April Jazz 2014 – 2. päivä – Timo Lassy Band, Marius Neset Birds, K-18

Hetkinen… Eiks jengille oo kerrottu mikä keikka täällä on oikein tarjolla? 

April Jazzin ensimmäisen Tapiolakeskeisen päivän Tapiola-salin katsomossa oli valitettavan paljon tyhjää ottaen huomioon minkälainen kattaus sinne oli ohjelmistomuutosten jälkeen päätynyt – ensin suoraan studiolta viime viikonlopun levytyssessioista kova kotimainen 60-luvun grooven taitaja Timo Lassy ja perään norjalainen nuori nouseva saksofonitähti Marius Neset loistoarvostelut saaneen Birds -levyn materiaalilla.

Toki kun Tapiolassa ollaan niin seudun oma poika ja jazz-ylpeys Lenni-Kalle Taipale vetää seudun jazzin ystäviä ja uusi uljas jazzteltta, jossa Lenni-Kalle ja Jukka Perko vetivät kasarifuusiohenkistä ’autoilujazzia’ olikin kuuleman mukaan täynnä.

Timo Lassy Band

lassy_april_lzn

Letkeän 60-lukulaisen svengin taitajat Timo Lassyn johdolla ovat siis juuri olleet studiossa seuraavaa levyä sorvaamassa, joten Jazzpossun odotukset kohdistuivat erityisesti uuteen materiaaliin. Ihan uutta ohjelmistoa ei vielä ollut tarjolla, mutta saatiin kuulla reilun tunnin paketti uutta ja vanhaa.

Edellisellä studiolevyllä In With Lassy bändi tuntui saavuttaneen tietyn lakipisteen puhtaassa svengissä ja siltä kuultiin takuuvarmoja ’hittibiisejä’ ja keikkasuosikkeja kuten Shootin’ DiceTeddy the Sweeper ja Where’s the Man. Parin vuoden kenttätestaus on tuonut näihin biiseihin itseluottamusta ja tiettyä rentoutta, erityisesti maestro Lassy itse revittelee ihanan vapautuneesti tutun materiaalin ympärillä.

Ihan uutta ja vielä nimetöntä  matskua kuultiin kaksi kappaletta. Ensimmäinen näistä kulki osuvalla työnimellä Happy Waltz. Tämä jazz-valssi vaihteli ilmavamman liitelyn ja imevämmän svengin välillä lyömäsoitinkaksikko Teppo Mäkysen ja Abdissa Assefan johdolla.

Toinen uusi kappale oli Lassyn omin sanoin mystisempi kappale. Jos läheisessä teltassa vedettiin ’autoilujazzia’ niin jonkunlainen automatka ja maisemien katselu auton ikkunasta tuli tästäkin mieleen. Mäkysen ride ja Antti Lötjösen normaalia tanakampi bassotyöskentely kuljettivat biisiä vähän viileämmällä fiiliksellä kun mitä edellisen levyn höyryävän kuumissa groove-paloissa on nyt pari vuotta saatu.

Joulukuun We Jazz -festareilla jo ohjelmistoon kuulunut gospel-henkinen hidas blues Stay Close kuului tälläkin kertaa ohjelmistoon. Siinä nimipäiväsankari Georgios Kontrafouriksen hieno Wurlitzer-sähköpianosoitto nousi ansaitusti hetkeksi valokeilaan. Kontrafouriksen käsissä Wurlitzer soi niin ilmeikkäästi että aina alkaa miettimään miksei tällaista fuusio-aikaa edeltävää sähköpianosoittoa kuule enemmänkin.

Jonkunlainen uusi lehti on siis kääntymässä Timo Lassy Bandin tarinassa, uusi materiaali näyttää vievän bändiä erilaisiin suuntiin, mutta varsinainen muutosprosessi In With Lassy-kaudesta eteenpäin on vielä käynnissä. Lassyn muusikin ystäville onkin tulossa mielenkiintoisia aikoja.

  • Timo Lassy, tenorisaksofoni
  • Georgios Kontrafouris, wurlitzer
  • Antti Lötjönen, basso
  • Abdissa ’Mamba’ Assefa, lyömäsoittimet
  • Teppo Mäkynen, rummut

Marius Neset Birds

neset_april

Veli-Matti Visuri otti ihan oikealla kameralla kuvan, kiitti!

29-vuotias norjalaisfonisti Marius Neset on vahvassa nousussa. Edellinen persoonallinen levy Birds on kerännyt loistavia arvosteluja ja lisää on tulossa Nesetin siirtyessä arvostetulle saksalaiselle ACT-levymerkille. Nesetin ensimmäinen ACT-julkaisu Lion,  jolla kuullaan Nesetin materiaalia Tronheim Jazz Orchestran kanssa esitettynä julkaistaan huomenna 25.4. Saksassa ja ihan uuttakin matskua on ACTille luvassa tulevaisuudessa.

Birds-levyn nimibiisi on harvinaisen onnistunut sekoitus pursuavaa iloa ja teknistä taituruutta. Ennakko-odotukset keikalle olivat harvinaisen korkealla sillä bändin keikoista oli kuulunut ulkomailta monia ylistäviä arvioita. Birdsillä myös keikalla avattiin ja vaikka villeimmät visiot biisin potentiaalista eivät aivan toteutuneet niin se oli silti harvinaisen riemukas avaus.

