Jazzpossun helmikuun 2020 soittolista

3xKunnianosoitukset – Ilkka ”Emu” Lehtinen

  • Alex Jønsson – Emu
  • Plop – Emu
  • Sunna Gunlaugs feat. Verneri Pohjola – Emu

Loppuvuodesta 2017 edesmenneen Digelius-levykaupan legendaarisen Ilkka ”Emu” Lehtisen muistolle on omistanut uudella levyllään tanskalaiskitaristi Alex Jønsson joka esiintyi muutaman kerran levykauppakeikallakin Digeliuksessa. Hienona yksityiskohtana kaunis tribuuttiraita alkaa laulavan kulhon kilahduksella kuten Emu tapasi avata Digeliuksen konsertit – alkuvuoden suosikkiraitojani!

Tämän kuun pieneksi sivuteemaksi muodostui kolminkertaisuus joten sen kunniaksi kaksi muutakin Emulle omistettua ja hänen mukaansa nimettyä raitaa Plopilta ja Verneri Pohjolalta Sunna Gunlaugsin trion kanssa.

3xKunnianosoitukset – Lyle Mays

  • Pat Metheny Group – James
  • Pat Metheny Group – Phase Dance
  • Pat Metheny Group – Song for Bilbao

Kosketinsoittaja Lyle Mays kuoli 10. helmikuuta. Hän julkaisi omissa nimissään viisi levyä ja erinäisiä sideman-levytyksiä kertyi parikymmentä, mutta minulle (ja varmasti monille muille) hän oli ensisijaisesti kitaristi Pat Methenyn aisapari aikanaan mainstream-suosiota nauttineessa Pat Metheny Groupissa jonka pehmot soundit muodostuivat ikonisiksi. Tässä kolme suosikkiraitaani PMG:n alkuvuosien ECM-levytyksiltä.

3xKunnianosoitukset – Jon Christensen

  • Ralph Towner – Piscean Dance
  • Keith Jarrett – Country
  • The Esoteric Circle – Rabalder

Jos oli Pat Metheny Group yhden aikakauden ikoninen ECM-artisti niin vuosikymmeniä keskeinen luottomies oli 18. helmikuuta ajasta ikuisuuteen siirtynyt norjalaisrumpali Jon Christensen jonka tyyli oli suuri tekijä niin ”ECM-soundin” kuin ”norjalaisen vuonojazzin” stereotyypeiksi muodostuneiden mielikuvien määrittelyssä.

Tässä muutama tyylinäyte – viime vuonna Porissa Validi Karkia -klubilla vierailleen kitaristi Ralph Townerin Piscean Dance 70-luvun puolestavälistä on yllättävän funk-henkinen, Keith Jarrettin iki-ihana Country edustaa pitkälti samaa ECM-pehmoilua kuin PMG ja George Russellin tuottama vuonna 1969 äänitetty The Esoteric Circle -biisi Rabalder taltioi useita tulevia ECM-legendoja uransa alussa – bändissä Christensenin lisäksi Jan GarbarekTerje Rypdal ja Arild Andersen.

3xShabaka Hutchings

  • The Comet is Coming – Summon the Fire
  • Shabaka and the Ancestors – The Coming of the Strange Ones
  • Sons of Kemet – Inner Babylon

Helmikuussa Suomessakin konsertoi The Comet is Coming – yksi Lontoon skenen johtohahmo Shabaka Hutchingsin kolmesta kokoonpanosta. Tänä vuonna näistä vahvimmin valokeilassa tulee olemaan Shabaka and the Ancestors jonka tulevalta levyltä on juuri julkaistu toinen ennakkoraita – tämä kokoonpano tulossa siis kesällä Pori Jazzeille. Kun nyt 3x -teema oli vuorossa niin keskeinen klassikkoraita myös Shabakan kolmannelta kokoonpanolta Sons of Kemet.

