Mikko Hassinen Elektro GT

elektrogt

 

Rumpali Mikko Hassisen Elektro GT on melkoinen sekoitus monipuolisia fuusiovaikutteita ja sähköistettyä rönsyilyä. Heti kättelyssä ekassa biisissi Jam Pan Blues nämä jampat pistelevät sinänsä geneerisen blues-rakenteen ympärille kekkerit pystyyn. Aki Rissasen sähköiset koskettimet pistävät omat harmonia-bileet pystyyn ja Jorma Kalevi Louhivuoren vahvasti efektien sähköistämä trumpetti töräyttelee soolot eetteriin. Kieli on poskessa ja pilkettä silmäkulmassa kuin entisellä metsurilla, mutta läskiksi ei lyödä vaan otettujen vapauksien rajoissa soitto on osaavaa ja tiukkaa.

Perinteisemmän jazzinkin parissa kunnostautunut osa bändistä tuntuu olevan vähän henkisesti vaihtanut vapaalle, etenkin Rissanen ottaa ilon irti sähköisistä soundeista eikä Louhivuoren trumpettikaan käytä efektejä hillitysti Sun Trion tapaan vaan nyt wah-trumpetti kuulostaa paikoin rehellisesti 70-luvun alun Milesilta.

Enemmän lestissään pysyy kitarasankari Timo Kämäräinen joka vetelee blues-pohjaiset sooloilut antaumuksella ja uskottavuudella joka harvalta kitaristilta taittuu näin vaihtelevassa ympäristössä.

Soolot tuntuvat olevan muutenkin levyn parasta antia – Rissasen ulina-moog henkinen tyylittely ja sitä seuraava Louhivuoren soolo Hill Capessa ja basisti Lauri Porran pekkapohjolamainen tykittely päätösbiisissä Thermo Gear Soft ja sitä seuraava Kämäräisen soolo joka tuo mieleen Jukka Tolonen -tribuuttiprojektin ovat niitä hetkiä tällä levyillä joiden pariin Jazzpossu on halunnut palata. 

Kaikista sävellyksistä vastuussa oleva nokkamies Hassinen jättäytyy conga-mies Mongo Aaltosen kanssa suurimmaksi osaksi tukeviin toimenpiteisiin, mutta muutaman kerran jyrähtää sieltäkin.

Lievästi eksentrinen fuusio-sekamelska vaatii kyllä oman asenteensa, ensimmäisellä läpikuuntelulla levystä jäi suuhun todella omituinen maku, mutta kyllä se sieltä parin kuuntelun jälkeen alkoi hahmottua. Huomattavasti työläämpi levy snaijata kun omalla tavallaan siloitellumpaa fuusio-kulmaa hakenut äskettäin arvosteltu Nassaun Fasaanin debyytti ja todennäköisesti vähän liian outo lintu noustakseen kestäväksi klassikkolevyksi, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen fuusiorevittelyn ystäville.

Levyä myyvät Levykauppa Äx ja Digelius.

Livenä Elektro GT:n voi bongata lähitulevaisuudessa festareilta:

29.10. DIG. festivaali Drummer’s Night – Helsinki – Koko Jazz Club 

1.10. Tampere Jazz Happening – Tampere – Telakka (tai siis korrektisti 2.10. koska Elektro GT:n setti alkaa illan viimeisenä Telakalla puolilta öin)

 

 

Elektro GT

  • Mikko Hassinen, rummut, lyömäsoittimet
  • Jorma Kalevi Louhivuori, trumpetti
  • Timo Kämäräinen, kitara
  • Aki Rissanen, koskettimet
  • Lauri Porra, basso
  • Mongo Aaltonen, congat

2 kommenttia kirjoitukseen Mikko Hassinen Elektro GT

  1. Mikko Hassinen kommentoi:

    Moikka,

    Kiitos arviosta! Pieni korjaus: Levyn 4. kappale on nimeltään Hll Cape (ei siis Hill Cafe :)

    1. Jazzpossu Jazzpossu kommentoi:

      No niinhän tossa lukee! Kiitti korjauksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.