Jazzpossun syyskuun 2017 soittolista

Syyskuussa pureudutaan uusiin ja tuleviin julkaisuihin – tarjolla 20 ennen blogissa mainitsematonta 2017 julkaisua ympäri maailmaa, mukana muutama joista koko levy on vasta tulossa. Tässäpä siis rautaisannos uusia jazzlevyjä muutaman lauseen pika-arvioin.

Spotify-URI: spotify:user:pas2:playlist:4KAuoaUgVj1Bb9VMtJg4KV

Vilkka Wahl Quintet – Nebula

Turku Jazzin vuoden artisti arvonimeä kantava kitaristi Vilkka Wahl on julkaissut kvintettinsä ensimmäisen levyn. Itävallassa vaikuttavan kitaristin otteet eivät ole aivan yhtä intensiivisiä kuin New Yorkista käsin toimivan Olli Hirvosen, mutta kansainvälisen tämän päivän bop-perinnettä kunnioittavien tyylien taitavaa jazzia on tälläkin levyllä tarjolla – Severi Pyysalon vibrafonia on erityisesti mukava aina kuulla kunnon jazz-kontekstissa.

Milo & Moses – Among Friends

Teini-ikäinen kaksikko Milo & Moses on edennyt jo toiseen levyynsä – ekalla soitettiin standardeja, nyt luvassa bonusraitoja lukuunottamatta omaa materiaalia. Klassista jazzkitarameininkiä on kuitenkin nytkin luvassa ja toimii.

Binker and Moses – Journey to the Mountain of Forever

Nokkelasti samanlaista duon nimeä aasinsiltaen käyttäen siirrytään sitten kotimaisista muihin eurooppalaisiin uutuuksiin… Binker and Moses on brittiläinen saksofoni-rummut duo joka ei anna kokoonpanon rajoitusten hidastaa menoa – henki on vähän kun hiotussa katusoittoduossa joka pyrkii parhaansa mukaan saamaan kuulijan huomion kuuli tuo musiikista minkä pienen siivun hyvänsä. Hyvän mielen musiikkia – puitteitaan suurempi kokoonpano.

Helge Lien Trio – Guzuguzu

Adam Baldych & Helge Lien Trio – Brothers

Norjalaisen pianisti Helge Lienin on tänä vuonna kovassa iskussa ja pääsee ansaitusti tämän kuukauden listalle peräti kahdesti – Ozelaan kesällä julkaisema triolevy Guzuguzu on hieman minimalistista, mutta kuitenkin vahvaa tunnelmointia ja reilu viikko sitten viulisti Adam Baldychin kanssa julkaistu Brothers on paikoin todella vahvalla tunteella tehtyä kamarijazzia.

Christina Dahl Quartet – Childish

Tanskalaissaksofonisti Christina Dahlin uusi levy Childish on paikoin haastavaa avant-gardea ja sitten taas mukaansa tempaavan melodista. Ei ollenkaan lapsellista musiikkia, mutta arvaamatonta ja leikkisää hyvällä tavalla.

Nordic Circles – Under the Clouds

Norjalainen AMP Music on kunnostautunut tänä vuonna myös ensiluokkaisen suomalaisen jazzin julkaisijana OK:KOn ja Joonas Leppäsen Alder Egon levyjen taustalla. Nordic Circles ei tarkoita yhtä pysyvää kokoonpano vaan on sarja levytyksiä joka pyrkii yhdistämään pohjoismaisia muusikoita uusissa kokoonpanoissa – tällä uudella julkaisulla mukana mm. laulaja Siri Malmedal Hauge, ruotsalaispianisti Lars Jansson ja kitarassa ECM:lle useamman levyn tehnyt norjalaiskitaristi Jacob Young.

Portico Quartet – Art in the Age of Automation

Vuosikymmenen vaihteessa brittiläinen Portico Quartet oli ajan lupaavimpia uusia eurooppalaisen jazzin ääniä. Välillä ”quartet” putosi nimestä ja bändi lähestyi popimpaa elektronista soundia ja hieno hang drum katosi soundista – nyt orgaanisempaa soundia on tuotu takaisin ja Quartet ilmestyi nimeen. Ei ehkä ihan niiden ensimmäisten levyjen veroinen ole kuitenkaan uusi Gondwana Records -julkaisu Art in the Age of Automation, mutta ainakin suunta on Jazzpossun makuun taas parempaan päin.

