”Paluu juurille”, ”ympyrä sulkeutuu” tai jokin vastaava fraasi tähän otsikkokenttään

Helmikuussa 2011 sain kai jonkinlaisen suonenvedon. Sillä lailla vertauskuvallisesti. Ymmärtänette. Päätin mennä eräälle keikalle, koska olin lukenut keikasta eräästä musiikkiblogista. Ajattelin, että jos kerran sen erään musiikkiblogin pitäjä on siellä, voin antaa hänelle levyni, koska olin julkaissut sellaisen edellisenä vuonna. Ajattelin, että ehkä voisin samalla tutustua uusiin ihmisiin.

Menin keikalle. Annoin levyn. Päädyin jatkoille. Päädyin kotiin aamuseitsemältä. Sitten nukuin muutaman tunnin. Sitten menin töihin 12 tunniksi, ja kaikki menikin hyvin, kunnes illalla oikolukuvaiheessa kirjoitin vahingossa lehteen sanan ’skorruptio’ painettuani tallentamiseen tarkoitettua ctrl+s-yhdistelmää liian huolimattomasti.

Tästä kaikesta on nyt kulunut yli kaksi ja puoli vuotta, tarkkaan ottaen ehkä kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta ja joitain päiviä, eli ei varsinaisesti mitenkään tasaista määrää. Paitsi että eräällä tavalla on – nythän on torstai. Se keikka, joka silloin käynnisti ihmisiintutustumisprosessin, joka lopulta johti oman musiikkiblogin perustamiseen, järjestettiin Helsingissä nimenomaan torstaina.

Silloin oli kyse keikasta Helatorstai-klubilla Henry’s Pubissa. Tänään on kyse keikasta lontoolaisessa The Lexingtonissa.

Yhtye? Oululainen Satellite Stories. Mukavia veikkoja. Tämä tässä on heidän uusin singlejulkaisunsa. Se on osa marraskuussa julkaistavaa yhtyeen toista pitkäsoittoa, jonka nimi on Pine Trails.