Trumpetisti Martti Vesalan Soundpost Quintet on pikkuhiljaa todistanut olevansa konsistentisti maamme luotettavimpia jazzkokoonpanoja. Kuuden vuoden sisään kolmas levy Landmarks on vahva näyttö siitä miten moderni ote ja jazzin perinteet ja esikuvat saadaan kuulumaan samassa paketissa.

Uusi levy alkaa moderneissa, akustisissa tunnelmissa Wild Eyes -sävellyksellä joka tuo mieleen Verneri Pohjolan musiikin – kumpaakaan tekijää tässä halveksumatta. Levy ei kuitenkaan jatka tästä odotettuja polkuja vaan Vesalalla on ensimmäisen raidan perusteella ennakkokäsityksensä muodostaneille yllätyksiä tulossa.

Uusi vaihde lähtee silmään kolmosraidalla Travelogue pianisti Joonas Haaviston vaihtaessa Rhodes-sähköpianoon. Ville Pynssin rumputyöskentelyn kanssa se alkaa luoda vaikutelmaa Miles Davisin 60-luvun lopun musiikista kun sähkösoittimet alkoivat tehdä tuloaan ja tunnelma vahvistuu enitsestään Magenta Drivessa sähköpianon soidessa hieman särjetysti ja saavuttaa huippunsa Trial By Firellä jossa ollaan jo 70-luvun alun myrskyisissä fuusiotunnelmissa joka haastaa saksofonisti Pope Puolitaipaleen panemaan soolossa parastaan.

Viimeiseksi kolmeksi raidaksi palataan sitten moderneihin akustisen melodisiin tunnelmiin. Lopetusraita Closer to the Surface on kuin allekirjoitus joka todistaa, että jazzia ollaan soittamassa, mukavasti svengaava rytmi ja pitemmät soolomahdollisuudet sekä basisti Juho Kivivuorelle että rumpali Ville Pynssille tuovat raitaan jazzklubijamien kaltaista tunnelmaa.

Kokonaisuutena Landmarks on vahva levy jonka monipuolinen materiaali kertoo kokemuksesta jazzin soittamisessa, mutta myös vahvasta omasta näkemyksestä jossa eri elementit yhdistyvät hyväksi kokonaisuudeksi.

• Martti Vesala, trumpetti ja flyygelitorvi
• Petri Puolitaival, saksofonit, huilut ja bassoklarinetti
• Joonas Haavisto, piano ja Rhodes
• Juho Kivivuori, basso
• Ville Pynssi, rummut ja perkussiot

Linkit:
Spotify: https://open.spotify.com/playlist/7cjbKAUi9jgOf001tdtaOS?si=8d1daa18d41b47f7
Apple Music: https://music.apple.com/fi/playlist/jazzpossu-jazz-mix-10-2022/pl.u-BNA6YabuYbyqpL

Bill Frisell kävi Espoossa & ulkomaiset uutuudet

• Bill Frisell Harmony – On The Street Where You Live
• Bill Frisell – Holiday
• Julian Lage – Auditorium

Yksi pitkäaikaisista suosikeistani – kitaristi Bill Frisell – vieraili Espoon Sellosalissa Harmony -kokoonpanon kanssa jossa tunteikas ja tunnelmallinen harmonialaulu on tärkeässä osassa. Tässä yksi amerikkalaisen musiikkikulttuurin juurille menevän ohjelmiston kappaleista levyn tulkintana.

Ulkomaisissa julkaisuissa tuntui olevan aika hiljainen vaihe sillä Frisell esiintyy sekä eniten odottamallani tulevalla ulkomaisella julkaisulla että eniten kuuntelemallani tuoreella. Frisellin omissa nimissä on tulossa Blue Notelta 11.11. Four jossa Frisellin kanssa musisoivat Gregory Tardy, Johnathan Blake ja Gerald Clayton. Lisäksi Friselliä kuullaan tärkeänä vierailijana samaten Blue Noten julkaisemalla Julian Lagen levyllä View With A Room.

