Sylvain Rifflet ja Verneri Pohjola WHS Teatteri Unionissa

Elävän jazzmusiikin tarjonta on jonkun verran Helsingin seudulla elpynyt joskin uudet rajoitukset ovat jälleen johtaneet uusiin peruutuksiin, mutta joka viikolle on vielä löytynyt ainakin jotain mielenkiintoista. Pitkälti on menty kotimaisin voimin, mutta Vapaiden äänien Charles Gil on saanut ansiokkaasti toteutettua myös kaksi kansainvälistä kiertuetta Suomeen. Roberto Negro ja Émile Parisien kiersivät viime kuussa Suomea kattavasti, nyt  ranskalaissaksofonisti Sylvain Rifflet’lle järjestyi Baltian kiertueen yhteyteen vain yksi keikka Helsingissä WHS Teatteri Unionissa osana Helsinki Jazz ry:n jaZZanti-sarjaa, mutta se oli suomalaisittain sitäkin kiinnostavampi sillä Rifflet esiintyi paitsi soolona myös duona Verneri Pohjolan kanssa.

Noin puolentoista tunnin konsertti alkoi Rifflet’n soolo-osuudella jossa hän omien sanojensa mukaan soitti ”musiikkia josta itse pitää”, tämä kuului soitossa yhtenäisenä tunnelmana eikä ilman spiikkejä tulkittujen sävelmien alkuperien kirjoa olisi pystynyt arvaamaankaan, mukaan mahtui niin omaa sävellystä kuin kulttihahmo Moondogia, ranskalaista poppia, Bachia ja jazzstandardikin. Kaikki kuitenkin tulkittuna persoonallisella tyylillä niin, että kaikki kuulosti yhtenäiseltä. Soolosaksofonin seuraksi pientä rytmiä ja harmoniaa Rifflet loi paitsi paikoin perkussiivisin napsauksin saksofoninsoittotekniikallaan niin myös jalkaan sidotuilla tiu’uilla ja toisella jalalla pumpatulla shrutilaatikolla joka on intialaislähtöinen urkuharmoonin kaltainen soitin joka tuotti taustalle tasaisesti hurisevan sävelen.

Noin kolmen vartin jälkeen oli Pohjolan soolo-osuuden vuoro. Verneri kertoi spiikissään että aikoo Rifflet’n tavoin myös soittaa mistä tykkää ja hänen tapauksessaan tämä tarkoitti vapaata improvisaatiota jossa merkittävässä osassa oli elektroniikka jonka kautta trumpetin taustalle saatiin minimalistista rytmiä ja ääniväreihin vaihtelua. Soittotekniikka oli tietysti myös tärkeässä osassa. Pohjola on viime vuosina säännöllisesti hyödyntänyt soittotekniikkaa jolla voi tuottaa samaan aikaan trumpetilla kaksi eri ääntä ja tuota saatiin kuulla tälläkin kertaa. Improvisaatiosta muodostui mielenkiintoinen matka jonka edetessä tuntui mukana olevan jo musiikillista riskinottoakin, mutta tyylikkäästi päästiin tyydyttävään päätöspisteeseen.

Lopuksi sitten kuultiin duoversioina Rifflet’n viime vuonna ilmestyneen Troubadours –levyn materiaalia – Pohjolan trumpettia kuultiin myös tällä levyllä. Levyn äänimaailmaa on innoittanut keskiaikainen musiikki jonka vaikutteiden myötä modaalinen improvisaatio saa uudet kiehtovat kasvot – yhtä aikaa muinaista mutta myös modernin minimalistista. Joillain raidoilla oli toki toivonut Rifflet’n bändin muissa Baltian maissa mukana olleet jäsenet myös lavalle, mutta kun Rifflet ja Pohjola ottivat sekä shrutilaatikon että elektroniikan yhtä aikaa käyttöön niin vaikutelma oli aivan täysimittaisen kvartetin henkinen – mitä tämä duo voisikaan saada aikaan alusta alkaen duokokoonpanolle suunnitellulla musiikilla?

  • Sylvain Rifflet – tenorisaksofoni, klarinetti, shrutilaatikko
  • Verneri Pohjola – trumpetti, elektroniikka

Sylvain Rifflet ja Verneri Pohjola jaZZanti -keikalla WHS Teatteri Unioniessa 26.10.2020

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.