Hot Heros feat. Iro Haarla – Vodjanoi

Nöyryys ei ole piirre jota perinteisesti yhdistetään free jazziin, mutta kun kuuntelee suomalaisen free jazzin levytysrintamalla ehkä näkyvimmäksi kokoonpanoksi viime vuosina nousseen Hot Herosin ja äskettäin Suomen jazzlegendojen joukkoon virallisesti nimetyn pianisti Iro Haarlan yhteislevyä Vodjanoi. Kohtaavia osapuolia yhdistää myös rakkaus luontoon – luonto ja eläimet ovat esiintyneet molempien sävellysten nimissä ja siitä kertoo myös levyn sisäkanteen painettu Topeliuksen sitaatti: ”Luonnon pitää pysyä erämaana koska se sanoo mitä me olemme ja mitä meidän tulee olla”. Ehkä tästä asenteesta kumpuaa myös viehtymys vapaampaan ilmaisuun – vaistonvaraisesta soittamisesta ja toisiin reagoimisesta syntyy jotain aitoa ja inhimillistä.

Haarla on ansioitunut säveltäjä, mutta Vodjanoilla suurin osa sävellyksistä on Hot Heroesin jäsenten kynistä – saksofonisti Sami Sippola on säveltänyt kahdeksasta raidasta neljä, basisti Ville Rauhala kolme ja Haarla yhden.

Levy alkaa vahvan melodisesti Sippolan sävelin niin avausraita Kuulin suden ulvovan kuin sitä seuraava Karhuntanssikin ovat melodioita jotka tarttuvat mieleen ja rauhallistempoisissa tulkinnoissa on säkenöivää voimaa. Rumpali Janne Tuomi luo hienosti avausraitoihin varsin erilaiset tunnelmat suden ulvoessa virvelirummun ja karhun tanssiessa enemmän ride-symbaalin tahtiin. Haarlan Kullankaivajan blues on puolestaan enemmän hyppy tuntemattomaan jonka vapaampien soolojen jälkeen löytyvä tukevampi jalansija Sippolan palatessa sävellyksen teemaan tuntuu lähes voitonriemuiselta.

Näitä seuraavat kolme Rauhalan sävellystä – Niin on kehto tyhjillään on yksi levyn kohokohdista, sen kansanlaulumainen tunnelma antaa sille vahvan oman ilmeen ja innoittaa niin Haarlan kuin Sippolankin vahvaan sooloiluun. Por que tu sonrisa me mata ja Murmansk antavat puolestaan säveltäjäbasistille mahdollisuuden tunnelmoida hieman jousellakin. Erityisesti hyytävän jäisen tunnelmainen Murmansk on vahva tunnelmapala.

Levyn loppuun vielä kaksi Sippolan herkkää melodiaa – Vodjanoi ja Vedenneito päättävät tunnin mittaisen levyn levollisesti.

Levystä jää ehkä päällimmäisenä mieleen kysymys mikseivät Hot Heros ja Haarla ole löytäneet toisiaan aiemmin – soittajien tyylit ja ilmaisu täydentävät toisiaan hienosti ja voisi kuvitella kvartetin soittaneen yhdessä pitkäänkin – erinomainen kohtaaminen joka varmasti miellyttää molempien musiikin ystäviä. Toivottavasti tulevaisuudessa koronarajoitusten hellitäessä tätä kokoonpanoa kuullaan vielä livenäkin.

Uutta levyä saa CD:nä Digeliuksesta.

  • Sami Sippola – tenorisaksofoni
  • Iro Haarla – piano
  • Ville Rauhala – kontrabasso
  • Janne Tuomi – rummut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.