Tampere Jazz Happening 2022

• Moskus – Hjorten i skogen
• Stefan Pasborg & UMO – Dances of the Young Girls (Live)
• Varre Vartiainen – Leo (Alternate Version)
• Isaiah Colliser & the Chosen Few – Part I. Forgiveness

Itse en tänä vuonna pääse Tampere Jazz Happeningiin, mutta ohjelmisto näyttää mielenkiintoiselta ja paljon hyvää musiikkia on taas tiedossa. Valitsin tähän yhden huomionarvoisen artistin jokaiselta festivaalipäivältä.

Koko ohjelmistoon voi tutustua festivaalin sivuilla.

Kotimaiset uutuuslevyt

• Eero Koivistoinen Quartet – Hear Hear
• Teemu Viinikainen – Ask Me Now
• Mikko Sarvanne Garden – Kämmenelle kirsikaksi tiivistynyt yö
• Signe – Pietà
• Martti Vesala Soundpost Quintet – Trial by Fire
• Forest Chorus – Fountais
• Max Zenger Globus – Orbit

Jos ulkomaisella levyrintamalla tuntuu hiljaiselta niin Suomesta on tullut ja on tulossa mitä mainiointa musiikkia vaikka kuinka paljon.

Erittäin vahva levy on Eero Koivistoisen kvartetin uutuus Diversity jossa ollaan hyvinkin jazzin ytimessä ja Koivistoisen sävellyksissä kuuluu kaikuja jazzin suurista nimistä kuten John Coltrane ja tämän raidan tapauksessa Thelonious Monk.

Monk on mielessä myös kitaristi Teemu Viinikaisella. 18.11. tulevalta Songs of Silence -levyltä löytyy kaksi Monk-tulkintaa, niistä toinen on ennakkoraita Ask Me Now.

Erittäin mielenkiintoinen uutuus on Mikko Sarvanne Gardenin Heräämisen valkea myrsky. Sarvanne on levyä varten koonnut kokoonpanon jossa on kolme Signestä tuttua laulajaa, sellisti, basisti ja lyömäsoittaja Sarvanteen itse lisätessä vielä elektroniikkaa – vahvasti nykymusiikin suuntaan kallellaan oleva teos – erittäin mainiota crossoveria.

Signestä puheenollen, heidän uusin levynsä Morphemes on tainnut jääd mainitsematta, joten otetaan sekin mukaan nyt.

4.11. ilmestyy Martti Vesala Soundpost Quintetin kolmas levy Trial by Fire – varsin monipuolistakin menoa on luvassa, vähän Miles Davis -fuusiohengessä säröisine sähköpianoineen menee etukäteen julkaistu nimibiisi, mutta levyllä on paljon muitakin tunnelmia.

Mielenkiintoinen monikansallinen kokoonpano on Forest Chorus jossa soittavat Mikko Innanen, Joonas Leppänen, argentiinalaistrumpetisti Seba Saenz ja Yhdysvalloista kitaristi Caleb Veazey ja basisti Miller Wrenn. Tässä näytteenä Leppäsen sävellys Fountains.

Max Zengerin johtamilta kokoonpanoilta on nyt saatu tänä vuonna kaksi hyvää levyä kun Globus julkaisi toisen levynsä Flores. Erittäin hyviä moderneja sävellyksiä! Bändissä nyt mukana Kasperi Sarikoski, Mikael Myrskog, Kaisa Mäensivu ja Anssi Tirkkonen.

We Jazz 2022

• Avishai Cohen – Naked Truth – Pt. 2
• Sylvain Rifflet & Verneri Pohjola – Awkward Commute
• Kokko Quartet – Moon Over Mysore
• Designers – Moulindjek
• Carl Stone – Omar
• Uusi Aika – Gudrid
• Fire! – A Random Belt. Rats You out.
• Gard Nilssen Acoustic Unity – Boogie

Kohta onkin jo sitten tämän vuoden We Jazz -festarin aika! 27.11.-4.12. järjestettävästä tapahtumasta löytyy taas vaikka mitä. Tässä pieni valikoima, joka päivältä ainakin jotain, joskaan ei aina festareilla soittavalta kokoonpanolta – katsokaa sivuilta tarkemmin kuka soittaa koska ja missä!

Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota uusiin julkaisuihin – erittäin mielenkiintoinen uusi kokoonpano on Designers (Aki Rissanen, Joachim Florent, Will Guthrie) – levy tulossa kohta We Jazzilta, elektroniikkamies Carl Stone on käsitellyt uusiksi We Julkaisuja – We Jazz Rewords, Vol. 2 ilmestyi äskettäin ja mielenkiintoinen on myös uusi kotimainen kokoonpano Uusi Aika (Otto Eskelinen, Johannes Sarjasto, Tapani Varis, Amanda Blomqvist ja Antero Mentu).

Kitaristi Bill Frisellin keikkaa Espoon Sellosalissa saatiin odotella muutama vuosi kun korona siirsi keikkaa jo pariin otteeseen ja kokoonpanokin ehti vaihtua viime vuonna jo Poriin ehtineestä triosta Harmony -kvartetiksi, mutta hyvää kannattaa odottaa.

Olen itse seurannut aktiivisesti Frisellin tekemisiä jo vuodesta 1996 kun näin hänen rummuttoman ja bassottoman kvartettinsa Porissa. Frisell ei ole koskaan halunnut lokeroida tekemisiään ja levyjen skaala ulottuu kokeellisesta ja aggressiivisestakin avan-gardesta herkkään Amerikkalaiseen juurimusiikkiin monien tyylien kautta. Skaalan pehmeimpään päähän sijoittuu tämä Espooseen saapunut Harmony, jossa laulu ja nimen mukaisesti stemmalaulu on suuressa osassa. Laulusolistina Frisellin kanssa duo-levynkin tehnyt ansioitunut laulaja Petra Haden ja heitä tukemassa Frisellin bändissä jo 80-luvun lopulla soittanut sellisti Hank Roberts ja kitaristi Luke Bergman paitsi soittimin niin myös laulustemmoin.

Harmonyn musiikki on herkkää, kaunista ja tunteikasta, siinä on leirinuotiosoittelun ja rennon yhdessä tekemisen tunnelmaa, mutta se ei kuitenkaan ole pliisua tai liian imelää sillä Frisellin luova kitaransoitto tuo siihen oman erityilaatuisen vivahteensa – joskin sekin on Frisellin kitaraksi hieman normaalia sovinneisempiin harmonioihin tähtäävää.

Ohjelmistossa on Amerikkalaista perinnemusiikkia niin countrya, westerniä, folkkia, great American songbook -henkeä, pakollinen jazzstandardikin, 60-luvun poppia, David Bowie -coveri ja ehkä yllättävänkin paljon Frisellin omia sävellyksiä. Harmonyn käsittelyssä kaikki tuntuu sopivan täydellisesti yhteen ja tulevan jostain yhteisestä musiikillisesta lähteestä. Frisellin soitossa on hyvää pelimannihenkeä, Frisellin eri kokoonpanot kokoontuvat soittamaan yhdessä musiikkia ja katsotaan mitä tulee ja keikan tai levyn kokonaisuus muodostuu soittajien ja laulajien yhteisestä tekemisestä.

Frisellin kuvastossa Harmony on lähes ainutkertainen kokoonpano, joskin muutamat levyt joilla Haden on laulamassa ovat varsin saman henkisiä, joten oli mukavaa saada se Suomeenkin. Elävänä koettuna se oli vielä levyä parempi – yhteisen soiton ja laulun magia välittyi Sellosalissa äänitettä paremmin.

• Bill Frisell – kitara
• Petra Haden – laulu
• Hank Roberts – sello, laulu
• Luke Bergman – kitara, laulu

Linkki Spotify-listaan

Apple Music versio

Pharoah Sanders 1940-2022

• Pharoah Sanders – Healing Song
• Pharoah Sanders – Ore-Se-Rere (Nigerian Juju HiLife)
• Piirpauke – Ore Se Rere

Syyskuussa tältä planeetalta lähti yksi kaikkien aikojen suosikkimuusikoista, Pharoah Sanders, joka jätti jälkeensä mahtavan musiikillisen perinnön. Erityisesti vuosien 1966 ja 1973 välillä äänitetyt 11 Impulse! levyä muodostavat yhden nykyään spiritual jazziksi kutsutun tyylin kivijalan ja niiden vaikutus uuteen jazziin on yhä merkittävä Shabaka Hutchingsin kaltaisten saksofonistien ammentaessa tästä perinnöstä.

