GoGo Penguin – v2.0

gogov20

Manchesteriläinen trio GoGo Penguin on päässyt versioon v2.0 niin levytysten määrässä kuin kokoonpanossakin. Bassoon on ensilevyn Fanfares jälkeen Grant Russellin tilalle tullut Nick Blacka, mutta moderni elektronisestakin musiikista vaikutteita saanut soundi on onneksi ennallaan. Fanfares oli muutama vuosi sitten Jazzpossun ihan suosikkilöytöjä viime vuosien jazz-levyistä ja v2.0 tarjoilee lisää samaa.

Ruotsalaisen Esbjörn Svenssonin vaikutusta nykyjazziin ei parane vähätellä. Bändejä ja yksittäisiä kappaleita joiden vertaaminen Esbjörn Svensson trioon on välttämätöntä tuntuu tulevan tasaista tahtia – tätä vertausta ja vertailua ei GoGo Penguininkaan tapauksessa voi välttää, mutta onneksi nyt ei liikuta pastissin tai ulkopuolisen lainailun puolella vaan GoGo Penguin tuntuu aidosti uuden sukupolven yhtyeeltä joka on kasvanut drum ’n’ bassin ja trip hopin parissa jolle nämä vaikutteet yhdistyvät akustiseen jazz-trio soundiin luonnollisesti.

GoGo Penguinin soundin sielu on Rob Turnerin rumputyöskentely. Sieltä kumpuaa se tuore asenne joka erottaa e.s.t:n jälkeläiset vanhempien aikojen jazz-pianotrioista.

Bändin melodiat ovat pitkälti pianisti Chris Illingworthin vastuulla. Bändin musiikki ei ole aivan perinteistä teema-ja-sooloja sorttia vaan kappaleet lepäävät usein erityisesti sävellettyjen osiensa voimalla, joten yhteissoitto on oleellista eikä niinkään kyse ole pianistista solistina jota rummut ja basso säestävät vaan eri osien kokonaisuus on oleellisempaa.

Yhtyeen uusi basisti Nick Blacka näyttää kotiutuneen hyvin. Muutoksen tietäen voi ainakin kuvitella kuulevansa hieman uutta vähän terävämpää soundia bassossa, mutta ensimmäisen levyn kaltaisessa roolissa basso on vieläkin. Välillä jouseen vaihtaen Blacka saa Russellin tavoin GoGo Penguinin kuulostamaan miehitystään isommalta bändiltä – hienoa monipuolisuutta.

Parhaimmillaan bändi on anthem-henkisyyteenkin yltävissä voimabiiseissä – onneksi niitä riittää läpi koko levyn. Ensimmäisen viikon kuuntelun perusteella mieleenjääneitä ”huippukohtia” on suunnilleen puolet levyn kymmenestä kappaleesta – Murmuration, Kamaloka, Fort, One Percent, Hopopono, To Drown in You… Hyvin uppoaa Jazzpossulle tämä. Kuuraisen kankea Shock and Awe on levyn heikoin lenkki, liekö Turnerin rumpujen vähäisemmän roolin takia.

Bändin ensilevyä ei ole suomalaisissa kaupoissa näkynyt ja sama kohtalo saattaa olla toisellakin levyllä edessä, sillä julkaisijana jatkaa piskuinen Manchesterilais levy-yhtiö Gondwana Records jonka talli ei ole kolmesta bändistä kasvanut ensilevyn jälkeen. Kiitos Internetin levyä saa kuitenkin vaivattomasti ostettua netistä. CD-versio irtoaa kätevästi vaikkapa Amazonista. LP-version (jonka mukana tulee myös CD) saatavuus on heikompaa, mutta Gondwana Recordsin omasta nettikaupasta se tuli näppärästi Suomeen neljässä päivässä.

Levy on myös kokonaan kuultavissa Spotifyssa.

GoGo Penguin

  • Chris Illingworth, piano
  • Nick Blacka, bass
  • Rob Turner, drums

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.