Sideways 2018: Lauantai

All photos by Alice & June

Sideways_2018-140

Sideways_2018-141

Sideways2018-96

Sideways2018-97

Sideways_2018-137

Sideways_2018-136

Sideways_2018-111

Sideways_2018-142

Sideways_2018-144

Sideways_2018-106

Uusi päivä, uudet kujeet! Herättyämme pää sumussa ja jalat turvonneina, keräsimme itsemme kasaan ja suuntasimme Nordikselle Sidewaysia jatkamaan. Lauantain ensimmäinen tsekattava oli Ursus Factory. Alice näki bändin nyt kolmatta kertaa (aiemmat setit Sytyttelyfesteillä ja MARS festivaalilla), June ensimmäisen, ja vaikka biisit eroavat normaalista repertuaaristamme (eivät ehkä aivan meidän kuppimme teetä?), lyriikat ovat hulvattomia ja livemeininki ihan tajutonta. Pienen Sahara-lavan eteen muodostui pittikin! Ja jotta herkkyys ei olisi loistanut poissaolollaan, piti biisien lomassa tirauttaa pari kyyneltäkin. Huh. Ursuksen jälkeen hieman erilaista tunnelmointia Black Boxissa Mirel Wagnerin tahtiin. Mustan laatikon konsepti on toki tuttu useilta tiivistä tunnelmaa hakevilta jäähallikeikoilta, mutta Sidewaysissa puitteet näyttivät erityisen hyvältä. Peittoaa teltat mennen tullen!

Sideways_2018-107

Sideways2018-81

Sideways2018-79

Sideways2018-82

Sideways_2018-112

Sideways_2018-110

Sideways2018-77

Sideways2018-85

Sideways2018-80

Sideways2018-87

Sideways2018-92

Sideways_2018-99

Sideways2018-91

Sideways2018-95

Sideways2018-94

Sideways2018-107

Sideways2018-113

Sideways_2018-117

Mirelin jälkeen piipahdimme Vestassa, vaikka toki seurasimme keikan loppupuoltakin kauempaa. Lohtulauseita on todellakin yksi tämän vuoden ykkösalbumeista, mutta jotakin päälavalla esiintymisestä puuttui, eikä se jaksanut pitää mielenkiintoamme täysin kohdistettuna kovin pitkään. Paperi T sen sijaan otti main stagen haltuunsa paremmin kuin olisi ehkä odottanutkaan. Papru veti ensin uuden albuminsa kokonaan läpi, jonka jälkeen siirtyi esittämään aiempia hittejään. Kaikki On Hyvin -lätty on tätä kirjoittaessa ilmestynyt, mutta jo liveveto antoi ymmärtää, että kohtalaisen popahtavista sinkkujulkaisuista ei oikeastaan voinut vetää mitään johtopäätöksiä koko pitkäsoiton linjasta. Kovaa kamaa!

Sideways_2018-124

Sideways_2018-120

Sideways2018-98

Sideways2018-102

Sideways_2018-128

Sideways_2018-115

Sideways_2018-125

Sideways_2018-132

Sideways2018-109

Sideways2018-116

Sideways2018-115

Sideways2018-121

Sideways2018-120

Sideways2018-125

Sideways2018-126

Sideways_2018-102

Sideways_2018-105

Sideways_2018-104

Sideways2018-133

Sideways2018-130

Sideways2018-136

Sideways2018-143

Sideways2018-140

Koko festarin odotetuimpia meille oli A Perfect Circle. Tätä bändiä on odotettu Suomeen yli kymmenen vuoden ajan! June näki APC’n kylläkin jo aiemmin samalla viikolla Tukholmassa (ja Alice seuraavalla viikolla Berliinissä, haha), ja toki ns. oma keikka on aina oma keikka eikä festarisetti voi sille vetää vertoja. Oli silti mahtava setti myös Helsingissä. Siis siitäkin huolimatta, että James Ihan puuttuminen lavalta söi ison loven kokonaisuuteen – ei ole APC’tä ilman Jamesia. Muiden presenssi oli kuitenkin loistava, Maynard James Keenanin laulussa ei ollut tippaakaan valittamista ja tanssiliikkeistä tulee vain plussaa. Kaiken kaikkiaan varsin hyvä lopetus illalle!

Lisää kuvia Flickrissä täällä ja täällä.

Sideways_2018-35

Sideways2018-152

Sideways2018-163

Sideways_2018-28

Sideways_2018-18

Sideways2018-157

Sideways2018-146

Sideways_2018-32

Sideways2018-149

Sideways2018-150

New day, new mischiefs! Just kidding. After waking up with a head full of fog and swollen feet, we headed back to Nordis to continue our Sideways adventure. Saturday’s first gig was Ursus Factory. This band might differ from our usual musical range, but its lyrics are hilarious and partying on stage mind-blowing. Even a pit formed in front of the small Sahara stage. And still, amongst the partying even a few tears had to be shed. After Ursus Factory we headed to Black Box stage to see Mirel Wagner and her deep woman-and-a-guitar melancholy. Of course the concept of a black box inside an arena was familiar from some previous gigs, but this time the stage seemed even better than before.

After Mirel we sought ourselves to see one of this year’s favourites, Vesta. Unfortunately her set on main stage couldn’t keep us interested for that long, even though she has played some really good gigs at smaller venues. Paperi T, on the other hand, took the main stage solely to himself – perhaps even better than was expected. First he played the then-not-published (now it is though) new album from first to last track and then moved on to previous hits. The first few singles from Kaikki On Hyvin were a bit poppish, but regarding the whole long play – they didn’t really give any hints. The album is terrific!

One of the main attractions for us at Sideways was A Perfect Circle. We’ve been waiting to see this band live for over a decade! June saw them actually a few days earlier in Stockholm (and Alice a few days later in Berlin, haha), and of course a band’s ”own” club or arena or stadium gig is always different and somewhat better than a festival set. Still, APC was mighty fine in Helsinki, too. Even James Iha’s absence wasn’t that bad (well, it was, but yeah) ’cause the rest of the band had such good stamina and focus on the moment. Maynard James Keenan’s singing and dance moves were superb. A great finish for the evening!

More Sideways photos on Flickr here and here.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.