April Jazz 2021: Mortality, Verneri Pohjola Quartet, Riitta Paakki, Jussi Lehtonen, Superposition

Mortality

Mortality vielä kerran livenä – photo: Mika Kirsi (Micarte)

April Jazzin perjantaihin oli koottu suomalaisen jazzin ilta jossa esiintyivät kaikki viimeisimmän Jazz-Emma palkinnon ehdokkaat. Tämä teema tarjosi harvinaisen ja tässä vaiheessa ehkä jo ainutkertaisenkin mahdollisuuden kuulla elävänä Tapio Ylisen vaimonsa ennenaikaisen kuoleman innoittaman teoksen. Se on nimittäin esitetty livenä vain muutaman kerran pari vuotta sitten.

Aivan kokonaisuudessaan levyn nimekästä kokoonpanoa ei saatu Tapiolasaliin sillä Aki Rissasen korvasi koskettimissa Mikael Myrskog, mutta levyn korkean profiilin soittajistosta olivat bändissä Verneri PohjolaPauli LyytinenJori HuhtalaJere Haakana ja Mika Kallio – huippuluokan bändi siis.

Pidin levystä todella paljon – se oli Jazzpossun vuoden 2019 paras kotimainen jazzlevy – suomalaisen melodisen progen perinteessä kiinni olevat vahvat melodiat ja huippujazzmuusikoiden tulkinta tuottivat proge-jazzia tasolla jota ei ehkä Pekka Pohjolan jälkeen ole kuultu. Tämä live-esitys ei ehkä ollut aivan unelmieni Mortality-spektaakkeli – tähän materiaaliin keskittynyt kokoonpano saisi varmasti hiottua paremmankin setin, mutta kiitollinen täytää April Jazzille olla että tämä vielä kerran esitettiin. Bändistä yli muiden nousi saksofonisti Pauli Lyytinen joka soitti suurella latauksella ja toi settiin sen parasta kipinää.

Pauli Lyytinen oli perjantain parhaita solisteja – photo: Mika Kirsi (Micarte)

  • Verneri Pohjola – trumpetti
  • Pauli Lyytinen – saksofonit
  • Mikael Myrskog – koskettimet
  • Jori Huhtala – basso
  • Mika Kallio – rummut
  • Jere Haakana – kitara
  • Tapio Ylinen – sävellykset

 

Verneri Pohjola Quartet

Verneri Pohjola Quartet – photo: Vilma Timonen

Perjantaihin oli mahdutettu noin kuuteen tuntiin viisi tunnin settiä. Tiedossa oli siis ripeitä roudauksia. Tapiolasalin toiseen keikkaan asiaa tosin varmasti helpotti se, että seuraavassa kokoonpanossa soitti monta Mortalityssa jo esiintynyttä soittajaa kun vuorossa oli Verneri Pohjola Quartet – toisen setin putkeen jatkoivat paitsi Pohjola ja rumpali Mika Kallio niin myös saksofonisti Pauli Lyytinen joka pääsi nyt ensimmäistä kertaa lavalle vierailemaan The Dead Don’t Dream -materiaalia soittamaan levyn Wilder Brother -vierailun tapaan. Jo tuttuun tapaan Pohjolan nykyisen kvartetin täydensivät pianisti Tuomo Prättälä ja basisti Antti Lötjönen.

Jos levyllä The Dead Don’t Dream tuntui melko samanlaiselta kuin edellisen kvartettikokoonpanon Bullhorn niin tämän vuoden festarikeikoilla tämä materiaali on selvästi siirtynyt eri suuntaan. Suuremmassa osassa on abstraktimpi materiaali – setin aloittaminen Voices Heardilla on viesti jota muu setti vielä vahvistaa – ja vahvat melodiat saavat pienemmän osan. Livenä Verneri Pohjola Quartet on mietteliäs ja pohdiskeleva.

Setin loppupuolella mukaan liittynyt Lyytinen oli tämänkin setin väriläiskä. The Conversationalist muuntui mukavasti ja kuulosti ehkä enemmän nimeltään nyt kähden puhaltimen dialogina. Levyn kohokohta Wilder Brother soi hienosti Lyytisen säteillessä livenä soittamisen riemua.

