Verneri Pohjola Quartet – Bullhorn-julkaisukeikka Kansallisteatterissa

bullhorn_kansis

Verneri Pohjolan kvartetin uuden Bullhorn -levyn Helsingin julkaisukeikka sai ansaitsemansa puitteet Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä. Levy herätti vahvoja positiivisia tuntoja jo uunituoreena reilu kuukausi sitten ja aika on mielikuvaa vain syventänyt – tässä on ehdottomasti yksi viime vuosien parhaita jazzlevyjä.

Ilmassa oli suurta jazzjuhlan tuntua – komeat puitteet tekivät keikasta todella juhlallisen oloisen ja jälleen ensimmäisen setin ja levyn avausbiisi Another Dayn ensitahtien kuuluessa tuli vahvasti tunne, että bändi lunaistaisi tälläkin keikalla odotukset – kuulosta heti alkumetreiltä nimittäin todella hyvältä.

Nimibiisi Bullhornissa otettiin hieman enemmän etäisyyttä levytettyyn – vähän perkussiivisempaa otetta kaiken kaikkiaan ja pianisti Aki Rissasen pitempi soolo vei yleisön seikkailulle jo melko kauas levyn versiosta – hyvää livejazz-tutkimusmatkailua!

Herkkä Vernerin pojalle omistettu balladi He Sleeps, I Keep Watch kulki tunnelmallisesti Teppo Mäkysen rumpujen ja pienen gongin rytmittämänä – ehdoton setin tunnelmointihetki.

Ensimmäisen setin päätösbiisi Girls of Costa Rica oli mielenkiintoinen erityisesti soolojen aikana kun Pohjola itse astui hetkeksi sivuun – Rissanen, Mäkynen ja basisti Antti Lötjönen ovat kolmikkona esiintyneet Aki Rissanen triona ja nyt hetken ajan tuntui vahvasti siltä kun tämä trion henki olisi astunut hetkeksi esiin – levyltä kuunneltuna tätä puolta ei nimittäin juuri havaitse.

Lyhyen tauon jälkeen jatkettiin vielä toinen noin 45 minuuttinen, jonka avasi Pohjolan loopein ja efektein tehostettu maaginen soolohetki joka oli harvinaisen kypsä esitys nykyaikaisen teknologian käytöstä musiikin palveluksessa – ei uuden kokeilua tai erikoisuudentavoittelua vaan kypsää ilmaisua musiikin ehdoilla.

Cold Blooded toi lavalle taas koko kvartetin voimalla – väkevä biisi levyllä ja livenä. Ouroboros ja Nanomachines kuultiin sulavasti putkeen soitettuna – Nanomachinesissa korostui nyt vahvasti Miles Davisin 60-luvun toisen suuren kvintetin vaikutus sen kuumeisessa ja levottomassa nopeassa, hengästyttävässä rytmissä.

Varsinainen setti päättyi odotetusti The End is Nigh -biisiin, joka todisti Girls of Costa Rican lailla että biisit toimivat ihan täysillä pelkällä kvartettimiehityksellä, vaikka levyllä vierailee paikoin muitakin soittajia. Ja tulihan se encorekinvielä , balladi In La Borie päätti komean illan hienosti.

Bullhorn -levyn hyvyydestä kertoo paljon se, että jokainen biisi toimi livenä – heikkoja hetkiä ei ollut ja odotukset eivät rajoittuneet vain muutamaan kovimpaan biisiin vaan koko skaala oli nautinnollista ja kokonaisuus erinomainen. Ehdottomasti lähivuosien jazzkeikkojen huippuhetkiä!

 

bullhorn_kansis_2

Bullhorn-levyä saa hyvinvarustelluista levykaupoista kautta maan. LP-versio on tulossa huhti-toukokuun vaihteessa – sitä voi nyt ennakkotilata.

  •  Verneri Pohjola, trumpetti
  • Aki Rissanen, piano
  • Antti Lötjönen, basso
  • Teppo Mäkynen, rummut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.