Girls in Airports – Live

Tanskasta käsin toimiva Girls in Airports on julkaisemassa syyskuun lopussa uuden live-levyn. Ensimmäisenä näytteenä julkaistu Fables on ainakin kovaa kamaa – pohjoismaista melodisuutta, kansanmusiikin inhimillisyyttä ja hienona mausteena free jazz -henkistä alkuvoimaista kähinää puhaltimista.

Yazz Ahmed – La Saboteuse

Yksi ehdottomasti Jazzpossun makuun viime aikojen parhaita uusia löytöjä on Bahrainissa lapsuutensa viettänyt, nyt Lontoossa vaikuttava trumpetisti Yazz Ahmed jonka loppukeväästä ilmestynyt levy La Saboteuse yhdistää todella oivasti arabialaisia vaikutteita, Miles Davis henkistä jazz-perintöä ja tuoretta modernia soundia. Tässä on yksi suosikkini vuoden ulkomaisesta levytarjonnasta – mainiota kulttuurien kohtaamista, mukana levyllä Lontoon skenestä monille suomalaisillekin viime vuosina tutuksi tullut Shabaka Hutchings bassoklarinetissa.

Denys Baptiste – The Late Trane

Brittisaksofonisti Denys Baptisten uusi Edition Records -julkaisu ammentaa innoituksensa John Coltranen myöhempien aikojen musiikista. Kulu Se Mama -levyllä alunperin ilmestynyt Vigil vääntyy ’Tranen alkuvoimaisesta räjähdyksestä  menevämmäksi funkiksi.

Sex Mob – Cultural Capital

Vähän kuin ihmeen kaupalla New Yorkin downtown-skenestä lähtöisin oleva Sex Mob on vieläkin elossa – Pori Jazzeilla bändi kävi jo parikymmentä vuotta sitten kesällä 1997 (itsekin olin tuolloin paikalla toiskertalaisena Pori Jazz -kävijänä) ja lähtökohdat olivat sen verran eriskummalliset että ei olisi odottanut bändin jatkavan näin pitkään, ensimmäisellä levyllä bändi tulkitsi mm. Macarenan, pari Bond-tunnaria ja Princen Sign ’O’ The Timesin ja musiikillisena erikoisuutena oli Steven Bernsteinin slide-trumpetti.

Elossa bändi kuitenkin on ja ehkä vähemmän erikoisuudentavoittelun ketunhäntä kainalossa kuin koskaan – ja olihan puolet bändistä – basisti Tony Scherr ja rumpali Kenny Wollesen – Porissa tänäkin vuonna Bill Frisellin triossa.

Ben Schachter – Entranement

Elektroniset soundit eivät yleensä kulje käsi kädessä perinteisen jazzin muotoja ja konventioita kunnioittavan jazzin kanssa, mutta saksofonisti Ben Schachterin uusi levy Entranement todistaa että kyllä niinkin voi tehdä. Levy voi hyvinkin jäädä väliinputoajaksi joka ei ehkä kolahda täydellisesti juuri kenenkään jazzin kuuntelijan makuhermoon, mutta sen lähestymistavassa on oma viehätyksensä.

Matthew Shipp – Invisible Touch at Taktlos Zürich 

Pianisti Matthew Shipp on 80-luvun lopulta asti kuulunut modernin jazzpianon vahvoja ääniä – tummanpuhuvan, jopa synkän määrätietoisen soundin taitaja. Keväällä Hatology -merkillä ilmestynyt Invisible Touch At Taktlos Zurich antaa Shippin tyylinäytteen soolopianistina Taktlos festivaalilla elävänä tallennettuna. Soitossa on paljon Cecil Tayloria ja Thelonious Monkia, mutta paljon myös omaa ääntä.

