Jeff Parker & The New Breed – Suite for Max Brown


Kitaristi Jeff Parkerin The New Breed -projekti on edennyt toiseen levyynsä. Projekti on tuonut 90-luvulta asti uraa tehneelle kitaristille joka parhaiten tunnetaan Tortoise post rock yhtyeestä mukavasti lisänäkyvyyttä jazzpiireissä, joskin tuntuu että tämä kertoo enemmän International Anthem -levymerkin noususta uuden amerikkalaisen raja-aitoja kaihtamattoman jazzin suunnannäyttäjäksi.

Toisen tämän levymerkin suuren nimen, useita kertoja Suomessakin viime vuosina vierailleen Makaya McCravenin, tavoin Parkerin The New Breed on varsin erilainen projekti levyltä kuin äskettäin livenä Tampereella ja Helsingissä koettuna. Sen taustalla on Parkerin innostus luoda musiikkia omasta soitostaan tehtyjen samplejen pohjalta siihen improvisointia yhdistäen. Levyn raidoilla ei kuulla kiinteää bändiä vaan muita soittajia käytetään vaihtelevasti, muutama raita on puhdasta soolomateriaaliakin.

Lopputuloksena Suite for Max Brown maistuu hyvinkin paljon kotistudioprojektilta – erilaisia ideoita ja aihioita on kehitelty vaihtelevasti, monet raidat ovat varsin lyhyitä. Estetiikassa ja tekemisen hengessä kuuluu J Dillan ja Madvillainin kaltaisten hiphoppareiden vaikutus. Hyvää ajankuvaa 2000-luvun jazzin kehityksestä sinänsä – jazzmuusikko omana tuottajanaan joko etukäteen valmisteltujen samplejen tai musiikin eri palasista yhdistelevän jälkituotannon kautta on jatkuvasti yleistyvä ilmiö ja moderni teknologia on tehnyt jälkituotannosta luontevamman työkalun jazzmuusikonkin pakkiin .

Tällä toisella levyllä fragmentoitunutta erikypsyisten ideoiden sekamelskaa on jätetty esille nahkoineen ja karvoineen ensimmäistä levyä rohkeammin ja se kuuluu hyvässä ja huonossa. Napakoimmillaan Fusion Swirl ja Go Away -raidoilla musiikki on ensimmäistä levyä selkeästi vahvempaa ja rohkea ratkaisu rakentaa kaksi levyn pitempään päähän saman hypnoottisesti loopatun bassogrooven päälle toimii levykokonaisuudessa yllättävän hyvin ja tulkinta Coltranen After the Rainista on ehkä levyn parasta antia, ja muuten ainoa raita jossa soittaa kvartetti Suomessa nähdyssä kokoonpanossa. Osa raidoista kuitenkin valuu auttamatta yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos kummempaa jälkeä jättämättä.

Parkerin perhe on New Breed -levyillä vahvasti läsnä. The New Breed oli Parkerin isän omistaman vaatekaupan nimi, ensimmäisen levyn tekoprosessin aikana edesmennyt isä myös komeili levyn kannessa haalistuneessa valokuvassa. Nyt kunnianosoituksensa saa Parkerin äiti – levyn nimihenkilö Max(ine) Brown. Mukana on ensimmäisen levyn tavoin myös seuraava sukupolvi – tytär Ruby Parker laulaa jälleen yhden biisin – tällä kertaa avausraidan Build a Nest. Yhdessä kotistudiomeiningin kanssa nämä henkilökohtaiset elementit tekevät levystä persoonallisen kokonaisuuden jonka tähden kernaasti joitain heikkouksia antaa anteeksi – The New Breed on hyvin sympaattinen projekti.

Nyt kun uusi materiaali on tullut tutuksi niin levynä kuin elävänä keikalla niin täytyy kuitenkin todeta, että musiikillisesti selkeästi vahvimmin The New Breed -konseptin kehitys kuului livekeikalla jossa kahden levyn materiaali yhdistettynä ja runsaammalla improvisoinnilla ryyditettynä tarjosi hienon elämyksen bändin oman materiaalin nyt riittäessä kahteen mielenkiintoiseen settiin. Siihen verrattuna uusi levy tuntuu vain puolivalmiilta kehikolta.

Uutta levyä voi tiedustella Helsingistä We Jazz -levykaupasta tai tilata International Anthemin Bandcampista.

  • Jeff Parker – kitara, basso, syntetisaattori, rummut, laulu
  • Ruby Parker – laulu
  • Paul Bryan – basso
  • Josh Johnson – alttosaksofoni, sähköpiano
  • Nate Walcott – trumpetti
  • Rob Mazurek – pikkolotrumpetti
  • Katinka Kleijn – sello
  • Jamire Williams – rummut
  • Makaya McCraven – rummut
  • Jay Bellerose – rummut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.