Digitaalinen tulevaisuus – miten elämämme tulee muuttumaan?

Alkuperäinen kuva täältä.

Olin todella vaikuttunut futuristi Gerd Leonhardin keynote-puheenvuorosta PING Helsingissä, vaikken festarinjälkeisessä hybriksessä saanutkaan kirjoitettua siitä mitään (kirjoitin kylläkin postauksen Ping ping Pingis Khan eli kuinka minusta tuli möyhennettyä homosapiensmassaa, joka epäilyttävästä nimestään huolimatta sisältää ainakin kivoja kuvia). No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan? Ajattelin koostaa nyt Leonhardin luennon pohjalta hänen ajatuksiaan ja skenaarioitaan kommentoiden tulevaisuuden digielämään liittyvän postauksen, joka on muhinut aivojeni aromipesässä jo joitakin viikkoja. Tässäpä seuraavaksi siis lyhyesti lähitulevaisuudesta muutaman eri toimialan ja arkielämään niveltyvän alaotsikon alla. (Kirjoitin muuten erikseen lukemisen ja kirjojen tulevaisuudesta Mikä on lukemisen ja kirjojen tulevaisuus? -postauksessa.)

Näyttökuva 2016-05-31 kello 19.18.53

MEDIA JA VIIHDETEOLLISUUS

Teknologian kehitys on muuttanut kuluttamisen ja omistajuuden suhteet iäksi. Lineaarisen television ja cd-levyjen sijaan olemme siirtyneet Netflixiin ja Spotifyihin. Sosiaalinen media kilpailee yhtä lailla kuluttajan ajasta kuin Suomeen saapuvan maailmantähden areenakeikka. Media ei ole enää portinvartija; kuka tahansa voi olla oma mediansa. 2010-luvun rocktähtiä ovat tubettajat. Viihde on jo siirtynyt mobiiliin: se kulkee mukanamme kaikkialla, koko ajan, mihin aikaan vain. Mobilisaation jälkeen ihmiset heräävät pahimmasta laitehuumasta, eivätkä kiinnitä huomiota siihen, onko puhelin iPhone vai Samsung, vaan siihen löytyykö laitteesta Snapchat, Wolt ja mobiilipankki. AI (Augmented Reality) ja VR (Virtual Reality) tulevat olemaan viihteen keskiössä ja mullistavat ensimmäisenä pelit ja elokuvat (ja pornoteollisuuden, tietty); 5-10 vuoden kuluttua elokuvia ei nimittäin enää katsota vaan ne koetaan – virtuaalilasit päässä on mahdollista sulautua osaksi leffan tarinaa ja sen hahmogalleriaa. Musiikin ja viihteen puolella tullaan näkemään varmasti myös monia henkiinheräämisiä – Tupac Shakur nähtiin hologrammi-keikalla Coachellassa jo vuonna 2012.

Näyttökuva 2016-05-31 kello 19.18.19

IHMISET, ROBOTIT JA DIGITAALINEN ARKI

Esineiden internet (internet of things). Singulariteetti. Tekoäly. Seksikkäitä termejä, eikö? Kaikki nämä ovat jo tätä päivää. Listataanpa vielä muutama buzz-sana: IDA (Intelligent Digital Assistant), deep learning, cognitive computing. Nämä tulevat helpottamaan ja muuttamaan arkeamme. Teknologia ja robotiikka kehittyy hurjaa vauhtia. Robottien hinta tulee putoamaan niiden yleistymisen myötä – pian meillä kaikilla on kotonamme robotiikkaa avustamassa mekaanisissa kodinaskareissa. Lisäksi pilvipalvelut ulottavat kouransa kaikkiin elämän osa-alueisiin (sisällöt ja sovellukset, raha, terveys, koulutus jne.) 3D-printterien yleistyessä shoppailu ja kaupassa käynti vähenee radikaalisti. Mikä tahansa pinta pystyy heijastamaan striimattavan sisällön, laitteet ovat äänellä ja eleillä ohjattavissa. Robottien kanssa keskusteleminen ei ole enää Spike Jonzen Herin scifi-todellisuutta (upea elokuva, muuten), vaan pian osa todellista elämää kuten IBM Watsonin yllä oleva video osoittaa. Lääkärit voivat kehittyvän telepresenssin ja kotirobotin kanssa suorittaa vaativiakin toimenpiteitä kuten leikkauksia ilman, että ihminen poistuu kotoaan. Ikääntyminen pysähtynee. Googlen suunnittelupäällikkö Ray Kurzwellin mukaan vuoteen 2045 mennessä pystymme siirtämään mielemme tietokoneisiin ja tulemaan digitaalisesti kuolemattomiksi. Biotekniikkayhtiö United Therapeuticsin toimitusjohtaja Martine Rothblatt on taas väläytellyt ajatusta ”mieliklooneista” – ihmisten digitaalisista versioista, jotka loisivat ”mielikansioita”, joihin voisi tallentaa tarkasti osasia ihmisten persoonallisuudesta.

