KYN – Outo kantele


Uudella levyllään Outo kantele etniseen jazziin keskittyvä naiskuoro KYN palaa Kaija Viitasalon johdolla edellisen levyn jazzstandardien maailmasta oman ohjelmistonsa pariin. Uuden levyn muodostavat kaksi Jukka Linkolalta tilattua teosta – sarjat Loitsut, jossa kuoron kanssa vuoropuhelussa kuullaan Panu Savolaisen vibrafonia ja Outo kantele joka osittain äänitettiin jo 2011 Virtaan levylle mutta taltioitiin nyt ensimmäistä kertaa studiossa seitsemänosaisena aiempaa kevyempänä sovituksena viisihenkisen jazz-bändin sijaan vain Johanna Juholan harmonikan ja Kirmo Lintisen pianon täydentämänä.

Levyn avaa Loitsut sarja joka tasapainoilee onnistuneesti niin teemojen kanssa jossa loitsuaminen näyttäytyy sekä nöyryytenä luonnon ja maailman edessä että uhmakkaampana omaan taipuun taivuttamisena kuin musiikillisesti rikkaiksi harmonioiksi avautuvan primitiivisemmän manauksen tyylillisessä vaihteluissa ja vuorottelussa Savolaisen vibrafonin kanssa.

Teos sopii hyvin KYNin etnisen jazzin linjaan ja jatkaa kuoron ohjelmistoa ja pitkää yhteistyötä Linkolan kanssa johdonmukaisesti – kuoron oma ääni soi levyllä vahvana ja Linkolankin kädenjäljen tunnistaa, paikoin mielleyhtymiä muodostuu Linkolan 70-luvun tuotantoonkin Eija Ahvon laulamana. Vibrafoniosuudet tuovat paikoin mieleen Aulis Sallisen soundtrackin Rauta-aika sarjaan ja musiikin mieltääkin helposti myös Kalevalaisesta perinteestä ammentavan suomalaiseen taidemusiikin jatkumoon jota jazzin puolella Heikki Sarmanto on parhaiten edustanut.

Näin levyltä kuultuna kuulija jää kylläkin kaipaamaan enemmän dynamiikkaa – niin kuoro kuin vibrafonikin soivat varsin hienovaraisesti, elävänä kuultuna dramatiikkaa on tuntunut olevan tässä materiaalissa enemmän.

Outo kantele -sarjan aiempaa levytystä tuntevalle uusi levytys on kuin vanhan ystävän kohtaaminen. Kevyt orkestraatio säilyttää olennaisen ja teoksen aiemmin levytetyt osat tuntuvat tutuilta, mutta jotain korvalle mielenkiintoista uutta erottaa jatkuvasti. Kuoro itse on paremmin esillä ja välillä havaitsee harmonikalta tai pianolta jonkun rytmisen idean tai säestyksen joka aiemmin on jäänyt suuremman soitinarsenaalin jalkoihin.

Tosin ensimmäisen sarjan tavoin nytkin huippukohdista jää dynamiikkaa ja dramatiikkaa kaipaamaan – paikoin vanhempi levytys tuntuu ainakin näin varhaisen vertailun perusteella onnistuneemmalta. Silti uusikin levytys puolustaa paikkaansa jo levytetyissä osissa tarjoten mielenkiintoisesti hieman toisenlaista näkökulmaa musiikkiin ja erityisesti kahden aiemmin levyttämättömän osan tähden eikä sovi vähätellä kuorolevyn kohdalla sitä, että itse kuoro pääsee voimakkaammin esille kauniine harmonioineen. Outo kantele kokonaisuutena tuntuu yhä tänäkin päivänä KYNin etnisen jazzin ohjelmiston todelliselta kruunulta.

Erityisen hienoa tässä levyssä on se, että kaksi Linkolan KYNille säveltämää suurempaa teosta löytyvät nyt yhdestä paketista.

Levyä voi tilata suoraan kuorolta.

