F# Koko Jazz Clubilla

Vapaaseen ja hetkessä elävään ilmaisuun pohjaavan, Sid Hillen johtaman F#:n keikkaa Koko Jazz Clubilla oli mainostettu keväällä ilmestyneen The Wannsee Punk -levyn julkkarikeikkanakin, mutta kuten Hille itsekin totesi alkuspiikisään luvassa oli jotain aivan muuta.

F#:n paras puoli on kaavoihin kangistumattomuus joka toteutuu kunkin muusikon parhaita puolia esiintuovana yhteisenä tutkimusmatkana. Erityisesti bändi onnistuu välttämään free jazzin tai vapaan improvisaation jo kaavamaisen tuntuiset perusratkaisut – ainakaan nyt livenä Kokona bändi ei suorastaan voinut vastustaa herkullisiin grooveihin päätymistä abstraktimman ilmaisun lähtökohdista.

Tällä viikolla F# esiintyy Helsingissä ja Tallinnassa kolme kertaa, joka ilta eri vierailijan kanssa. Kokolle vieraaksi saapui kitaristi Jarmo Saari joka sopi porukkaan niin hyvin että vaikea kuvitellakaan enää että hän ei ole vakiojäsen. Saaren värittävä ääniympäristöjen luonti ja loopit yhdistettynä blues-miehen sieluun jonka nyt vaan on pakko välillä käydä vähän pentatonisella herkuttelemassa oli tavallaan kuin yhden miehen pieni versio F#:n kokonaisuudesta – Saaren kitaransoiton eri puolet sopivat kokonaisuuteen liki täydellisesti.

Jazzpossun makuun myös rumpali Markus Ketolasta F# tuo esiin parhaita puolia mukaansatempaavin lopputuloksin. Viime vuosina Ketolan soittoa on tullut kuultua livenä eniten UMOn riveissä jossa Ketolan soitto saattaa tuntua jopa kaavamaiselta, mutta F#:n kudelmassa soittokumppaneitaan tarkasti kuunteleva Ketola loihti moniin kertoihin todella mahtavia grooveja – musiikki ei ehkä perinteisesti kolmimuunteisesti svengaa, mutta triolien ja kolmijakoisten rytmien tenhoa kuultiin paljon ja toisen setin pitemmän vedon loppuun niin menevän kuuloinen 7-jakoinenkin groove että oksat pois. Oli todella ilo seurata Ketolan esityksiä.

Basisti Jori Huhtala on bändissä ehkä hieman straight manin asemassa joka usein lukitsee muiden löytämät ideat ja käynnistää prosessin josta löytyy uusi yhteinen rytmi. Jorin napakka soitto ja terävä rytmitaju ovat tässä avainasemassa – niinkuin Ketolakin, Huhtala osoitti hyvää valmiutta tarttua ilmassa leijuneisiin ideoihin ja oli bändin yhdistäjänä vahva.

Kosketinsoittaja-thereministi Hille itse antoi paljon tilaa muille olla hetken tähtiä. Hillen Moog, sähköpiano ja Theremin olivat kuitenkin oleellisia soundin luojia joihin perustui paljon – musiikin edetessä mielleyhtymiä syntyi niin fuusiojazzin myrskyäviin alkuvuosiin Milesin potkaisemana kuin saksalaiseen 70-luvun uraauurtaneeseen elektroniseen ja kokeelliseen rock-musiikkiin ja space rock -henkiseen tykittelyyn muutenkin.

Verrattuna tähän keikkaan jopa kokeellisen popin tuntuinen levy jäi tuntumaan siltä että se ei todellakaan tee täyttä oikeutta tämän hienon kokoonpanon kaikille mahdollisuuksille, joten ei voi muuta kun toivoa F#:lle pitkää ikää elävänä ja aktiivisena kokoonpanona.

  • Sid Hille – Sähköpiano, moog, efektit, theremin, muoviputki
  • Jori Huhtala – basso
  • Markus Ketola – rummut
  • +Jarmo Saari – kitara, theremin

F# & Jarmo Saari Koko Jazz Clubilla 13.9.2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.