Klaxons goes ysäridance

Takavuosien hypetetty ”new rave” -bändi Klaxons antoi kuulua eilen itsestään lähes neljän vuoden tauon jälkeen. Brittiduo Gorgon Cityn tuottama uusi single There Is No Other Time julkaistaan virallisesti 23. maaliskuuta, ja uutta albumia on lupailtu vielä tälle kesälle – joskaan sen julkaisupäivästä ei ole vielä tietoa. Tulevaa kolmatta albumia on ollut tuottamassa Gorgon Cityn lisäksi mm. James Murphy, Erol Alkan ja Chemical Brothersin Tom Rowlands.

Tällä kertaa Klaxons ei ratsasta uudella musatrendillä vaan päinvastoin matkaa ajassa 20 vuotta taaksepäin kultaiselle 90-luvulle. Särisevät kitarat on jätetty kotiin, ja biisi luottaa täysin ysäridancen nostalgiaan. Vaikka There Is No Other Time kuulostaakin Haddawaylta niin paljon että se on jo kornia, biisi toimii mulle yllättävänkin hyvin. Muut fanit eivät tosin ole ottaneet biisiä vastaan aivan näin hyvin. (Pettyneitä ja tyrmistyneitä kommentteja voi lukea esim. täältä.)

Löytyykö ruudun toiselta puolen muita vanhoja Klaxons-faneja? Miten uppoaa ysäri-Klaxons – uhka vai mahdollisuus?

Facebook: www.facebook.com/klaxons
Instagram: www.instagram.com/klaxonsband
Twitter: www.twitter.com/klaxons
YouTubewww.youtube.com/user/officialklaxons
www: http://www.klaxons.net/

8 kommenttia kirjoitukseen Klaxons goes ysäridance

  1. Jukka Lahtinen Jukka Lahtinen kommentoi:

    Nyt on kyllä pakkoa sanoa, ja anteeksi ranskani, hyi vittu. Löysin Klaxonsin ihan pari viikkoa sitten ja bändi soundi on ollut mulle enemmän kuin mieleinen. Tässä uudessa sinkussa ollaan karsittu kaikki vaaran ja mielenkiintoisuuden elementit, ja korvattu ne sokerin tuoksuisella discohutulla. Dislike, mega dislike.

    1. Mira Shemeikka Mira Shemeikka kommentoi:

      Hahah, ai sä liityit nyt negakuoroon, kun Mikko just veti takaisin aiemmat haukkumasanansa tosta biisistä :-D Se tosin on kai vihannut noiden aiempaa soundia, mut tää sittenkin kolahti – eli aikalailla toisinpäin. Mä ilmeisesti kuulun johonkin harvinaiseen lajiin, jolle maistuu Klaxons kuin Klaxons. Tääkin kuulostaa mun korvaan tosi klaxonsmaiselta biisiltä, joka on vaan siirretty erilaiseen äänimaailmaan.

      Jännä nähdä, millanen uudesta levystä tulee, kun on taas ihan erilaiset (ja perkeleen kovat elektronisen musiikin) tuottajat kelkassa. Onks tyyli vaihdettu kokonaan vai onko tää vaan poikkeus? Toisaalta Klaxonsin soundi on muuttunut ennenkin, ja väitän että edellisen levyn ensisingle sai täsmälleen samanlaisen vastaanoton nelisen vuotta sitten :-D (Sen tuottanut Ross Robinson on tunnettu mm. Korn/Slipknot/Limp Bizkit -akselin tuotannosta, ja aika hyvin se kuului tolla Surfing the Voidillakin.)

      1. Jukka Lahtinen Jukka Lahtinen kommentoi:

        En mä haluaisi olla ”heittaajat heittaa”, mutta kun se on paha paikka kun innostuu jostain bändistä ja sitten samantien lyödään turskalla munille.

  2. Mikko Toiviainen Mikko Toiviainen kommentoi:

    Joo. Tää oli eka mun mielestä hyvä Klaxons-biisi. Odotan levyä! Lisää tällaista kiitos!

  3. Lauri Lauri kommentoi:

    Olen vähän Jukan linjoilla. Tylsä biisinä ja tyyli on ärsyttävän itsetietoinen. Biisin muodossa oleva ”lololololol trullz” -viesti. Ei vaan lähde, ei sitten millään. Meikäläinen tosin on tykännyt kaikista eniten Surfing The Voidista, kun sillä oli mukavan rosoista meininkiä. Flashoverin bassosoundia kaiholla muistellen.

    1. Mira Shemeikka Mira Shemeikka kommentoi:

      Eihän toi biisi oo yhtään sen tylsempi kuin muutkaan Klaxonsin biisit. Toi kuulostaa itseasiassa hyvinkin tyypilliseltä Klaxons-singleltä, joka on vaan soitettu Gorgon City -suodattimen läpi (vrt. Gorgon Cityn hitit…) Mut kuten sanottua, mielenkiinnolla odottelen, mitä tuleman pitää noilla tuottajilla. Livenä uudet biisit on kuitenkin kuulostaneet ainakin ihan perus-Klaxonsilta, jotka vois olla kummalla tahansa levyllä.

      P.S. Surfing the Void on muuten munkin lemppari!

      1. Lauri Lauri kommentoi:

        Golden Skans tuosta ehkä eniten tulee mieleen. Silti tuo on minusta tylsempi kuin moni Klaxonsin sinkuista ja iso osa siitä on tuo sovitus, jossa ei oikein tapahdu mitään. Ei se oikeastaan kasva, eikä sen melodiakoukkukaan jumahda päähän. Plus se kuulostaa muutaman kuuntelun jälkeen edelleen todella ärsyttävältä. Levyä en silti kuulematta tuomitse, mutta ei tämä hirveästi odotuksia nostanut. Liveihin en halua tutustua, koska tämän perusteella haluan kuulla levyn ilman mitään käsitystä tulevasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.