Perjantaina Tampereella starttaa kuudennen kerran järjestettävä Valoa Festival. Olen itse kokenut festarin aina vähän niin kuin Monsters of Popin kaksipäiväisenä pikkusisaruksena, mutta vuosien saatossa Valoa on noussut ihan samoille leveleille, ellei jopa ohi. Tänäkin vuonna keskellä talvea päästään festaroimaan erittäin kiinnostavien bändien säestämänä, joiden keikat ovat jakautuneet YO-talolle, Artturiin, Telakalle sekä Klubille ja Pakkahuoneelle.

Tapahtuman kaikkiin keikkoihin oikeuttavat festaripassit muuten ovat huvenneet jo sen verran, että Tiketissä näyttää keltaista. Jos siis mielit useampaan tapahtumaan mukaan, kannattaa toimia vikkelään. Mutta niin, vaikka festaripassi polttelisikin taskussa, tälläkään kertaa kaikkea ei voi saada, koska tarjolla on useanlaista kokemusta samaan aikaan. Siispä muutamat tärpit lienee paikallaan.

Perjantain räppi-iltamat Pakkahuoneella ja Klubilla

Samaan aikaan kun YO-talolla fiilistellään folk pop / americana -tunnelmissa, Kultabassokerhon isännöimässä illassa Pakkahuoneen ja Klubin valtaavat maamme parhaat suomiräppärit. Olisi suoraan sanottuna vähän hölmöä vinkata perjantain räppitarjonnasta vain nimi tai pari, koska jos joku näistä artisteista kiinnostaa, toimii varmasti kaikki muukin, sillä illan ohjelma on oikeasti hiottu timanttiseksi (eli tamperelaisittain erittäin helmi!).

Rap-spektaakkelin starttaa heti erikoiskeikka ja tiettävästi ainutlaatuinen ensiesitys TRE-Funk Three -koplalta, jonka muodostavat Rushdie-sinkullaan syksyllä hurmannut Haamu, tamperelainen kulttiveijari 6Mäki sekä pitkän linjan suomiräppäri Hannibal, joka aloitti uransa 90-luvun lopulla Tulenkantajissa, ja on sittemmin monessa sopassa keitetty. Tältä kolmikolta sopii odottaa paitsi tiukkaa räppiä myös svengaavaa g-funkia, rytmikästä jazzia sekä asennetta, joka taatusti lämmittää hellan kutoselle jo ensimmäisen esityksen aikana.

Vaikka kovilla lähdetään liikkeelle, ei meininki taatusti lässähdä, kun Laineen Kasperi & Palava Kaupunki saapuvat jälleen valtaamaan Pakkahuoneen. Viimeksi näin yhtyeen samalla lavalla syksyllä Lost in Musicissa, jolloin tamperelaisyleisö suorastaan ulvoi mukana ja tanssijalat menivät hapoille. Synkässä memphis-hengessä gangsteroivien Aztran ja Eevil Stöön Menetettyjen (MNTTT) keikka saattaa näennäisesti rauhoittaa meininkiä Laineen Kasperin jälkeen, mutta todellisuudessa (t)räppikädet ovat kovilla edelleen.

Tässä kohtaa rap-iltamat ovat vasta puolivälissä, kun lavalle nousee lisää kollaboraatioita. Ensiksi tuottaja DJ Polarsoulin rapshow’n vierastähtinä kuullaan Jodarokia, Tuuttimörköä ja Paperi T:tä. Sitten Solosen, Kosolan ja Xmiehen Lyömättömät hurmaavat Valoa-yleisön toista vuotta putkeen. Näiden YleX:n radioaalloilta tuttujen freestylekuningaiden keikkoja ei kannata liikoja etukäteen kelailla, sillä jokainen esitys on taatusti ainutlaatuinen. Leveään hymyyn ja naurunpyrähdyksiin on silti syytä varautua.

Kellon raksuttaessa reippaasti jo aamuyön puolella illan kruunaa Atomirotta, joka hieman yllättäenkin valloitti Suomen viime vuonna ensiksi Aurinkoon-kesähitillään ja sitten I-debyyttialbumillaan. Räppiä, rockia, bluesia, rautalankaa, punkkia ja muita musiikkityylejä keskenään naittava Atomirotta on todistetusti myös parhaimmillaan myöhäisillassa. Viimeksi näin yhtyeen eräänä torstai-iltana Helsingin pikkuruisessa Henry’s Pubissa. Siellä tuopit kilisivät ja keikkakansa crowdsurffasi. Kaikki valuivat tasapuolisesti hikeä, sekä bändi että yleisö. Tämän vähempää tuskin on luvassa Klubinkaan puolella, kun perjantaiyö on villeimmillään.