  • Verneri Pohjola – trumpetti
  • Tuomo Prättälä – piano
  • Antti Lötjönen – basso
  • Mika Kallio – rummut
  • Pauli Lyytinen – sopraanosaksofoni

Riitta Paakki Quartet

Riitta Paakki Quartet – photo: Mika Kirsi (Micarte)

Louhisalissa kolmen setin iltaohjelman avasi pianisti Riitta Paakin kvartetti. Alkuun kuultiin uutta materiaalia – Siskolle oli sävelletty viime kesänä. Uusimman Piste –levyn materiaaliin verrattuna Siskolle otti askeleen perinteisemmän jazzin suuntaan ja oli tässä mielessä varsin piristäväkin uutuus. Se jotenkin oivasti viritti tunnelman niin, että tunsi että olevansa jazzkeikalla.

Muuten mentiin jo tutuin askelmerkein Piste -levyn materiaalilla, joskin vajaan tunnin settiin ei aivan kaikki tällä kertaa mahtunut. Nyt erityisen hyvin svengasi toisena kappaleena 5/4 blues Fred ja kohokohdaksi nousi kuten aina hieno sävellys Rebecca.

  • Riitta Paakki – piano
  • Manuel Dunkel – tenorisaksofoni
  • Antti Lötjönen – basso
  • Joonas Riippa – rummut

Jussi Lehtonen Quartet

Illan viidestä bändistä ehdottomasti parhaiten korkean live-tunnelman ja levytetyn materiaalin uudelle tasolle nostavan latauksen sai aikaan rumpali Jussi Lehtosen kvartetti. Setin rakenne taisi olla sama kun kesällä Pori Jazz Soi Taas! -tapahtumassa – uudelta levyltä kuultiin vain sen ehdoton huippuhetki Moonshine jolla Lehtonen ja pianisti Holger Marjamaa ja basisti Heikko Remmel pistivät käyntiin semmoisen myllyn että Joonatan Raution saksofonilla oli vaikeuksia sooloissaan kuulua vaikka Rautiokin pani parastaan ja sen jälkeen kuultiin valikoima biisejä Lehtosen uran varrelta 2000-luvun alun U-Street All-Starsista lähtien.

Erityisen merkittävää on, että oikeastaan kaikki kappaleet ovat tämän nelikon esittämänä komeampia versioita kuin ”kanoniset” levytetyt versiot. Lehtonen on rumpalina parhaimmillaan innostuessaan kovaan mäiskintään ja Marjamaassa ja Remmelissä hän on löytänyt muita soittajia jotka uskaltavat heittäytyä meiningin vietäviksi ja innostavat toinen toisensa vielä kovempaan soittoon. Connection oli viime vuosien parhaita suomalaisia ”jazzjazz”-levyjä, mutta tämä bändi on livenä vielä parempi.

  • Jussi Lehtonen – rummut
  • Joonatan Rautio – tenorisaksofoni
  • Holger Marjamaa – piano
  • Heikko Remmel – basso

Superposition

Illan lopuksi kuultiin Jazz-Emma -voittaja Superpositionia jolla oli jo toinen jalka tulevaisuudessa – setissä kuultiin uutta ja vanhaa, suurimmaksi osaksi debyyttilevyn biisejä, mutta myös muutama uusi kappale. Olavi Louhivuori sanoi spiikissään bändin menevän jälleen studioon ensi vuonna uutta levyä tekemään.

Levyn hengessä kvartetti tarjosi niin kurinalaista kuin villin vapaatakin menoa. Superposition on parhaimmillaan kun homma lähtee melkein lapasesta sooloissa ja nytkin näitä odotettuja räjähdyksiä saatiin nautittavasti kuulla etenkin Louhivuori ja basisti Mikael Saastamoinen riehaantuivat riemastuttavasti muutaman kerran. Setissä oli soittamisen iloa ja luomisen vapautta – riemu elävän musiikin esittämisestä yleisöille kuului niin soitossa kuin Louhivuoren spiikeissäkin. Onneksi on taas festareita.

  • Adele Sauros – tenorisaksofoni
  • Linda Fredriksson – altto- ja baritonisaksofonit
  • Mikael Saastamoinen – basso
  • Olavi Louhivuori – rummut

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.