Dom Kan Inte Höra Musiken ja 79 muuta kappaletta

img_0473

Julkaistuani viikko sitten Norlie & KKV:n keikkaa käsitelleen tekstin, suljin tietokoneen kannen, solmin kengännauhat ja lähdin kohti Korjaamoa. Navy Jerry’s -kapakassa kohotetut alkumaljat viivyttivät askelta tovin, jos toisenkin ja raitiovaunu karahti Töölöön pari minuuttia ennen illan pääaktia.

Voisin kutsua itseäni kokeneeksi Svenska Talande Klubbailijaksi. En ollut kuitekaan varautunut Vaunusalin uumeniin johdattavaan jonoon. Bändi viritteli soittimaan lavalla, eikä ovimies ollut alkuunkaan varma, mahtuvatko tyhjyyttään kumisevassa Töölössä seisoskelevat ihmiset sisälle halliin.

Twitter-profiiliani seuraavat lukijat tietävät tarinan lopun. Norlie & KKV:n otti vastaan yleisö, joka lauloi hurmoksessaan kappaleiden sanoitukset sanasta sanaan ja alusta loppuun. Lavalta singottiin ruotsinkielisten riimien lisäksi muun muassa nuuskapurkkeja ja Korjaamo muuttui vaivihkaa festivaaliareenaksi, joka kiehui spottivalojen poltteessa.

Olin keikan jälkeen vähintään yhtä yllättynyt kuin yhtye. Arkipäiville osuvat keikat eivät ole omien kokemuksieni mukaan koskaan kovin kaksisia. Yleisön innostus ja tukholmalaiskaksikon vahva esitys saivat kuitenkin otsarypyt heltiämään hetkeksi. Samassa rykelmässä mieleen palasi asia, joka olisi pitänyt korjata jo monta kuukautta sitten.

On nähkääs niin, että Echoes blogina ja minä musiikinkuuntelijana eivät oikeasti rakennu pelkästään nostalgiasta ja MTV:stä. Yhtälön tärkein muuttuja on ollut jo puoli vuosikymmentä Pohjanlahden aurinkoisemmalta puolelta kaikuva musiikki.

Rakastan kaikenlaista ruotsalaista musiikkia. Vaivuin lukioikäisenä Broder Danielin ja Kentin melankoliaan, joka toimi myöhemmin vastapainona Slagsmålsklubbenin kaltaisten artistien elektromellastukselle. Kulttuuripakolaisen identiteetti on seurannut mukanani tähän päivään asti ja jaksan edelleen innostua ruotsalaisten säveltäjien ilmaisusta.

Lähden tänään pitkästä aikaa Tukholmaan. Sen pohjalta päätinkin tarkastella, mitä ruotsalaiselle musiikille on tapahtunut kuluneen vuosikymmenen aikana. Spotifyyn kasatulla soittolistalla on reilun viiden tunnin ja 80 kappaleen verran säveliä. Pääpaino listalla on indiepainoitteisessa ilmaisussa, mutta sekaan on pistetty myös jatsia, post-metalia, punkia ja räppiä.

Soittolistalta löytyy varmasti asiaan perehtyneille paljon uutta, mutta se on myös mielestäni ihan kelpo tutkimusmatka, mikäli ruotsalainen musiikki ei ole niin tuttu käsite.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.