  • KYN
  • joht. Kaija Viitasalo
  • Panu Savolainen – vibrafoni
  • Johanna Juhola – harmonikka
  • Kirmo Lintinen – piano
  • S1
  • Eevi Hölsä
    • Elsa Haavanlammi
    • Johanna Holopainen
    • Mari Huhtiniemi
    • Sini Hölsä
    • Fiona Jokivuolle
    • Hanna Jumisko
    • Anni Kaukoranta
    • Inari Linkola
    • Hennika Pakka
    • Maria Palin
    • Johanna Pekari
    • Elina Reponen
    • Marika Schaupp
    • Petra Semerdjiev
  • S2
  • Eeva-Lotta Rikberg
    • Hilpi Hakkarainen
    • Eeva-Kaarina Ikonen
    • Susanna Kantelinen
    • Päivi Korhonen
    • Katri Kyntölä
    • Senja Linnainmaa
    • Hannaleena Loimaranta
    • Susanna Marin
    • Noora Sipilä
    • Iina Uusitalo
    • Elina Valkonen
    • Saara Vestola
  • A1
  • Elina Arponen
    • Henna Himanen
    • Ilona Iso-Mustajärvi
    • Laura Juvonen
    • Janika Keinänen
    • Laura Liski
    • Saara Mäntykoski
    • Satu Niemi
    • Elina Sipilä
    • Heidi Sullström
    • Paula Uitto
    • Sanna Vainionpää
    • Heidi Valtee
  • A2
  • Maiju Pankakoski
    • Laura Ahonen
    • Minna Günes
    • Linda Hellstén
    • Teela Jokiranta
    • Suvi Kulmala
    • Henna Mattila
    • Saara Murto
    • Liisa Ollikka
    • Henna Palonen
    • Iina Veijola
Ei kommentteja

Jazzpossun Benoit Delbecq 3 -kilpailu

Photo: Valérie Archeno

Ranskalaispianisti Benoit Delbecq tuo monikansallisen Benoit Delbecq 3 -trionsa -mukana kanadalaisbasisti Miles Perkin ja kongolainen lyömäsoittaja Emilie Bayienda – jälleen Suomeen Vapaat äänet -kiertueelle. Trio esiintyy kahdeksalla paikkakunnalla, Helsingissä 15.4. Koko Jazz -klubilla mukana myös PLOP.

Tuolle Helsingin keikalle Jazzpossu tarjoaa yhteistyössä Vapaiden äänien kanssa kaksi kahden hengen lippupakettia alla olevaan mielipidekysymykseen vastanneiden kesken.

Voittajat arvotaan torstaina 12.4. kello 12 – osallistua saa aina arvontaan asti.

Osallistu kilpailuun täällä!

Benoît Delbecq 3 Vapaat äänet -kiertueella Suomessa

  • pe 13.4. klo 19 Loviisa, Degerby Musik Room*
  • la 14.4. klo 17 Mänttä, Kivijärvisali, Serlachius Göstä Art Museum
  • su 15.4. klo 16 Helsinki, Koko Jazz Club*
  • ma 16.4. klo 19 Turku, Turun seudun musiikkiopisto
  • ti 17.4. klo 19 Salo, Salon taidemuseon Veturitalli
  • to 19.4. klo 19 Pori, Palmgren konservatorio (Validi Karkia -klubi)
  • pe 20.4. klo 19 Jyväskylä, Siltasali
  • su 22.4. klo 17 Joensuu, konservatorio
Ei kommentteja

Flow’n Balloon 360 -lavalla jälleen runsaasti jazzia – suurimpana nimenä Kamasi Washington

Flow on julkistanut tänään Balloon 360° -lavan ohjelmiston, jossa on mukana myös laaja kattaus jazzia. Aiemmin ilmoitetun JazzEmma -voittaja 3TM:n lisäksi joka tuo Flow’hun visuaalisen 3TM in 3D -kokonaisuuden jazztarjonta on nyt laajentunut seuraavasti.

  • PE 10.8. – Olli Ahvenlahti New Quartet
  • LA 11.8. – Jukka Eskola & UMO
  • LA 11.8. – Mopo
  • LA 11.8. – 3TM in 3D
  • SU 12.8. – Kamasi Washington

Suurimpana vetonaulana Kamasi Washington joka soittaa sunnuntaina Balloon 360° -lavalla peräti kaksi settiä. Tänä vuonna on ilmestymässä myös uusi levy, viime vuotisella Harmony of Difference EP:llä alleviivattiin melko vahvasti että ”se oikea” seuraaja jymymenestystripla The Epicille on vielä tulossa, joten jotain suurta lienee odotettavissa.

