Urheilulauluja: Unkarilaiselle jalkapallolle seiska on suoraa

Urheilulauluja

Kuten edellisessä merkinnässäni totesin, olin vastikään Budapestissä, ja kuten edellisessä merkinnässäni totesin, olin vastikään Budapestissä katsomassa jalkapalloa.

Jos sattuu saapumaan jalkapallostadionille riittävästi ennen ottelua tai jos viipyy stadionilla pelin puoliajalla tai pelin jälkeen, saattaa kuulla kohtalaisen laajan valikoiman musiikkia. Tässä mielessä Unkari on kuin melkein mikä tahansa muu maa. Peliä ennen soitettiin muun muassa Nirvanaa, eikä siinä tietenkään mitään. ”Here we are now, entertain us”, kuollut mies lausui kaiuttimissa, kun Zoltán Gera kentälle lämmittelemään käveli. Muitakin kansainvälisen luokan hittejä soitettiin.

Muun muassa tältä näytti, kun kansainvälisen luokan hittejä soitettiin.

Jossain vaiheessa, vähän lähempänä peliä, soi myös eräs unkarinkielinen laulu. Kuuntelin korvat höröllä ja nostin aivojeni kulmakarvoja joka kerralla tuplavokaalin kuullessani. Sukulaiskieli. Sitten tuli kertosäe, ja myös musiikki kiinnitti huomion.

Sen verran minussa on nimittäin insinöörin vikaa, että tykkään laskea musiikin tahtiin, ja tämä laskeminen johti ymmärrykseen: Hajrá Magyarok -laulun (suoraan suomeksi käännettynä ”Menkää unkarilaisten hyväksi”, eli epäsuorasti käännettynä ”Hyvä, Unkari”) kertosäkeessä MENNÄÄN SEISKAAN. Seiska, eli 7/4-tahtilaji, on tahtilaji, josta yksi isku on jäänyt pois. Tavallaan. Jos laskee rytmikkäästi ja kaksitavuisin numeroin, tahtilajia voisi verrata siihen, että laskee yhdestä neljään mutta jättää sanasta ”neljä” toisen tavun pois ja aloittaa uudestaan alusta: ”Yk-si-kak-si-kol-me-nel-yk-si-kak-si-kol-me-nel” no niin kokeilkaa alkoipa yhtäkkiä kyllästyttää tämä välimerkkien käyttö

Yleensä 7/4 on tahtilaji, jota lähtökohtaisesti kuulee proge- ja jatsiniilojen kuuntelemassa musiikissa, eli esimerkiksi progessa ja jatsissa. Popin ja rockin yhdistelmissä tahtilaji on harvinaisempi, mutta Hajrá Magyarok on popin ja rockin yhdistelmää mitä merkittävimmissä määrin.

Hajrá Magyarokin seiskaanmeno on taputtajalle – tai tamppaajalle, jos tamppaamisesta tykkää – helppoa. Yleisö saattaa halutessaan lyödä käsiään yhteen sekoamatta ja vaipumatta itsetuhoisiin ajatuksiin, menettämättä toivoaan kaikesta tulevasta vain siksi että taputtaminen, jonka pitäisi kokemattomammallekin rytmiveikolle tai -veikottarelle olla yksinkertaista puuhaa, ei yhtäkkiä olisikaan yksinkertaista puuhaa, koska laulua esittävän yhtyeen rytmisektio tuntuu harjaantumaatomaan korvaan niin kovin sekavalta. Että heti kun vähän pääsee taputtamisen makuun, kaikki menee.

Mutta Hajrá Magyarok ei ole yksi niistä lauluista. Siinä MENNÄÄN SEISKAAN niin, ettei se tunnu missään.

Kappale noudattaa perinteistä urheilukaavaa. Helppo ja tarttuva melodia. Reipas poljento. Urheilulauluille tyypillisesti vähän korneja soitin- ja sovitusratkaisuja, mutta kummallisella kielellä.

On tietysti jokseenkin harmillista, että Hajrá Magyarok siivitti Unkarin maajoukkueen perjantai-iltana voittoon Suomesta. Urheilutoimittajuudessa on kuitenkin se jännä ristiriita, että pelinjälkeinen työntekeminen helpottuu kummasti, vaikka tulisi sellainen maali, joka vit… harmittaa. Sellaisen ympärille on helpompi rakennella tarinoita kuin aivan puhtaan nolla-nollan. Vaikka, totta puhuen, kyllä minä mieluummin näkisin suomalaisen jalkapallojoukkueen joskus myös voittavan niissä peleissä, joihin itse olen sattunut matkustamaan paikalle. Muissakin peleissä. Jalkapalloilullisesti perjantai-ilta oli lopulta vain ankea.

Kun suomalaistoimittajat odottelivat stadionin niin kutsutulla mixed zonella pelaajia  haastateltaviksi pelin jälkeen, Hajrá Magyarok lävähti soimaan uudestaan. Kukaan ei kiinnittänyt mitään huomiota asiaan, koska oli kiire. Minullakin oli. Kiinnitin asiaan huomiota silti siinä määrin, että saatan siitä nyt tässä mainita.

Toki 7/4 ei ole popille ihan vieras laji. Sitä käytetään – esimerkiksi – myös Mamban kappaleen Pyyhi kyyneleet kertosäkeessä. Nämä tahtilajihommat ovat kuitenkin – onneksi – ihan oman merkintänsä aihe. Jos nyt tässä yhtään enempää miettisin, tulisi vain lisää hirveitä esimerkkejä mieleen. Minulle kaikkein tärkeintä on kuitenkin teidän, rakas lukijani, hyvinvointi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.