi jo tammikuussa, mutta jostain syystä jäin hautomaan kirjoitusta. Ei hirveän tapaistani. Kyseessä on tietenkin Jeff VanderMeerin Eteläraja-trilogia. Hävityksestä, Hallinnasta ja Hyväksynnästä koostuvaa kirjasarjaa on ehditty verrata vuosina 2004-2010 esitettyyn kuusi kautta televisiossa pyörineeseen Lost-sarjaan, Stephen Kingin romaaneihin sekä Arkadi ja Boris Strugatskin kirjoittamaan Stalkeriin (1972). Sarjan ensimmäinen osa Hävitys voitti Nebula-palkinnon vuoden 2014 parhaana amerikkalaisena tieteis- tai fantasiakirjana ja Shirley Jackson -palkinnon parhaasta romaanista. Hävityksestä on tekeillä myös elokuva, jonka ohjaa Ex Machinan (2015) tehnyt Alex Garland. Huhujen mukaan elokuvaan olisi jo kiinnitetty näyttelemään Natalie Portman ja Gina Rodriguez (Kauniit ja rohkeat). Voi hyvinkin olla, että VanderMeerin Eteläraja-trilogia nousee Suomessakin seuraavaksi isoksi ilmiöksi spefissä viimeistään leffojen myötä. Näiden vetävien kirjojen myötä ainakin niin toivoisin.

IMG_3268

JEFF VANDERMEER: HÄVITYS (Like)

Jeff VanderMeerin Hävitys (alk. Annihilation, 2014) ilmestyi suomeksi viime vuonna Liken kustantamana. Itselleni VanderMeer on kirjailijana uusi tuttavuus, vaikka Loki-kirjat onkin herralta julkaissut Johanna Vainikainen-Uusitalon suomentaman Pyhimysten ja mielipuolten kaupunki (alk. City of Saints and Madmen, 2001) -kokoelman vuonna 2006. Hävitys avaa Eteläraja-trilogian, ja kertoo biologin, psykologin, antropologin ja maanmittarin muodostaman retkikunnan matkasta Alue X:lle – mystiselle luonnon valtaamalle rannikkoseudulle, josta ihmisasutus on hävinnyt noin kolmekymmentä vuotta sitten. Retkikunta ei kuitenkaan ole ensimmäinen Alue X:ää tutkimaan lähtenyt joukkio; aiemmat retkikunnat ovat palanneet sairastuneina, muistinsa menettäneinä tai hulluksi tulleina – jos ylipäätään ovat rajan takaa enää palanneet. Kirjan kertojana kuullaan 12. retkikunnan biologia, jonka motiiveja ja henkilöhahmoa syvennetään ja taustoitetaan kiinnostavasti lapsuuden muistoilla, työuralla ja päättyneellä avioliitolla. Niko Aulan suomennos on terävää, eikä kirjaa halua päästää käsistään. Juonenkäänteet paljastuvat nautinnollisen hitaasti kuin pöllyävän lietteen pohjalta nousten ja mystisyyden verho raottaa henkilöhahmoja juuri sopivalla tavalla liian vähän. Erinomainen kirja.

IMG_3270

JEFF VANDERMEER: HALLINTA (Like)

Sarjan toinen osa Hallinta vaihtaa sekä päähenkilöä että suomentajaa. Päähenkilönä kuullaan agentti John Rodriguezia eli Controlia, joka on ottanut johtajan paikan Eteläraja-organisaatiossa. Controlin kanssa seikkailevat pitkä ja hoikka nelikymppinen tummaihoinen apulaisjohtaja Grace, viisikymppinen ”tiedeosaston jokapaikanhöyläWhitby (”älyllisen aristokratian vesa suvusta, jossa oli monessa polvessa professoreita”) sekä ruskeaan nahkarotsiin sonnustautunut Cheney, joka on henkilöstötietojen mukaan ”ensiluokkainen tutkija ja perso oluelle” (enpäs tiedä miksi tuli niin kova tarve kertoa ominaispiirteistä – ehkäpä siksi, ettei ensimmäisessä osassa hahmoista tiedetty lähinnä kuin sukupuoli ja ammatti ja tämä tuntuu juhlalta!). Lisäksi mukana on Hävityksessä esitelty kahdennentoista retkikunnan biologin klooni, Haamulintu, joka ei ole palannut Alue X:ltä omaan kotiinsa, vaan suosikkipaikalleen tyhjälle tontille. Control kiinnostuu Haamulinnusta ja alkaa selvittää mysteeriä, joka johdattaa hänet edellisen johtajan sekä aiempien retkikuntien ja Alue X:n jäljille. Vai johdattaako? Ikävä kyllä on todettava, että suomentaja Einari Aaltosen myötä teksti muuttuu sameaksi ja sisältää sekä omituisia sanoja ja sanavalintoja (paluujuoksu, kuolinkyvytön, sylimikro), että hankalasti omaksuttavia lauserakenteita (”Olet outo peluri”, oli yhden illan kumppani ennen suhdetta Maryn kanssa sanonut hänelle, kun hän oli iskenyt naista, mutta hän ei ollut oikeasti mikään peluri.). Tämä tekee muuten vetäväjuonisen joskin ensimmäistä osaa jouhevamman Hallinnan lukemisesta puuduttavaa, ja sanamössössä tarpominen alkaa suoraan sanottuna vituttaa viimeistään kirjan puolivälissä. En pysty myöskään ymmärtämään, minkä vuoksi hahmokavalkadista The Voice on suomennettu Ääneksi, mutta Control on jätetty suomentamatta. Välillä taas Haamulinnun nimenä vilahtelee Aavelintu. En ymmärrä. No, ehkä osa näistä tyyliseikoista liittyy siihen, että luen niin vähän scifiä eivätkä genren lainalaisuudet ole minulle tuttuja.