Suomalaisittain erityisen mielenkiintoinen on Jukka Eskolan ensimmäinen vierailu UMOn solistina – tiedossa Mikko Hassisen big band -sovituksia Eskolan tuotannosta.

Olli Ahvenlahti New QuartetMopo ja 3TM ovat kaikki viime aikoina jo hyviksi havaittuja – kaikki mm. viime vuoden We Jazz -esiintyjiä – ja kaikilta on suhteellisen äskettäin ilmestynyt uusi levy, joten tiedossa lienee rutinoitunutta ja live-esiintymisten kautta hioutunutta musiikkia.

Jazzväkeä kiinnostavaa ohjelmistoa löytyy yleensä myös Other Sound -lavalta, joten kannattaa pitää vielä silmät auki tulevien julkistusten osalta.

Flow järjestetään tänä vuonna 10.-12.8. Liput ovat myynnissä. Lisätietoja festarin sivuilta.

Avainsanat:
Ei kommentteja

Jazzpossun huhtikuun 2018 soittolista

Huhtikuu on täällä ja mielenkiintoisia uusia levyjä ja keikkoja riittää! Tässä ajankohtaisimmat jazzit tässä kuussa.

Spotify-tunniste: spotify:user:pas2:playlist:6j7avlM9jhdsR8Gb3IhsAm

Uutuuskatsaus – 1.erä – UK & Australia

  • Chip Wickham – Barrio 71
  • Sons of Kemet – My Queen is Angela Davis
  • Portico Quartet – Double Space

Uutta brittijazzia on tullut syystäkin hehkutettua viime aikoina säännöllisesti – tälläkin hetkellä suuri osa kiinnostavimmista uusista levyistä jazzin lähimaastosta tulee Brittein saarilta. Saksofonisti/huilisti Chip Wickhamin edellinen levy La Sombra vetosi Timo Lassyn ja Five Corners Quintetin musiikin ystäviin, ensimmäinen näytebiisi Barrio 71 tulevalta levyltä Shamal Wind antaa ymmärtää että nyt meno on vähän järeämpää 70-luvun vaihteen spiritual jazz -henkistä kamaa – levy ilmestyy toukokuun 25. ennakkotilaukset käynnissä nyt.

Brittijazzin keskeinen hahmo Shabaka Hutchings tuli suomalaisille yleisöille ehkä ensin tutuksi Tampere Jazz Happeningin kautta Sons of Kemetin riveissä – uusi levy Your Queen is a Reptile on nyt ilmestynyt, julkaisijana mielenkiintoisesti Impulse! jonka uusi aktivoituminen Universal Music Groupin osana ei ole yleisesti ottaen ollut hienon historian arvoinen esitys, mutta nyt on tarjolla labelin arvolle sopivaa kamaa vielä trendikkäästi musta-oransseissa väreissä.

Ei ole Portico Quartetin Art in the Age of Automation vanhentunut vuottakaan kun on uutta levyä tulossa – Untitled (AITAOA #2) tosin juontaa juurensa samoihin sessioihin kun viime vuotinen levy. Ennakkotilaukset käynnissä – julkaisupäivä 27.4.

  • Laurence Pike – Life Hacks

Australialaisista muusikoista kuuluu jazzpiireissä suhteellisen harvoin – yleensä kyseessä on pianotrio Necks ja hieman samanhenkisillä ambient-jazz eväillä on liikkeellä myös rumpali Laurence Pike jonka uusi levy Distant Early Warning kuulostaa varsin hyvältä.

jazzahead 2018!

  • Philip Clemo – Liberation
  • Daniel Erdmann’s Velvet Revolution – Les Frigos
  • Freedoms Trio  – Phlyde
  • The KutiMangoes – This Ship Will Sink

Jazzammattilaisten vuoden merkittävin verkostoitumistapahtuma jazzahead! 2018 järjestetään Bremenissä tässä kuussa – kuuntelin läpi näytteet kaikilta showcase-esiintyjiltä, tässä muutama poiminta.

