Kynnet!

Litku Klemetti on viimeisen vuoden ajan ollut suomalaisen indie-skenen suurin nimi. Näin on edelleen. Ensi kesänä Litku Klemetin paikan voisi hyvinkin lunastaa Kynnet. Bändin livekunto on kiistämätön, biisit yksinkertaisuudessaan erinomaisia ja estetiikka tunkkaisen kotikutoinen.

Kynnet on Teemu Tannerin sooloprojekti, joka kuulostaa kuin se olisi nauhoitettu neliraiturilla kerrostaloyksiössä. Äänenlaatu on äärimmäisen rosoinen. Biisit ovat lyhyitä, noin 1-2 minuuttisia tiukkoja power-pop-ralleja.

Tanner nimenä ei välttämättä herätä minkäänlaista ahaa-elämystä, mutta kyseessä on monitaituri muun muassa sellaisten yhtyeiden takaa kuin Teksti-TV 666, Hopeajärvi ja Love Sport.

Kynsien suosio Suomessa on vasta tuloillaan, mutta bändi noteerattiin rapakon takana jo vuosi sitten kun Vice haastatteli Tanneria kasettijulkaisun Taas Ne Kynnet pohjalta. On kummallista ettei Flow Festival bookannut Kynsiä, koska merkkejä suosion noususta on ollut ilmassa jo monta kuukautta.

 

Viimeisin levy, Kaipaa Esittelyjä julkaistiin muutama viikko sitten. Aiemmin yhtye on julkaissut kaksi noin 15 minuutin pituista kasettia, jotka koottiin aiemmin tänä vuonna vinyylimuotoon. Levy on käsittääkseni loppuunmyyty, mutta yksittäisiä kopioita saattaa löytyä esimerkiksi Jukka Nousiaisen luotsaamasta Jukan Levybaarista. Kiirettä kannattaa pitää myös uusimman levyn kanssa.

Jokainen Kynnet-levy on kokoelma teemaltaan hajanaisia kappaleita, jotka nuhjuinen estetiikka sitoo tiukoiksi, toisiaan muistuttaviksi kokonaisuuksiksi. On vaikea sanoa kuinka monta albumia tiettyyn estetiikkaan perustuvalla kaavalla voi tehdä sen jälkeen kun uutuudenviehätys bändiä kohtaan on hiipunut. Suosio pohjautuu tällä hetkellä Tannerin omalaatuiselle räminä-soundille.

Kynsien heikkous on sama laatua kuin The War On Drugsin ongelma, eli jokainen albumi on äänimaailmansa puolesta hyvin lähellä edeltäjäänsä. Toisaalta kappaleet ovat yksinkertaisuudessaan erittäin toimivia. Voiko bändi kehittyä enää tämän pidemmälle? Oli miten oli, Kynnet on parasta suomalaista indietä mitä lähiaikoina on julkaistu ja sen omintakeinen soundi saa kuuntelijan janoamaan lisää, The War On Drugsin tavoin.

 

Tässä muutama biisi, joista kuuntelu kannattaa aloittaa.

Ella

R.A.K.K.A.U.S (on yksi iso K.U.S.E.T.U.S)

Alaovi

Edit. Useita asiavirheitä korjattu, ei enää jatkossa krapulakirjoittelua, heheh.