William Parker Quartets – Meditation/Resurrection

Shippin kanssa pitkään yhteistyötä mm. David S. Waren bändissä on tehnyt basisti William Parker jonka uudella AUM Fidelityn julkaisemalla tupla-levyllä kuullaan kahta eri kvartettia – molemmissa rummuissa Hamid Drake ja saksofonissa Rob Brown, neljäntenä pyöränä ykköslevyllä trumpetisti Jalalu-Kalvert Nelson, kakkoslevyllä pianisti Cooper-Moore –  luovaa avant-gardeen kallellaan olevaa soittoa molemmilla, ykkönen vähän ilmavampaa ja pianolla vahvistettu sitten taas raskaampaa soundia.

Trio 3 – VIsiting Texture

Vähän samoilla apajilla liikkuu rumpali Andrew Cyrillen, basisti Reggie Workmanin ja saksofonisti Oliver Laken muodostama Trio 3. Kolmikon keski-ikä lähentelee jo kahdeksaakymmentä, mutta luovuus ja uuden hakeminen ei ole kadonnut mihinkään.

Kirk Knuffke – Cherryco

Trumpetisti Kirk Knuffke kävi keväällä Kerava Jazzeilla Lamplighter -trionsa kanssa – itselleni ainakin Lamplighter-materiaalia kovemmin on kolahtanut uusi Don Cherryn musiikille kunniaa tekevä Cherryco – mukana tietysti myös Ornette Colemanin sävellyksiä kuten esim. tässä kuultava The Sphinx.

Rova Saxophone Quartet & Kyle Bruckmann & Henry Kaiser – Steve Lacy’s Saxophone Special Revisited

Erilaisia tribuuttilevyjä mahtui tämän kuun katsaukseen monta – niistä varmasti omaperäisin kohde on Rova Saxophone Quartetin uudella levyllä joka tulkitsee uudestaan Steve Lacyn hieman vähemmän tunnetun Saxophone Special -levyn kappaleita. Bändin kokoonpano on melko ainutlaatuinen – neljä saksofonia, kitara ja syntetisaattori. Varsin omaperäistä kamaa – Jimmy Giuffren ilmavamman free jazz ilmaisun jalanjäljillä, kitara ja syna pakkaa sekoittamassa kutkuttavasti.

Nicholas Payton – Afro-Caribbean Mixtape

Trumpetisti Nicholas Payton herätti paljon väittelyä jazzpiireissä vuosikymmenen alussa kirjoituksillaan jazz-sanan rasistisista ja afro-amerikkalaista kulttuuria lokeroivista vaikutuksista. Uusi levy Afro-Caribbean Mixtape siirtyy sanoista tekoihin ja taas vähän sanoihin – monipuolinen New Orleans -gumbo afro-karibialaisia vaikutteita ja tyylejä, hiphop-henkeä ja myös spoken wordia – tässä äänessä jazz-sanan merkityksettömyydestä 90-luvulla tehdyssä haastattelussa Max Roach.

Courtney Pine feat. Omar – Butterfly

Loppusuoran ihmisäänikimaraan sopii myös brittisaksofonisti Courtney Pinen tuleva levy Black Notes from the Deep. Kaksi biisiä on levyltä julkaistu etukäteen – molemmilla laulusolistina vierailee Omar Lyefook – tässä Herbie Hancockin klassikko Butterfly smoothina tulkintana.

Jamie Saft, Steve Swallow, Bobby Previte with Iggy Pop – Loneliness Road

Kosketinsoittaja Jamie Saft on ehkä parhaiten tunnettu runsaasta yhteistyöstään John Zornin kanssa – usein sähköisten koskettimien äärellä. New Yorkin kokeellista taustaa on myös paljon rumpali Bobby Previtellä, mutta näiden kahden ja jazzsähköbasson uranuurtaja Steve Swallow’n muodostaman trion musiikki onkin yllättäen varsin perinteistä tavaraa. Uudella levyllä toki huomiota on eniten herättänyt Iggy Popin vierailu vokalistina kolmella raidalla – ei sillä tavalla absurdia kun nyt vaikka Iggyn oma ranskankielisiin chanson-henkisiin covereihin nojannut levy Après , mutta vähän hämmentävää kuitenkin – jostain Tom Waits-Leonard Cohen akselilta ponnistavaa hämyisää kapakkajazzia. Vaan onpa komeaa sähköbassonsoittoa Steve Swallow’lta – kantsii tsekata levy jo melkein sen takia.

Avainsanat: ,

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.