Jazzpossun tammikuun 2015 soittolista

playlist_2015_1

Vuodenvaihteen hiljaiselon jälkeen jazzvuosi on lähtenyt tammikuun mittaan vauhdilla käyntiin – kiinnostavista levyistä ja keikoista ei ole ollut pulaa.

Tämän kuun soittolistan teemoja ovat modernit trumpetistit – mukana tänään uuden levynsä Spotify-ennakot biisi/päivä tahdilla aloittava Verneri Pohjola, indie rock henkisten kitaroiden vetämä jazz ja UMOn 40. juhlavuosi.

Erik Truffaz & Murcof – Origin of the world

Ranskalainen genre-rajoja ennakkoluulottomasti ylittävä trumpetisti Erik Truffaz on tehnyt musiikkia meksikolaisen electronica-tuottaja Murcoffin kanssa levyllisen sarjakuvapiirtäjä Enki Bilalin taiteen innoittamaan musiikkia. Avausbiisi Origin of the World johdattakoon meidät nykypäivän trumpetistien maailmaan.

Eyebrow – Scrim

Brittiläinen trumpetti/rummut duo Eyebrow oli Jazzpossulle uusi tuttavuus uuden levynsä Garden City kautta. Avaraa musiikkia joka näyttää, että kyllä briteissäkin eteerinen moderni ilmaisu taidetaan.

Virta – Eastwood

Suomen jazzpiirien mielenkiintoisimpiin uusiin ääniin muutaman vuoden sisään kuuluu Virta, joka maalailee hienoja maisemia Antti Hevosmaan trumpetin johdolla. Kolmisen vuotta sitten ilmestynyt ensimmäinen levy Tales from the Deep Waters tuntui vähän EP-mäiseltä, bändiltä on livenä kuultu lisääkin materiaalia – toivottavasti toinenkin levy vielä joskus tulee.

Jon Hassell & Brian Eno – Ba-benzele

Vieläkin tyylinä melko tuoreelta kuulostavan trumpetin ja elektronisten efektien ambientin yhteispelin uraa uurtavia julkaisuja oli vuonna 1980 julkaistu ambientin isän Brian Enon ja trumpetisti Jon Hassellin yhteisprojekti Fourth World Vol. 1 – Possible Musics joka on Jazzpossun mielestä liian vähälle huomiolle jäänyt klassikkolevy. Tässä siltä näyte.

Velkro – Dope

Facebookista portugalilaisen Clean Feed levy-yhtiön virrasta silmään tarttui uutuuslevy Velkro -nimiseltä slovenialais-norjalais-portugalilaiselta triolta joka soittaa varsin makoisaa indie rock -inspiroitunutta musiikkia. Suositus luovan instrumentaalirockin ystäville.

Dave King Trucking Company – You Can’t Say ”Poem in Concrete”

Saman henkistä musiikkia muutamassakin bändissä on tehnyt Bad Plussasta parhaiten tunnettu rumpali Dave King. Tässä muutaman vuoden takaa tyylinäyte Dave King Trucking Companylta. King on myös aloittanut taannoin mainion humoristisen Rational Funk -videosarjan joka on hauskinta jazz-sisältöä netissä just nyt.

Jim Black AlasNoAxis – Aloe Evra

Kolmas moderni rock/jazz biisi tulee rumpali Jim Blackin johtamalta amerikkalais-islantilaiselta AlasNoAxis -kokoonpanolta johon Jazzpossu ihastui 2000-luvun alussa. Yhtyeen musiikissa on hieno kontrasti Hilmar Jenssonin voimakkaan sähkökitaran ja melodiat hoitavan Chris Speedin herkän klarinetin välillä.

Hella – Biblical Violence

Kalifornialaista 2000-luvun noise rock -duo Hellaa ei liene kukaan koskaan väittänyt jazziksi, mutta soikoon sen klassikkobiisi Biblical Violencen hektinen kokeellinen rock tässä kuitenkin sillä bändi tuli vahvasti mieleen Raoul Björkenheimin ja Morgan Ågrenin duokeikalla Loosessa. Keikka avasi kuukausittaisen Jazz on the Loose -sarjan, jossa luvassa Björkenheimin bändien Triad ja eCsTaCy johdolla modernia sähköistä free jazzia.

The Mystic Revelation of Teppo Repo – Itämeren Sävel

Kulttuuritoimittaja Mari Koppinen kirjoitti kuun alkupuolella Hesarissa tasapäistyvästä musiikista. Kirjoitus herätti keskustelua ja ansaittuakin kritiikkiä pop-musiikin aliarvioimisesta, mutta kirjoittajan tuntoihin varmasti monet jazzinkin ystävät samaistuvat. Itse ilahduin kirjoituksessa erityisesti siitä, että siinä mainittiin hieno duo The Mystic Revelation of Teppo Repo jonka muodostavat monille jazzin ystäville tutut herrat Otto Eskelinen (New Garden Orchestra, Astro Can Caravan yms.) ja Eero Tikkanen (Mopo, Auteur Jazz yms.)