Uutta musiikkia Suomesta ja suomalaisilta

  • Ville Herrala – Pu: 1
  • Mikko Iivanainen – Fox Family
  • Anna Inginmaa – Kesäyön melankoliaa
  • ’N Stuff – Should Have Seen It Miles Before
  • Timo Lassy & Ricky-Tick Big Band Brass – Sweet Spot
  • Iiro Rantala – Freedom

Kotimaisista uutuuksista noteerattakoon ensin muutama sooloinstrumentaalilevy. Basisti Ville Herralan ensimmäinen soololevy Pu: on mielenkiintoinen kokoelma miniatyyrejä jotka tutkivat kontrabasson eri äänentuottamismahdollisuuksia ja soittotekniikoita. Kitaristi Mikko Iivanaisen A River Runs Through It on puolestaan rauhallinen luontoretki täynnä heleää ja tunnelmallista kitarointia.

Sitten muutama lauluraita – Anna Inginmaan levyn julkaisukonsertti lähestyy, laittakaa kalenteriin 21.3. Korjaamolla. Kaksi näytettä ilmestynyt, tässä niistä ensimmäinen Kesäyön melankoliaaTuomo NopparinTeemu Vänskän ja Jori Pesosen perustaman ’N Stuff -kollektiivin uudella 20 minuuttisella neljän raidan EP:llä Kiss of Goodbye kuullaan melkoista kavalkadia huippumuusikoita – rentoja lattarirytmejä maustetaan jousi- ja torvisektioin, laulusolistina Kadi Vija.

Vuoden odotetuimmista julkaisuista pettymystä eu tuota Timo Lassyn ja Ricky-Tick Big Band Brass -sektion livetaltiointi Big Brass joka tavoittaa paikoin maagista konserttitunnelmaa.

Iiro Rantalan Playing Gershwin livelevy Die Deutsche Kammerphilharmonie Bremenin kanssa sen sijaan tuntuu viime vuoden hienon My Finnish Calendarin jälkeen välityöltä. Gershwiniä tulkitaan Rhapsody in Bluen ja Porgy and Bess Suiteverran ja lisäksi levyltä löytyy suurella kamariorkesterilla ryyditettyjä tulkintoja Rantalan omasta materiaalista joka ehkä Gershwin-palojakin enemmän Rantalan faneja kiinnostaa.

Uutta musiikkia ulkomailta

  • Pat Metheny – Everything Explained
  • Kenny Barron / Dave Holland Trio – Without Deception
  • Wolfgang Muthspiel, Scott Colley, Brian Blade – Everything I Love
  • Tim Berne’s Snakeoil – The Amazing Mr. 7
  • Fazer – Gahu Dub
  • Gil Scott-Heron – New York is Killing Me

Pat Metheny pääsköön ääneen vielä kerran tällä soittiksella – uusi From This Place levy on mahtipontinen ja muhkea musiikkipaketti joka miellyttänee edellisestä Kin -levystä diggailleitta.

Pianisti Kenny Barron ja basistilegenda Dave Holland ovat tulossa Suomeen We Jazz -keikalle Savoy Teatteriin 19.3. Uusi levy Johnathan Blaken vahvistamalta triolta on myös tulossa – nimibiisi Without Deception kuultavissa nyt.

Tulevaa triomusiikkia ECM:ltä edustaa itävaltalaissyntyinen kitaristi Wolfgang Muthspiel soittokavereina basisti Scott Colley ja rumpali Brian Blade. Hienostunutta ja svengaavaa jazzia näytebiisin perusteella luvassa.

Muuten aika pehmeän ja korvaa miellyttävän soittiksen avant-gardepläjäyksen tarjotkoon Tim Bernen Snakeoil jota tällä kokoonpanon neljännellä levyllä vahvistaa tutun kokoonpanon lisäksi kitaristi Marc Ducret.

Müncheniläinen Squama -levy-yhtiö on alkanut herättää koko ajan hieman enemmän huomiota Suomessa. Tätä toki auttaa levymerkin ykkösnyrkin suomalaisittain kiinnostava bändinnimi Fazer – tämän vuoden uusi julkaisu on splitti, b-puolella rumpali Simon Poppin yhden miehen ambient-bändi Popp.

Loppuun vielä yksi näyte tässä kuussa ilmestyneeltä Makaya McCravenin uudelleentyöstöstä Gil Scott-Heronin I’m New Herestä. New York is Killing Me saa nyt Scott-Heronin puhelaulun taustalle vahvempaa groovea ja vahvaa modaalijazzhenkistä pianismia.

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.