Noteerattakoon samalla Piirpauken versio Ore-Se-Rerestä, vaikka biisi on nigerialaisen Ebenezer Obeyn sävellys, Piirpauken liveversion tyylistä kuulee, että Pharoahn jäljillä ollaan.

Ajankohtaista ja uutta Suomesta

• Jean-Marie Machado Majakka – Bolinha
• Kerkko Koskinen, UMO Helsinki Jazz Orchestra feat. Liunda Fredriksson – Ajaccio
• Eero Koivistoinen Quartet – Casa de Ferro
• Martti Vesala Soundpost Quartet – Travelogue
• Kadi Vija Key Project – Ketunnokka
• Olli Hirvonen – Vegas
• Esa Pethman – Like Steel
• Lampen – Grün und Grau

Erittäin miellyttävää musiikkia soitti jaZZanti-keikalla tällä viikolla pianisti Jean-Marie Machadon Majakka, myös levyyn kannattaa tutustua.

Viime kuussakin kuunneltiin Kerkko Koskisen uutta big band musiikkia, mutta nostetaan esille tässä vielä bonusraita Ajaccio joka saattaa monelta jäädä suoratoistoissa huomaamatta sillä se ei ole mukana Agatha 2 -levyn kappalelistauksessa vaan ainoastaa Promenade -digisinglen lisukkeena.

Eero Koivistoisen kvartetti on julkaissut uutta musiikkia – Diversity-levy on nyt Svart Recordsilta saatavilla. Casa de Ferro lienee blogin lukijoille jo tuttu Timo Lassyn kanssa tehtynä versiona, tässä Koivistoisen oma tulkinta sävellyksestään.

Trumpetisti Martti Vesalan Soundpost Quartet julkaisee marraskuussa uuden levyn, muutama maistiainen jo saatavilla – tässä uusin singlejulkaisu Travelogue.

Toinen näyte tulevalta levyltä on myös Kadi Vija Key Projectin nänniaiheinen Ketunnokka. Extended Powerspots levy ilmestyy 11.11.

11.11. tulossa myös kitaristi Olli Hirvosen uusi levy Kielo. Ennakkobiisi Vegasin americana-hengessä kuuluu Julian Lagen ja Pat Methenyn kaikuja.

We Jazz on kaivanut belgialaisista arkistoista mielenkiintoista musiikkia. Kaksi aiemmin julkaisematonta Esa Pethmanin kansainvälisen bändin kanssa vuonna 1967 äänittämää raitaa löytyy In Belgium 1967 -singleltä.

Kalle Kaliman ja Tatu Rönkön muodostaman Lampenin omaa nimeä kantava levy ilmestyi pari vuotta sitten Karkia Mistikalla. We Jazzilta nyt levy saatavilla myös vinyylimuodossa.

Ulkomaiset uutuudet

• The Bad Plus – Not Even Close to Far Off
• GoGo Penguin – Erased by Sunlight
• Joshua Redman – Disco Ears
• James Brandon Lewis Quartet – A Lotus Speaks
• Joe Lovano – Monk’s Mood
• Julian Lage – Let Every Room Sing
• Yazz Ahmed – It
• Michael Wollny – In a Sentimental Mood

The Bad Plus on uudistunut melko rajusti edellisestä levystään. Pitkään pianotriona toiminut kokoonpano on nyt kvartetti – koko ajan mukana olleiden Reid Andersonin ja Dave Kingin kanssa soittavat nyt puhaltaja Chris Speed ja kitaristi Ben Monder ja soundi on varsin erilainen kuin ennen. Uusi levy nyt ulkona Edition Records -merkillä. The Bad Plussin voi nähdä livenä Helsingissä 18.11. G Livelabissa.

Hieman uutta soundia elektroniikan laajemman käytön myötä on myös kokoonpanoltaan äskettäin uudistuneella GoGo Penginilla joskin aika tuttua on meininki uudella singlejulkaisulla Erased by Sunlight.

