Sid Hille Contemporary Collective – Outer Space (from the perspective of my record player)

sid_hille_contemporary

Jo ensihetkistä käy selväksi, että pianisti-säveltäjä Sid Hillen Contemporary Collective -yhtye ei tavoittele perinteistä jazz-bändin soundia. Heikki Nikulan bassoklarinetti ja Markus Hohtin sello soivat ’modernin klassisen’ hengessä, mutta Nikulan villissä avaussoolossa soi avant-jazzin inspiraation Eric Dolphymainen henki.

Puhutaan taidemusiikista, nykymusiikista, konserttimusiikista – jos vain nimiä ja niiden kirjaimellisia merkityksiä katsoo niin miksipä niiden alle ei mahtuisi improvisoituakin soittajakeskeistä musiikkia joka jazzin alle usein kategorisoidaan. Erityisesti kun liikutaan perinteisistä rakenteista kohti vapaampaa avant-gardea niin raja-aidat katoavat.

Outer Space (from the perspective of my record player) koostuu yhdestä livenä äänitetystä 40 minuuttisesta raidasta. Musiikki on suurimmaksi osaksi improvisoitua – Hillen arvion mukaan noin 85% on hetkessä syntynyttä. Lopputulos on kuitenkin yllättävänkin koherentti kokonaisuus – selkeästi erilaiset osat seuraavat toisiaan johdonmukaisesti ja lopputulos on eheä.

Soittajilla on persoonallisuutensa – Nikulan tulisen bassoklarinetin jälkeen johdon ottaa Hohtin rauhallinen sello. Sähisevästä improsta siirrytään Arvo Pärtin tai Richard Skeltonin kaltaisten minimalistien tunnelmiin. Ja sieltä sitten kauemmas sfäärien leijuntaan Hillen pianon johdattelemana. 

Hieman etäällä mukavuusalueestaan on kitaristi Teemu Viinikainen, joka on monesti näyttänyt kyntensä perinnetietoisena jazz-kitaristina. Tähän erilaiseen ympäristöön sulautuminen onnistuu erinomaisesti Viinikaiselta siinä missä muiltakin – eri genrejen erikoispiirteet eivät nouse häiritsevästi pintaan millään suunnalla.

Ensimmäinen puolituntinen on kuin avaruusraketin laukaisu kiertoradalle – alkusysäyksen jälkeen noustaan yhä kevyempään painottomaan leijailuun. Loppupuolella alkavat kuitenkin selkeämmät rytmit puskea musiikkiin.

Loppusuoralla Hohtin sello tuo uhkaavan marssimaisen rytmin kehiin ja Nikulan bassoklarinetti tulee sisään vaarallisen tuntuisella riffillä ja Viinikainenkin ottaa blues-pohjaiset lickit käyttöön – tämä bändihän kuulostaa yhtäkkiä aika paljon Milesin Bitches Brew’lta! (kuuntele upote loppunoususta alla)

Tulos on harvinaisen eheä pääosin improvisoiduksi levyksi ja sen kuuntelee mielellään vaikka useamman kerran putkeen. Siinä on melkoinen potentiaali jos tämän tasoisia kokonaisuuksia pystytään loihtimaan aina uusiutuvina versioina joka keikalle – levyn lisäksi siis allaolevaa kiertuetta lämpimästi suositeltakoon!

Levy ilmestyy 23.10.

Bändi on kiertueella seuraavasti:

  • 23.10. – Rovaniemi, Korundi
  • 24.10. – Tornio, Music House
  • 29.10. – Helsinki, Kanneltalo
  • 7.11. – Kajaani, Kaukametsä Hall
  • 9.11. – Loviisa, Keskus Centralen
  • 13.11. – Helsinki, Kansi Auki Festival, Kapsäkki

Sid Hille Contemporary Collective

  • Heikki Nikula, bassoklarinetti
  • Teemu Viinikainen, kitara, elektroniikka
  • Sid Hille, piano, Rhodes, lyömäsoittimet, elektroniikka
  • Markus Hohti, sello, elektroniikka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.