Brittiläisen Philip Clemon 2016 julkaistu ambientti hitaasti avautuva Dream Maps osoittautui mainioksi levyksi – mukana mm. norjalaistrumpetisti Arve Henriksen. Saksalaissaksofonisti Daniel Erdmannin intiimin Velvet Revolution trion jäsenet saattavat olla jazzkeikkoja seuraaville suomalaisille hyvinkin tuttuja – Erdmann itse soitti aikoinaan Mikko Innasen Innkvisitiossakin ja moniinkertainen Suomen kävijä viimeksi taisi jokunen vuosi sitten kiertää Vapaat äänet -kiertueella Suomea Vincent Courtois’n Mediumsissa, Ranskalaisviulisti Théo Ceccaldi on myös nähty Suomessa Vapaiden äänien tuottamana trionsa kanssa pari vuotta sitten. Vibrafonisti Jim Hart sen sijaan tunnetaan parhaiten yhteistyöstään Marius Nesetin kanssa ja on tämän eri kokoonpanoissa nähty Suomessakin.

Erilaisten musiikkityylien ja kulttuurien kohtaamisia löytyy jazzaheadin ohjelmistosta aina runsaasti. Freedoms Trion kolme soittajaa vaikuttavat nyt pohjoismaissa, mutta kotimaat ovat Norja, Brasilia ja Mosambik. Afro-beat henkeä ja afrikkalaisia rytmejä on tarjolla jazzaheadissa useammalta kokoonpanolta – Tanskasta tulee The KutiMangoes.

Uutuuskatsaus – 2.erä

  • Helsinki-Cotonou Ensemble – Nonvi Tche
  • Hailu Mergia – Anchihoye Lene
  • Timo Lassy & Joyce Elaine Yuille – Harlem’s Way
  • Juhani Aaltonen & Raoul Björkenheim – Path With Heart
  • The Nels Cline 4 – Swing Ghost ’59
  • Mary Halvorson – In the Second Before
  • George Colligan – More Powerful Than You Could Possibly Imagine

Afrikkalaisen rytmiikan aasinsillalla takaisin uutuuslevyihin – juuri uuden levyn We Are Together on julkaissut Helsinki-Cotonou Ensemble – julkkarikeikka Tavastialla 11.4.

Hailu Mergian tarina 70-luvun ethiojazz hahmosta Washington DC:n taksikuskiksi ja uusi aktiiviura niin kiertueella kuin uusilla levytyksillä Awesome Tapes from African Brian Shimkovitzin kätilöimänä tuli monelle suomalaisellekin tutuksi mm. Hesarin jutun kautta Mergian vieraillessa Helsingissä 2014 We Jazz -klubilla. Mergian uusi levy Lala Belu on saanut erittäin positiivisen vastaanoton Internetissä – ethiojazzin mystistä taikaa on tallella.

Vuoden odotetuimpia kotimaisia julkaisuja lienee varmasti 27.4. julkaistava Timo Lassyn Lassy Moves jolta on julkaistu toinen ennakkoraita Harlem’s Way jossa laulusolistina Joyce Elaine Yuille.  Juhani Aaltonen ja Raoul Björkenheim puolestaan yhdistävät voimansa uudella duo-levyllä Awakening – hieman yllättävä, mutta luonteva kohtaaminen.

Amerikkalaisista tämän päivän jazzkitaristeista The Nels Cline 4:ssä kuullaan kahta – Clinen lisäksi mukana tänä vuonna omankin levyn julkaissut Julian Lage. Uusi levy Currents, Constellations tulossa Blue Notella 13.4. – ennakkoraita Swing Ghost ’59 kertoo vertauskuvallisesti musiikin keinoin svengaavan kompin jäämisestä tasaisen rytmin jalkoihin. Mary Halvorsonin uudella tupla-levyllä Code Girl avant-garde ilmaisuun oman vahvan lisänsä.

Uutuuslevystä käyköön vielä viimevuotinen pianisti George Colliganin More Powerful koska itse sen vasta löysin.

Tämän kuun tulevat keikat ja April Jazz

  • Michael Brecker – Escher Sketch (A Tale of Two Rhythms)
  • Signe – Pitkin Pitkää Iltaa
  • Cameron Graves – Planetary Prince
  • EST Symphony – Dodge the Dodo
  • Maria Faust – Medusa
  • Ambrose Akinmusire – Response

Sitten ajankohtaiseen keikkatarjontaan – edesmenneen Michael Breckerin musiikkia tulkitsevat Koko Jazz Clubilla 5.4. Joonatan Rautio, Varre Vartiainen, Jukkis Uotila, TImo Hirvonen ja Jussi Lehtonen.