Näyttökuva 2016-05-31 kello 19.19.21TYÖ, BISNES JA KOULUTUS

Digitaalinen transformaatio on käynnistynyt ja sen avainsanoja ovat automaatio, optimointi ja mobilisaatio. Kaikki työn osa-alueet, jotka voidaan automatisoida, automatisoidaan. Rutiininomaiset tehtävät osoitetaan boteille tai ohjelmoidaan. Koneet ja softat hävittävät Leonhardin arvioiden mukaan 40-60% toistoon ja algoritmeihin pohjaavista työtehtävistä (Taloussanomien mukaan pahimmassa vaarassa ovat myyjät, yleissihteerit, kirjanpidon ja laskentatoimen asiantuntijat, tilintarkastajat, toimistoavustajat ja pankkitoimihenkilöt). Kaikki mitä ei voi automatisoida, muuttuu äärimmäisen arvokkaaksi. Työn luonne muuttuu, sitä on vähemmän ja tulevaisuudessa se saattaa hävitä jopa kokonaan. Luovuutta, sosiaalista älykkyyttä ja kehittynyttä vuorovaikutusta vaativat työt tulevat olemaan ihmistyövoiman keskiössä. Meidän on siis opittava identifioimaan itsemme muun kuin työn ja sen antaman statuksen kautta. Kuluttajien ja markkinoiden sirpaloituminen jatkuu ja asiakasrajapinnasta tulee entistä tärkeämpää (vrt. Amazonin Jeff Bezosin mukaan yrityksen ensisijainen missio on asiakastyytyväisyys). Markkinointi ja mainostaminen muuttuu; push-markkinointi häviää, sillä se on kuluttajalle epämieluisaa. Volyymin sijaan yritysten on haettava merkitystä. Yritykset medioituvat ja pyrkivät tavoittamaan mahdollisimman tarkasti omat core-ryhmänsä. Kuluttajaa kiinnostavat sisällöt tulevat olemaan markkinoinnin avaintekijöitä. Tarvitaan entistä enemmän sisällöntuottajia, content guruja. Työn lisäksi koulutus muuttuu. Digitaaliset sisällöt ja internetistä löytyvän tiedon ilmaisuus pakottavat instituutiot miettimään uudestaan paikkaansa yhteiskunnassa. Tulevaisuuden työntekijöiltä vaaditaan teknisen suorittavan työn sijaan siis mielikuvitusta, luovuutta sekä tarinankerronta -ja neuvottelutaitoja.

Näyttökuva 2016-05-31 kello 19.18.33

YHTEISKUNTA, FILOSOFIA JA ETIIKKA

Yksityisyys – mitä se on? Tarvitaanko sitä? Entä millä tavalla kyberturvallisuus tulee kehittymään tulevina vuosina? Tulevaisuudessa poliisit voivat ennakoida ja analysoida softalla kaupunginosien rikostilastoja kuten Minority Reportissa konsanaan. Metropoleista kasvaa älykaupunkeja, joissa kaikki on yhteydessä kaikkeen. Puhutaan global brainista, joka tulee ja muuttaa kaiken. Muistia ja tietoa ei enää tarvita, sillä ne ulkoistetaan pilveen. Hävikki pienenee; Leonhartin mukaan jopa 40% bensasta ja energiasta voidaan säästää optimoimalla. Itseajavat autot ovat jokaisen kaupunkilaisen käytettävissä, yksityisasuntoihin majoittuminen kännykän painalluksen päässä. Hukkatilan käyttöön valjastamisesta tulee tehokkaampaa. Joskus vuosien 2020-2040 välillä järkälemäinen The One Machine ylittää prosessointikyvyissään koko ihmiskunnan. Robotteihin ja ihmisiin liittyvät eettiset kysymykset nousevat pintaan. Minkälainen olisi robotin ja ihmisen välinen avioliitto? Kuinka paljon ihmisestä on vaihdettava, että hän on robotti eikä ihminen enää? Minkälaisiin ongelmiin kuolemattomuus johtaisi?

LISÄLUETTAVAA AIHEEN TIIMOILTA:

Gerd Leonhart: http://www.futuristgerd.com/
Virtual reality movie theaters are now a thing: http://venturebeat.com/2016/03/05/virtual-reality-movie-theaters-are-now-a-thing/
Deep learning – mitä se on?: http://www.louhia.fi/2016/01/28/deep-learning-mita/
Ihmistä ei tarvita: robotit oppivat pian itse työnsä: http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/ihmista-ei-tarvita-robotit-oppivat-pian-itse-tyonsa-6534235

SEURAA KALENTERIKARJUA – Instagram | Periscope | Snapchat: @kalenterikarju | Youtube | Twitter 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.