Joshua Redmanin uudella levyllä LongGone soittaa sama ”superkokoonpano” kuin edellisellä RoundAgainilla – pianossa Brad Mehldau, bassossa Christian McBride ja rummuissa Brian Blade. Ei paljoa nimekkäämpää nelikkoa saisi tuosta sukupolvesta koottua.

Saksofonisti James Brandon Lewisin edellinen julkaisu Jesup Wagon nousi  niin Downbeatin kuin Francis Davisin Critic’s Poll kriitikkoäänestyksissä viime vuoden yllättävänkin ylivoimaiseksi suosikkilevyksi. Uusin julkaisu Intaktilla on live-tupla eri kvartetilta – Msm Molecular Systematic Music Live taltioi varsin intensiivistäkin tunnelmaa.

Joe Lovanon hieno balladisoundi ihastutti viime vierailulla Espoon April Jazzeille. Nyt on tarjolla ensimmäistä kertaa LP:nä I’m All For You (Ballad Songbook) Blue Note -julkaisu joka julkaistiin CD:llä 2004.

Julian Lagen uudella levyllä View with a Room on mielenkiintoisinta yhden Lagen innoittajiinkin lukeutuvan Bill Frisellin ja Lagen yhteispeli – kahden kitaran ja kitaristin herkuttelua tarjolla! Frisell Harmony-kokoonpanoineen myös Espoossa Sellosalissa keikalla 28.10.

Kolmantena Blue Note -nostona jatko-osa Blue Note Re:imagined -projektille Blue Note Re:imagined II:lla jälleen nuoret brittimuusikot tulkitsevat Blue Noten katalogin kappaleita. Yazz Ahmed pistää alkuperäisellä julkaisull alle minuutin mittaisen Chick Corean Itin varsin uuteen uskoon.

Lopuksi vielä pianisti Michael Wollnyn uutta triomusiikkia. ACT-levymerkki ei ole tunnettu kovin seikkailullisista julkaisuista, Wollnyn levyillä on usein ACTin katalogissa edukseen erottuvaa luovuuden kipinää.

Ranskalaispianisti Jean-Marie Machadon suomalaisittain mielenkiintoisesti nimetty Majakka -kvartetti aloitti eilen Baltian kiertueensa Helsingistä jaZZanti-keikalla Hakasalmen huvilalla. Keikka oli tämän muutoin seitsemän keikkaa Virossa ja neljä Latviassa käsittävän kiertueen ainoa esiintyminen Suomessa.

Heti alkutahdeista kävi ilmi, että Majakan musiikki on suorastaan korviahivelevän melodista kamarijazzia. Hienovarainen tyylitaju ohjaa kaikkea tekemistä – Vincent Segalin sello näyttelee sekä pehmeän basson että lyyrisesti laulavan sellon tyypillisempää roolia ja Zé Luis Nascimenton hillitty lyömäsoitintyöskentely pitää yllä rytmiikkaa muille instrumenteille paljon tilaa jättäen. Jean-Charles Richardin saksofonit olivat ylevän laulavassa melodiallisessa roolissa.  Machado itse väritti ensimmäisessä kappaleessa pianon ääntä myös pienellä preparoinnilla, muutama kielille asetettu puupalikka sai mielenkiintoisesti pianon kuulostamaan harppu tai harpsikordimaiselta – yksinkertaisin keinoin tehokasta jälkeä.

Machadon musiikki sisältää monia vivahteita ja vaikutteita eri maista joita häpeilemättä nivotaan yhteen ja lopputuloksena saatiin universaalin kaunista rajat ylittävää musiikkia joka lopuksi puhkesi tanssiinkin brasilialaisin rytmein encorekappaleessa.