Alkuvuodesta uuden EP:n julkaissut kolmen laulajan ja yhden laulavan basistin Signe esiintyy tässä kuussa paitsi 8.4. ilmaisessa kotikonsertissa (jonka 15 hengen kiintiö lienee jo täynnä, mutta Facebookin kautta voi yrittää vielä) myös hieman enemmän väkeä vetävässä Tenho Restobarissa Sunjazz -sarjassa 15.4.

Cameron Graves nousi suurten yleisöjen tietoisuuteen Kamasi Washingtonin bändin pianistina – nyt hänen omaa trioaan on tilaisuus kuulla G Livelabilla 19.4.

Vaikka kiitos Tampere Jazz Happeningin, We Jazzin ja Turku Jazz Festivalin jazzfestarikausi ei nyt enää tunnu niin kovin kesäpainotteiselta niin kyllä lähestyvä April Jazz henkisesti vieläkin tuntuu espoolaisesta uuden festarikauden alkuna. Vuoden ohjelmistoa on ollut esillä näissä soittareissa aiemminkin tänä vuonna, mutta vielä muutama vuoden tärppi.

Avajaisiltana Tapiolasalissa liian nuorena edesmenneen Esbjörn Svenssonin musiikkia esittää E.S.T. Symphony -projekti. Mukana Svenssonin E.S.T .trion alkuperäisjäsenet Dan Berglund ja Magnus Öström ja suomalaisesta jazztähdistä Iiro RantalaVerneri Pohjola ja Manuel Dunkel Tapiola Sinfoniettan tuodessa sen symphony-elementin.

Viime vuoden We Jazzissakin vieraillut saksofonisti Maria Faust tulee April Jazzeille laulaja Kira Skovin kanssa, mutta noteerattakoon tässä myös Faustin uusi oma levy Machina.

Trumpetisti Ambrose Akinmusirea on saatu Suomessa kuulla elävänä viime vuosina useampia kertoja ja mikäs siinä kuunnellessa – onhan herra yksi tämän hetken kuumimpia nimiä. Edellinen vierailu April Jazzeilla 2014 on jäänyt hyvin mieleen vahvana keikkana joten tämä lienee Jazzpossulle tämän vuoden festivaalin ennakkoon eniten odotettu setti.

Avainsanat: ,
Ei kommentteja

Martti Vesala Soundpost Quintet – Stars Aligned

Trumpetisti Martti Vesalan johtaman Soundpost Quintetin ensimmäinen levy esitteli yhtyeen jolla oli toinen jalka tukevasti mm. Wayne Shorterin ja Miles Davisin 60-luvun post-bopissa ja toinen vähän modernimman abstrakteissa sfääreissä. Toinen levy Stars Aligned jatkaa määrätietoisesti samoilla poluilla, mutta linja on hieman yhtenäisempi 60-lukulaisen post-bopin ja modaalisen jazzin perinteestä ammentava.

Vesala on omaksunut klassisen jazzkvintetin luonteen hyvin – hänen trumpettinsa ja Petri Puolitaipaleen saksofonin yhteispeli toimii hienosti. Tärkeissä rooleissa ovat myös pianisti Joonas Haavisto jonka soitossa on McCoy Tynerin henkistä dramatiikkaa ja rumpali Ville Pynssi jonka vaihteleva rytmiikka luo usein jännitettä joka laukeaa helpommin soljuvaksi svengiksi. Basisti Juho Kivivuori on kunnostautunut ehkä enemmän sähköbassospesialistina, mutta perinteisempi bassorooli onnistuu.

Levy tarjoaa tummaa dramatiikkaa ja kuohuvaa myrskyä hienoimmillaan – niinkin vahvasti että kun tyyli vaihtuu hieman rauhallisempaan balladiin The Lost Sea tai Murky Greenin abstraktimpaan leijailuun niin vähän jäntevämpää meininkiä alkaa heti kaipaamaan.

Nykysukupolven muusikoiden uskaltautiminen kulkemaan yhden jazzin kiistattoman kultakauden jalanjäjissä lämmittää, mutta saappaat ovat isot joten riski oman äänen hukkumisesta on todellinen – verrattuna ensimmäiseen levyyn tuntuu kuitenkin siltä, että bändi on panostanut parhaimpiin puoliinsa. Viime vuosina Suomessa uusien bändien joukossa perinteisempää svengiä on taas alettu kuulla enemmän – tässä kehityksessä Soundpost Quintet on suunnannäyttäjä.

