Currentsin Flow-vinkit

Flow:n päälavalla tapahtuu tänä vuonna vaikka mitä jännää. On Ryan Adams, Frank Ocean, The xx, Lana Del Rey ja lista vaan jatkuu. Mutta mitä mielenkiintoisia artisteja löytyykään muilta lavoilta? Tässä teille pieni listaus Currentsin valikoimista artisteista. Äärimmäisen ajankohtaisia kiinnityksiä jokainen!

 

Car Seat Headrest

 It must be hard to speak in a foreign language, intoxicado, intoxicado, intoxicado!

 

Car Seat Headrest on lauluntekijä Will Toledon yhtye. Toledo julkaisi omakustanteena ainakin kymmenen tee-se-itse-meiningillä tuotettua levyä vuosina 2010-2014. Vuonna 2015 ilmestyi aiemmista biiseistä koostuva Teens Of Style, joka johti bändin noteeraamiseen musiikkimedioissa ja jopa jokunen uusi kuuntelijakin löytyi. Teens Of Style hohkaa potentiaalia mutta ei ole mitään kovin ravistelevaa, ihan kiva levy siis. Vuosi sitten Toledo palasi vihdoin uuden levyn kanssa, ja lunasti fanien odotukset. Teens of Denial on musertavaa indie-rockia, täydellinen soundtrack melankolisen nuoren aikuisen humala-experienceen. Tai ihan selväänkin iltaan. Kuitenkin. Biisien pituudet vaihtelevat kolmesta yhdeksään minuuttiin ja sisältävät tunteikasta räminää, kolinaa ja lauluakin. Toledon sanoitukset ovat pilke silmäkulmassa tehdyn naivistisia ja levyllä käsitellään kaikkia niitä kliseisiä nuoren kansan ongelmia kuten masennusta, päihteitä ja rakkautta. Ja niin hyvin.

Car Seat Headrest esiintyy perjantaina Zalando Black Tentissä kello 22.15.

 

Angel Olsen

 

Tämän nuoren amerikkalaisen haikea lauluääni ja melankoliset kappaleet putoavat samaan genreen Car Seat Headrestin kanssa, mutta edustavat sitä herkempää päätyä. Angel Olsenin musiikki on kitaravetoista indie-rockia, josta löytyy niin balladia kuin nopeampaakin rokkibiisiä. Viime vuonna julkaistu My Woman albumi sai suitsutusta kriitikoilta, ja pidän itsekin levystä valtavasti. My Womanilta kannattaa kuunnella ainakin lyriikoiltaan huumaavan hyvä Intern ja murskaava balladi Shut Up Kiss Me. Toivoisin kuulevani Olsenin keikalla Burn Your Fire For No Witness-levyltä löytyvän Unfucktheworld-kappaleen.

Angel Olsen esiintyy sunnuntaina Zalando Black Tentissä kello 20.45

 

 

Vince Staples

 

Löytyihän tälle listalle yksi räppärikin! Flow:n tämän vuoden ehkä mielenkiintoisin räppäri Danny Brown esiintyy päälavalla lauantaina, mutta myös Vince on noston arvoinen. Uusin albumi Big Fish Theory julkaistiin muutama kuukausi sitten ja on kalifornialais-räppärin kypsintä materiaalia tähän mennessä. Äänimaailma ottaa enemmän vaikutteita elektronisesta musiikista kuin räpistä ja on tämän hetken trap-mössöön juuri sopiva irtiotto. Big Fish Theory on mainio räppilevy, joka soundin puolesta kuulostaa aivan kuin se olisi taltioitu epäilyttävällä musalaitteistolla viemärissä. Levyltä kannattaa kuunnella ainakin rouhea Yeah Right, jossa vierailee Kendrick Lamar. Jos aiempi myyntipuhe ei vielä vakuuttanut, mainittakoon että Big Fish Theoryn kiertue on toteutettu Wes Andersonin Steve Zissoun Vedenalainen Maailma-elokuvasta ideoidulla teemalla. Kyllä kelpaa!