• Jean-Marie Machado  piano
• Jean-Charles Richard   saksofonit
• Vincent Segal   sello
• Zé Luis Nascimento lyömäsoittimet

Tänä syksynä Kerkko Koskinen palaa kolmatta kertaa levyrintamalla suurempien kokoonpanojen jazzin pariin Agatha 2 -levyllä jonka julkaisukonsertti pidettiin eilen Savoy-teatterissa. Ennen varsinaista Agatha 2:sta saatiin nauttia tovi klassisesta musiikista kun Maija Linkola ja Anna Laakso esittivät Maurice Ravelin Viulusonaatin nro 2 G-duuri, M. 67. Tässä kontekstissa erityisesti paikoin vahvasti samoihin aikoihin sävelletyn Gershwinin Rhapsody in Bluenkin mieleen tuovat jazz- ja blues-vaikutteet kuuluivat selvästi – oiva valinta big band -konsertin avaukseksi.

Uudella levyllä muistuttaa vuoden 2007 Agatha levystä muukin kuin nimi. Levyn big bandina soittaa jälleen UMO Helsinki Jazz Orchestra ja suuressa roolissa on huippusolisti – tällä kertaa Linda Fredriksson joka on spiikkien perusteella ollut aktiivisesti mukana materiaalin tekoprosessissa.

Avaussonaatin tapaan Koskisen big band-musiikki ei sido itseään yhteen genreen, big band -soundi liikkuu jazzista elokuvalliseen maalailuun ja paikoin venäläisten mestarien klassisen musiikinkin suuntaan. Ansioituminen popsäveltäjään kuuluu ehkä siinä, että big band -musiikiksi yksittäiset sävellykset ovat varsin lyhyitä, niin levy kuin keikkakin tuntuvat etenevän viihdyttävän ripeästi ja mahtuuhan mukaan toki Ultra Brallekin sävellettyä musiikkia, uudella levyllä Fredrikssonin toiveesta Sokeana hetkenä ja keikalla kuultiin myös ensimmäisen Agathan Helsinki-Vantaa.

Solisti Fredriksson oli vahvasti esillä, mutta soolot tuntuivat kappaleiden tunnelmiin sovitetuilta, yhteistyö säveltäjän ja solistin kanssa jo tekovaiheessa kuului. Aivan aina ei tosin täyttä yksimielisyyttä ollut kappaleiden hengestä – Fredriksson kertoi Notte -kappaleen spiikissään itse pitäneensä kappaletta painajaisen jälkeiseksi delirium-vapinatilaksi kun säveltäjällä oli ollut mielessään hieman romanttinenkin öinen hautausmaatunnelma. Nottessa ja paikoin muutenkin Fredrikssonin luova, vapaamman soiton puoli pääsi livenä mukavasti esille – pieni purskahtelu teki hyvää.

Reilun puolentoista tunnin keikkaan mahtui uusi levy kokonaisuutenaan mukaanlukien Promenade digisinkun bonusraita Ajaccio edellä mainitulla Helsinki-Vantaalla vahvistettuna eikä siinä vielä kaikki – encorena kuultiin vielä kolme komeaa vetoa ensimmäiseltä Agatha -levyltä Koskinen itse pianon ääressä. Ehkä hieman uudelle materiaalille harmillisesti erityisesti encore-ryppään avaukseen Crooked Room saatiin vielä latausta varsinaisesta setistä kasvatettua, mutta ehkä levyjen luonne on hieman erilianen – siinä missä ensimmäisellä levyllä oli paljon teatraalistakin dramatiikkaa niin uusi levy on puolestaan hieman hienostuneempi.

Yksi vuoden odotetuimmista jazzlevyistä sai arvoisensa julkaisun – harmi että LP-julkaisua joudutaan vielä odottamaan.

Kapellimestari // Conductor 

Mikko Hassinen

Solistit // Soloists 

Linda Fredriksson, saksofonit
Kerkko Koskinen, laulu, piano

UMO HELSINKI JAZZ ORCHESTRA

Vaskisoittimet // Brass
Teemu Mattsson
Timo Paasonen
Janne Toivonen
Tero Saarti
Kasperi Sarikoski
Pekka Laukkanen
Mikko Mustonen
Mikael Långbacka

Saksofonit ja puupuhaltimet // Saxophones & woodwinds
Mikko Mäkinen
Teemu Takanen
Marko Portin
Manuel Dunkel
Jari Perkiömäki

Komppi // Rhythm Section
Seppo Kantonen, piano
Juho Kivivuori, basso
Antti Lehtinen, perkussiot
Markus Ketola, rummut