6.4. ilmestyvää levyä voi tilata ennakkoon Levykauppa Äxästä.

  • Martti Vesala – trumpetti, flyygelitorvi
  • Petri Puolitaival – tenorisaksofoni, alttohuilu
  • Joonas Haavisto – piano
  • Juho Kivivuori – basso
  • Ville Pynssi – rummut
Ei kommentteja

Brutopianisti

Multi-instrumenttalisti Markus Pajakkala on parhaiten tunnettu Utopianisti -projektista jossa pääpaino on teknisesti taitavalla proge-iloittelulla. Merkittävästi härömpää tavaraa Pajakkala on julkaissut Brutopianisti -nimellä – täällä kynnetään suhteellisen syvällä kokeellisissa vesissä, Brutopianistin arsenaaliin kuuluu niin vapaampi improvisointi kuin grindcore-henkinen nopeatempoinen ja brutaali paahto orinä/kurkkulauluvokaalimaustein.

viime vuonna ilmestyneen Brutopianisti -kasetin (kyllä vain)  A-puoli edustaa sitä grindcore-paahtoa suuimmaksi osaksi Pajakkalan yhden miehen orkesterin voimalla vierailevin äänisolistein. Biisien nimet ovat tyyliä Gróyul Ghóul Ghò! tai Glüf Zwagó Zigévomídá! Näistä lähtökohdista ei allekirjoittaneelle voi olla tulematta mieleen japanilainen duo Ruins jota kokeellisemman jazz-ilmaisun ystäville länsimaissa teki 90-luvlla tunnetuksi John Zorn jonka Tzadik -levy-yhtiö julkaisi muutamia Ruinsin levyjä ja tekipä bändi yhteistyötä free kitara -legenda Derek Baileynkin kanssa.

Hengeltään suhteellisen armotonta hardcore punk-henkistä paahtoa siis, mutta kuitenkin yllättävissä temponvaihteluissaan täsmällisesti toteutettua ja riittävästi leikkimieltä joskin voi silti turvallisesti olettaa että tätä kasetin puolta ei tule hirveän aktiivisesti enää kolmen pyöräytyksen jälkeen tykiteltyä – on se nimittäin aika raskasta tavaraa, 13 biisiin jaettu ja vaikka tyylillistä vaihtelua löytyy niin aika pitkälti yhdeltä moukariniskulta se tuntuu hyvässä ja pahassa.

B-puolen free jazz ja psykerock -jamittelut lienevät jazzdiggarien korvaa enemmän miellyttäviä maistiaisia vaikka ne tässä enemmän bonusraitoina esitetäänkin. Tarjolla on lisää materilaalia kolmen raidan verran Pajakkalan, Black Motorin (Sami Sippola vielä fonistina) ja amerikkalaisen pianisti Jon Ballantynen kohtaamisesta jonka hedelmistä on saatu nauttia aiemmin Utopianisti II -levyllä. A-puolen kokeellisen vyörytyksen jälkeen ilmava ja verkkainen free on todellista balsamia – ehkä se kontrastinomaisesti toimii tässä ympäristössä ainesosiaan paremmin. Kasetin päättää rennompi rock-jammittelu  kokoonpanolta joka sittemmin on saanut nimekseen Sound the Bell – Pajakkalalla ja Ballantynella vahvistettuna – Black Motorin Simo Laihonen rummuissa, Antero Mentu kitarassa ja Panu Ukkola bassossa.

Kasettia saa Brutopianistin Bandcampista

A-puoli:

  • Markus Pajakkala – rummut, bassoklarinetti, sopraanosaksofoni, ksylofoni, huilut, laulu
  • +Marko Eskola – huudot, murinat ja äänet
  • +Sampo Salonen – kurkkulaulu
  • +Ismo Mäkinen – narina
  • +Anssi Solismaa – syntetisaattorit

B-puoli:

  • Markus Pajakkala, puhaltimet, lyömäsoittimet
  • Simo Laihonen, rummut
  • Ville Rauhala, basso
  • Sami Sippola, tenorisaksofoni
  • Jon Ballantyne, koskettimet
  • Antero Mentu, kitara
  • Panu Ukkola, basso
Ei kommentteja