Bändin musiikki on omaperäinen yhdistelmä nimessä mainitun suomalaisen paimenmusiikin legendaarisen hahmon Teppo Revon musiikkia, koneellisia karuja retro-biittejä, c-kasettien soittelua ja ties mitä.

Mopo – Hevi Metal

Siirtykäämme sitten Eero Tikkanen aasinsiltanamme kuukauden seuraavaan teemaan: useita saksofoneja yhtä aikaa soittaviin fonisteihin. Tempussa on kieltämättä vahva kikkailun ja erikoisuudentavoittelun maku, mutta sillä on aikaansaatu vaikuttavaakin kamaa levyillä ja livenä. Mopon Hevi Metal on suosikkitrion musiikkia hämmentävimmillään metalliesineiden hakkaamisineen ja Linda Fredrikssonin kahden pillin töräyttelyineen.

Rahsaan Roland Kirk – The Inflated Tear

Useamman puhaltimen yhtäaikaisen soiton suuri nimi oli luonnollisesti Rahsaan Roland Kirk jonka musikaalisuudella ja luovuudella pillien ja torvien kanssa ei tuntunut olevan mitään rajoja. The Inflated Tear -kappaleella kuullaan paikoitellen jopa kolmea samanaikaista puhallinta.

George Braith – Mary Ann

Monipuhallinidea tuli mieleen kun Jonas Kullhammarin Gentlemen -levyn innoittamana tutustuin George Braithin Blue Note-levyihin. Etenkin ensimmäisellä Two Souls in One -levyllä altto- ja sopraanosaksofonien samanaikainen soittaminen oli vahvasti Braithin tavaramerkki. Erinomaisesti onnistuu avausbiisi – iloinen calypso Mary Ann joka on Jazzpossun taloudessa ollut tammikuun ehdoton hittibiisi ja myös Jazzpossun vaimon valinta tälle soittolistalle.

Jukka Eskola – Half Time

Sitten takaisin trumpetteihin kovilla kotimaisilla soittimen taitajilla. Jukka Eskola kuuluu nykyisen jazzsukupolven keskeisiin hahmoihin – Ricky-Tick Recordsilla ilmestyneellä Walkover -levyllä kuuluvat vahvasti klubijazzin vaikutteet, tällä kertaa kuitenkin valintana levyn eteerinen välipala Half Time.

Little Blue – Opening

Little Blue on puolet Big Blue -yhtyeestä – trumpetissa Jorma Kalevi Louhivuori ja koskettimissa Antti Kujanpää.

Ambrose Akinmusire – The Beauty of Dissolving Portraits

Ulkomaisista trumpetisteista Jazzpossu fanitti viime vuonna erityisesti Ambrose Akinmusirea – tässä viime vuoden levyltä minimalistinen jousien siivittämä The Beauty of Dissolving Portraits.

Verneri Pohjola – Another Day

Vuoden odotetuimpia kotimaisia jazzlevyjä on Verneri Pohjolan uuden kvartetin Bullhorn, jonka Spotify-ennakot ovat juuri tänään alkaneet. Komeasti levyn avaa hieman spiritual jazz-henkinen Another Day.

Brian Blade & The Fellowship Band – Landmarks

Monilla ”vuoden 2014 parhaat”-listoilla näkyi Brian Blade & The Fellowship Bandin levy Landmarks, jota voi lämpimästi suositella modernin pehmeän jazzilmaisun ystäville.

Jason Moran – Two Sleepy People

Toinen amerikkalaisissa jazzpiireissä paljon kiitosta viime vuonna kerännyt levy jota ei tässä blogissa vielä ole tullut mainittua on pianisti Jason Moranin All Rise – kunnianosoitus jazzin alkuaikojen tärkeälle hahmolle – Fats Wallerille – jonka musiikki tuodaan nykyaikaan r&b-vaikuttein. Tässä uusi tulkinta herttaisesta balladista Two Sleepy People jonka Waller levytti vuonna 1938.

Bob Belden – Black Dahlia

Sitten pikkuhiljaa UMOn juhlavuoden tuleviin keikkoihin. Keväällä uusintakierrokselle lähtee Valtteri Pöyhösen teos Yön rakastaja – saksofonisolistina Timo Lassy. Viime vuonna äänitetty keikkataltiointi esitettiin äskettäin YLEn Jazzklubissa ja sen kovaksikeitetty öistä kaupunki-ilmaa hengittävä noir-henkinen libretto toi mieleen Bob Beldenin Black Dahlia -levyn joka hakee inspiraationsa 40-luvun Los Angelesin alamaailmasta ja selvittämättömäksi jääneestä kuuluisasta Elizabeth Shortin murhasta.