IMG_3275

JEFF VANDERMEER: HYVÄKSYNTÄ (Like)

Arvostelukappale

Tärppäsin sarjan viimeisen osan, Hyväksynnän, alkuvuodesta 10 kirjatärppiä keväälle 2016 -postaukseeni ja ilmeisesti sen ansiosta postilaatikkooni lävähti sarjan kolmannen osan arvostelukappale kustantajalta (kiitos!). Hyväksynnässä kiintopiste levittäytyy Controlin ja Haamulinnun tarinasta myös majakanvartija Saulin ja tämän rakkaan Charlien sekä psykologi Glorian/Cynthian tarinoihin. Loppua kohden voisi kuvitella, että Alue X:n salaisuus edes hieman raottuisi, mutta kolmannen kirjan lukemisen jälkeen pinnalle jää lähinnä ”ai tässäkö tämä nyt oli?” -tyylinen hölmistys. Lopulta Eteläraja-trilogia kompastuu Lostin tapaan liiaksi omaan nokkeluuteensa, ja lukija jää tyhjine näppeine janoamaan selityksiä Alue X:n omituisuuksille. All in all. Eteläraja-trilogia on hyvä sarja, jonka ensimmäinen osa on erinomainen ja toinen ja kolmas osa kärsivät hieman kököstä suomennoksesta ja liiallisesta ”lostmaisuudesta”. Olen hieman pettynyt siitä, mihin trilogia eteni toisessa ja kolmannessa osassa, sillä Hävitys oli niin otteessaan pitävä, että trilogialle olisi suonut mielellään kokonaisuudessaan täydet pisteet. Nyt vain ensimmäinen osa suoriutuu ulos kiitettävin arvosanoin Alue X:ltä. Tarinan ja tunnelman vahvuudesta kuitenkin kielii se, että luin koko trilogian, vaikka suomennetussa laitoksessa (ja tarinassa) olisikin ollut toivomisen varaa. Suosittelen varauksella scifistä ja lostmaisesta fantasioinnista kiinnostuneille.

giphy

#LUKUVUOSI2016*
*Osallistun tänä vuonna #lukuvuosi2016-lukuhaasteeseen. Alkuperäinen tavoitteeni oli lukea 25 kaunokirjallista teosta, mutta määrä tulee mitä ilmeisimmin ylittymään. Hups. En kirjoita kaikista lukemistani kirjoista blogiin, mutta mikäli haluat lueskella lyhyempiä mietteitä teoksista, kannattaa seurata Instagram-tiliäni.

Tammikuu
01/25 Emmi Itäranta: Teemestarin kirja
02/25 Jeff VanderMeer: Hävitys
03/25 Jeff VanderMeer: Hallinta
04/25 Jeff VanderMeer: Hyväksyntä
05/25 Herta Müller: Ihminen on iso fasaani
06/25 J.M. Coetzee: Michael K:n elämä

Helmikuu
07/25 Haruki Murakami: Kafka rannalla

Maaliskuu
08/25 Haruki Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet
09/25 Haruki Murakami: Mistä puhun kun puhun juoksemisesta

SEURAA KALENTERIKARJUA – Instagram | Periscope | Snapchat: @kalenterikarju | Youtube | Twitter 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.