Vince Staples esiintyy Lapin Kulta Red Arenalla sunnuntaina 20.30.

 

Jenny Hval

 

Nyt mennään jo vahvasti oudompaan suuntaan. Norjalaisen Jenny Hvalin musiikki on syntikkapainotteista, painostavaa ja ennen kaikkea omituista. Jossain Art-popin ja avant-garden rajoilla tässä liikutaan. Se mikä Hvalin uusimman albumin Blood Bitchin kuvailussa tuntuu vaikealta, selviää helposti itse kuuntelemalla. Teemana levyllä ovat vampyyrielokuvat ja niiden rinnastaminen tilanteeseen, jossa ihminen luonnostaan vuotaa verta. Kröhöm. Genrerajat eivät Hvalille ole este ja levyllä kuullaan vaikutteita ainakin dubista, noisesta ja idm:stä. Hyvin kokeellisella alueella liikutaan. Tutustuminen kannattaa aloittaa kappaleista Conceptual Romance ja Female Vampire. Jenny Hval ei missään nimessä ole helppoa kesämusaa, mutta kiehtova live on varmasti edessä.

Jenny Hval esiintyy sunnuntaina Zalando Black Tentissä kello 19.00

 


Death Grips

 

Guillotine, Yahhhh. Jos Death Grips olisi pokemon, se olisi hyvin temperamenttinen ja harvinainen otus. Tällä yhtyeellä on takanaan ainakin muutamia peruutettuja maailmankiertueita, kulttistatuksen saavuttaneita albumeita ja melkoisen obsessoitunut fanikunta, johon osaksi allekirjoittanutkin itsensä lukee. Bändin musiikillisista ja ulkomusiikillisistakin sekoiluista voisi kirjoittaa useammankin blogipostauksen. Yhtye on tehnyt yhteistyötä nimekkäiden artistien kanssa. Muutama vuosi sitten julkaistu Niggas On The Moon sämplää kasuaalisti Björkin varta vasten äänittämiä vokaaleja ja viime vuonna tehtiin yhteistyötä Primus-yhtyeen Les Claypoolin kanssa. Aikamoista!

Death Grips on seos räppiä, punkkia, noisea ja kaikkea mistä saa aikaan korvia raastavan metelin. Keikoilla vokalisti Stefan Burnett heittelehtii ilman paitaa, liki anorektisen laihana ympäri lavaa ja huutaa keuhkonsa ulos. Tämä siis silloin kun Death Grips päättää ilmestyä keikalle. Myös Suomessa on koettu Death Grips-oharit muutama vuosi sitten juuri Flow Festivaleilla. Toivokaamme siis tänä vuonna parasta.

Death Grips esiintyy lauantaina Zalando Black Tentissä kello 00.00. (Toivottavasti.)

 

Sampha

 

Sampha on englantilaisen urbaanin popin uusi tulokas. Ensimmäisen kerran kuulin Samphaa  Solangen Don’t Touch My Hairilla ja se oli niin vakuuttava, että debyyttialbumin julkaisupäivä oli pakko laittaa muistiin. Vuoden alussa julkaistu Process on vahva debyytti ja Sampha ottaa kuuntelijan heti haltuun taitavalla äänenkäytöllä sekä soittotaidoilla. Kappaleita Blood On Me ja (No one Knows Me) Like The Piano on kuultu kiitettävästi ainakin Radio Helsingissä. Process on eheä kokonaisuus, joka kestää kuuntelusta toiseen. Oma henkilökohtainen suosikkini herran katalogista on Timmy’s Prayer, jossa sämplätään kauniisti legendaarisen soul-laulaja Timmy Thomasin kappaletta The Coldest Days of My Life. Suosittelen kuuntelemaan myös alkuperäisen kappaleen.

Sampha esiintyy lauantaina Lapin Kulta Red Arenalla kello 20.00.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.