TBT: Glasvegas, 2011

Aiemmin tällä viikolla, juuri kömmittyäni illalla peiton alle ja suljettua silmäni, keksin ihan yhtäccii, että nyt pitää kuunnella Glasvegasin It’s My Own Cheating Heart That Makes Me Cry. Idea pälkähti päähän odottamatta, enhän ollut kuunnellut skottibändiä vähään aikaan, vaikka mainittu kappale kuuluukin maailman parhaimpien joukkoon (ja vaikka se aksentti vetääkin allekirjoittaneelta jalat alta).

Glasvegasin näin vuonna 2011 livenä Circuksessa, kun arvoisa KanssaRosvo Lauri voitti keikalle liput. Rahatilanne oli tuolloin vähän sellainen, että tapahtuma olisi ilman tätä interventiota jäänyt minulta väliin. Muistini mukaan leijuin pilvissä aika monta viikkoa setin jälkeen. Eli todella onnekasta!

Out of something very sudden, just when I had gotten myself under blankets and drifting to dreamland the other night, came an urge to listen to Glasvegas’ It’s My Own Cheating Heart That Makes Me Cry. Don’t know where it came from, I haven’t listened to the band for some time (although that song is one of the best ones ever – and I’m not going to even start about the accent sweeping my legs off).

I’ve seen the Scottish band live once in Helsinki, 2011. The story goes that fellow Rosvo Lauri won tickets to the gig and otherwise I would’ve just had to pass it because of financial reasons. Afterwards I was in heaven for weeks. So, lucky Lauri and definitely lucky me!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.