Norjalais-ruotsalais-englantilaisen kokoonpanon soitossa soi pohjoismaisen kansanmusiikin perimä – etenkin Heine Buggen harmonikka tuo sointia paikoitellen kovin lähelle modernia etnoa. Siihen kun yhdistetään Jim Hartin vibrafoni ja Mariuksen siskon Ingrid Nesetin huilu niin soundin raikkaat mausteet ovat kasassa.

Levyllä bändin piano-basso-rummut pohjan muodostaa viime vuonna Pori Jazzeillakin vierailleen ja juuri uuden levyn julkaisseen Phronesiksen kolmikko, nyt livenä tosin bassossa kuultiin Jasper Højbyn sijaan ruotsalaista Petter Eldhiä. Erityisesti rumpali Anton Eger oli tärkeässä roolissa illan konsertin rytmittämisessä. Useimmat Nesetin sävellykset vaativatkin tiukkaa rytminpitoa ja vikkelää vipatusta ja Eger suoriutui tästä enemmän kuin hyvin.

Bändin keskiössä on kuitenkin Neset itse. Monipuoliselta saksofonistilta toimii niin Birdsin
sopraanolivertely kuin ilman säestystä soitettu tunnelmallisempi värikäs tenoritaiturointi joka johti upeasti edellisen levyn Golden Xplosion nimikappaleeseen. Solistina Neset jatkoi oivallisesti omien sävellystensä kaaria – yhtenäinen tunnelma pysyi ja musiikillinen näkemys oli kirkas. Tätä korosti erityisesti se, että kun soolovuoro oli vibrafonisti Hartilla tai pianisti Ivo Neamella niin sävellysten muoto alkoi häilyä ja siirryttiin hieman ylimalkaisempaan avant-gardehenkisempään soittotekniikan esittelyyn.

Varsinaisen setin jälkeen osa yleisöstä oli innokas heti poistumaan, mutta onneksi bändi tuli nopeasti lavalle encore -numeroon sillä levyn päätösbiisi Fanfare jossa palataan Birds-kappaleen teemoihin onnistui todella hienosti ja korkeat ennakko-odotuksetkin täyttyivät.

Yleisön joukossa konsertista nautti myös Nesetin lailla ACTin talliin kuuluva Iiro Rantala. ACTin artistit tekevät paljon yhteistyötä keskenään ja Iirolla ja Nesetillä onkin keikkoja putkessa – ensi viikolla duo-keikka saksassa ja toukokuussa molemmat ovat mukana Hampurissa e.s.t. Symphony -projektissa, jossa Iirolla on kunnia astua Esbjörn Svenssonin saappaisiin. Nesetin keikkakalenteri kertoo myös, että 25.7. tie käy Trondheim Jazz Orchestran kanssa Raahen Rantajatseille.

Neset on Jazzpossun makuun lähes ihanteellinen festarivieras – nuori nouseva tähti, jota ei ilman festareita Suomeen asti oikein saada uransa siinä määrittävässä vaiheessa johon myöhemmin kaihoisasti katsellaan ja ajatellaan että ’oisipa nähnyt hänet livenä tuolloin’. Suosittelen lämpimästi pistämään nimen muistiin tulevaisuuden varalle!

  • Marius Neset, saksofonit
  • Ivo Neame, piano
  • Jim Hart, vibrafoni
  • Ingrid Neset, huilu
  • Heine Bugge, harmonikka
  • Petter Eldh, bass
  • Anton Eger, rummut

K-18

k18_april

Tapiolasalin konsertin päättyessä meno teltassa oli jo päättynyt tältä illalta, joten Jazzpossu suuntasi tiensä nopeasti kääntymään Gardenin jameissa yhden viinilasillisen verran ja näyttelykeskus WeeGeessä. Gardenissa oli vielä hillitty arki-illan jamimeno housebändin (Manuel Dunkel, saksofoni, huilu; Markus Niittynen, piano; Tuomo Dahlblom, kitara; Eerik Siikasaari, basso; Rami Eskelinen, rummut) voimin. Tunnelma kohonnee merkittävästi viikonlopun lähestyessä.

WeeGeessä odotti iloinen yllätys, sillä Kalle Kaliman johtaman mielenkiintoisen K-18:n livesetti oli vielä käynnissä, joskin viimeisessä kappaleessaan. K-18 esittää elokuvien innoittamaa seikkalullista avant-garde musiikkia ja tämän ympärillä pyörii myös bändin April Jazzin ohjelmisto. Keskiviikkona aihepiirinä oli Stanley Kubrick ja illan elokuvana Menetetty peli, torstain innoittajana toimii Luis Buñuel – elokuvana Päiväperho – ja samalla julkaistaan TUM Recordsin toimesta bändin kolmas levy Buñuel de Jour.

  • Kalle Kalima, kitara
  • Mikko Innanen, saksofonit
  • Veli Kujala, harmonikka
  • Teppo Hauta-Aho, basso

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.