Jukka Nousiainen x3

Toinen ja viimeinen festaripäivä on syytä aloittaa Artturista, missä Jukka Nousiainen heittää kaksi erilaista keikkaa. (Suosittelen vahvasti saapumaan ajoissa paikalle.) Ensiksi mies nähdään soolona, kun Nousiainen vetää siloittelemattomia 70-lukulaisia sävellyksiään mm. viime vuonna ilmestyneeltä Huonoa seuraa -albumiltaan. Nousiaisen toistaiseksi ainoa sooloalbumi nousi loppuvuodesta mustana hevosena kriitikoiden lempilapseksi ja vuoden levyt -listausten kärkeen. Tämän jälkeen seuraan liittyy naisenergiaa, kun Artturissa jytää vielä Jukka ja Jytämimmit.

Vaan eipä ole Nousiaisen keikkailta tässäkään. Puoliltaöin kadun toisella puolella YO-talolla nimittäin lauantain pääesiintyjänä keikkapaikan räjäyttää Räjäyttäjät. Räjäyttäjät on sekin ehdottomasti yksi Suomen kovimmista live-bändeistä, eikä YO-talon lauantain ohjelmasta kyllä muutenkaan hikeä, testosteronia ja hullua energiaa puutu, kun lavan Räjäyttäjille lämmittelevät Teksti-TV 666 ja Pää Kii. (Btw, YO’n levymusiikista koko festivaalin ajan vastaa Rosvojen DJ MusaVisa.)

Samaan aikaan Klubilla alkaa ilta, jota tähdittävät paitsi kotimaiset (Paperi T, K-X-P, Rico Tubbs) myös ulkomaiset vieraat (Kakkmaddafakka, Aeroplane, AraabMUZIK).

Kakkmaddafakka

Tämän bergeniläisen poppoon Suomen-keikkaa on saatu odottaa vuosia. Näin yhtyeen ensimmäistä kertaa täytenä yllätyksenä Saksassa vuonna 2009 Melt! Festivalilla, kun eksyin keikalle, jonka ohjelmaslotissa luki Bergen-Berlin Mash-Up Surprise. Lopulta lavalle nousi samaan aikaan kolme yhtyettä: The Whitest Boy Alive, Kakkmaddafakka ja niin ikään bergeniläinen The New Wine. Keikka oli eeppinen jamittelusekamelska, kun yhtyeet soittelivat yhdessä toistensa biisejä. Unohtumaton show huipentuikin 18 hengen kimppaversioon Fred Falken The Whitest Boy Alive – Golden Cage remixistä, mikä on edelleen säilynyt muistoissani ehkä parhaana yksittäisenä näkemänäni live-biisinä.

Tuon kokemuksen jälkeen oli pakko käydä katsomassa samaisella festivaalilla Kakkmaddafakkaa pelkiltäänkin, eikä se juurikaan hävinnyt kokemuksena edelliselle. Bändin ylitsepursuava lapsenomainen energia loi yleisöön oitis hurmaantuneen tanssifiiliksen, jota bändin kanssa esiintyvät kaksi taustatanssijaa/taustalaulajaa/scat-miestä piristivät entisestään. Kokemus oli jotain, millaiseen en ole sittemmin törmännyt. Toista kertaa en ole päässyt yhtyettä vielä näkemään, koska Kakkmaddafakka joutui valitettavasti perumaan viime kesän Flow Festivalin keikkansa. Kuulopuheiden mukaan meininki ei ole kuitenkaan noista vuosista juuri rauhoittunut.

Bändi on niittänyt hurjaa suosiota etenkin Saksassa ja Etelä-Amerikassa, ja yhtye on pitänyt fanit lähellään postaamalla nettiin hauskoja videoita kulissien takaa ja kiertueilta. Suomessa Kakkmaddafakka on tullut jonkin verran tunnetuksi siitä, että Heikki Kuulan viimevuotinen Rataraato kuulosti lainanneen riffinsä yhtyeen hittibiisistä Restlessiltä. Se ei kuitenkaan ole minkäänlainen ansio kenellekään, ja toivottavasti Valoa-keikan jälkeen bändi muistetaankin Suomessa ennennäkemättömästä live-meiningistään. Tämä on pakkotsekkaus niille, jotka diggaavat iloisesta ja aurinkoisesta lavaesiintymisestä eivätkä pelkää pientä huumoriannosta musiikkinsa joukossa.

AraabMUZIK

Festarin toiseksi viimeisenä aktina Pakkahuoneen tanssilattian polttaa karrelle USAn itärannikolta saapuva AraabMUZIK eli Abraham Orellana.  Aiemmin Suomessa Flow Festivalilla (2013) ja Tavastialla (2013) esiintynyt rumpukonetaikuri on vailla vertaansa live-biittien loihtimisessa. Miehen (lähes) instrumentaaliset hiphop-bängerit ovat paitsi äärimmäisellä taidolla tuotettuja myös raikasta ja innovatiivista katsottavaa livenä.

Katso koko Valoa Festivalin ohjelma ja tarkemmat infot festivaalin nettisivuilta.