Esko Linnavalli New Music Orchestra & Dexter Gordon – Eclipse

UMO juhlii siis 2015 neljäkymmenvuotista taivaltaan. Ensimmäisiä levytyksiä 70-luvulla oli mm. Dexter Gordonin tähdittämä A Good Time Was Had By All Eclipse –biisin alun trumpetissa kuuluu samoja sävyjä kuin Beldenin Black Dahliassa, ainakin kunnes UMO laittaa isompaa vaihdetta silmään ja lähtee Georg Wadeniuksen kitaran johdolla jammailemaan 70-luvun funkin suuntaan.

Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana – Neuvonpito

Valtteri Pöyhösen big band -musiikkia laajimmin tunnetuimmaksi on tehnyt Ricky-Tick Big Bandin ja Palefacen, Tommy Lindgrenin ja Redraman muodostaman Julkisen sanan yhteisprojekti, jonka tiedetään olleen äskettäin studiossa uuden materiaalin kanssa. Tässä ensilevyn ainoa instrumentaalibiisi Neuvonpito jossa on samaa elokuvallista nostalgista dramatiikkaa kuin Yön rakastajassa.

Edward Vesala – Neitsytmatka

UMOn juhlavuoden avasi tällä viikolla Iro Haarlan ja Edward Vesalan musiikkia esitellyt konsertti jossa kuultiin kaksi uutta teosta Haarlalta. Haarlan pyyteetöntä työpanosta miehensä musiikin sovittajana ja nuotintajana usein vailla mitään mainintaa levyjen kansissa on alettu arvostaa vasta myöhemmin – yhteistyön ensimmäisiä hedelmiä oli 70-luvun lopulla äänitetty Neitsytmatka-levy.

Jukka Perko – Un Poco Loco

Jukka Perkon johdattelemana UMO paneutuu helmikuun lopulla Dizzy Gillespien musiikkiin. Perko nousi nuorena kansainvälisesti tunnetuksi hahmoksi juuri Gillespien bändissä 80-luvun lopulla, mutta Dizzyn musiikkia tai beboppia yleensäkään Perko on levyttänyt varsin vähän – muutama vuosi sitten ilmestynyt Streamline Jazztet levy esittelee Perkon taitoja parhaimmillaan.

Nyt Perkolla on käsillä taas kansainvälisen läpimurron paikka uuden levytyssopimuksen myötä saksalaisella ACTilla. Ensimmäinen esiintyminen ACTilla on juuri ilmestyneellä Wolfgang Haffnerin levyllä Kind of Cool – keväällä tulossa yhteislevy toisen suomalaisen ACT-nimen – Iiro Rantalan – kanssa.

Michel Legrand – F. For Fake

17.3. UMO yhdistää voimansa Helsingin Kaupunginorkesterin kanssa ja solistivieraaksi saapuu ranskalaisen elokuvamusiikin suuri nimi Michel Legrand. Orson Wellesin 1973 valmistunut F For Fake ei sinänsä kuulu Legrandin tunnetuimpiin soundtrackeihin, mutta sen sijaan se kuuluu Jazzpossun suosikkielokuviin joten otettakoon tähän väliin siivu tätä harvemmin kuultua Legrandia.

Paquito D’Rivera & Danilo Perez – Out of Nowhere

Seuraavaksi UMOn solistiksi Suomessa saapuu helmikuun 13. latin jazzin suuri nimi Paquito D’Rivera, joka tavataan tässä Who’s Smoking? levyllä Out of Nowhere –standardissa intiimeissä klarinettitunnelmissa.

Gregory Porter – I Fall in Love Too Easily

UMOn kevätkauden tämän hetken valovoimaisin ulkomaalaisvieras lienee laulaja Gregory Porter joka saapuu Kulttuuritalolle 25.3.  Balladi I Fall in Love Too Easily löytyy parhaan laulujazz-levyn Grammyn voittaneelta Liquid Spirit -levyltä.

UMO & Kenny Wheeler – W.W.

Viime vuonna edesmennyt Kenny Wheeler vieraili UMOn solistina vuonna 2000 ja yhteistyön hedelmiä julkaistiin tuolloin myös levynä josta kuultakoon tämän kuukauden jazzhetken päätteeksi W.W. jossa sooloissa Kenny Wheeler (trumpetti), Olli Ojajärvi (tenorisaksofoni), Tero Saarti (flyygelitorvi), Markku Kanerva (kitara) ja Markus Ketola (rummut).

Avainsanat: , ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.