Arvon bloggaajanne vuoden 2014 Provinssirock ei alkanut ihan suunnitellusti. Tarkoituksenani oli mennä katsomaan heti alkajasiksi Iisan, Mikko Joensuun ja Sannin keikat. No, pääsin alueelle ja olin jättämässä nesteytystä sun muuta narikkaan, kun huomasin, että rahat ja avaimet eivät sitten olleetkaan kangaskassini uumenissa vaan kotona! Ei auttanut muu kuin kävellä takaisin kotiin. Varauduin jo henkisesti siihen, että ovenavauksessa kestäisi tietenkin kauan.. En ollut väärässä. Keskustassa oli meneillään tulipalohälytys ja odottelin sitten KAKSI TUNTIA sitä ovenavaajaa.. Sää oli onneksi puolellani, sillä aurinko paistoi lämpimästi. Loppujen lopuksi pääsin alueelle enkä missannut Jake Buggia,  jota odotin eniten. Herra veti Päälavalla hyvän keikan, mutta jotain jäi vähän uupumaan. Yksi uupumaan jääneistä asioista oli suuri suosikkini, ihanan ihana Note To Self. Keikalla kuultiin luonnollisesti enemmän biisejä herran toiselta albumilta (2013), ja sattumoisin juuri se ensimmäinen (2012) on enemmän minun makuuni. Jaken keikka oli sopivan lempeä ja rento, tanssittava aloitus omalle kaksipäiväiselleni.

Perjantaina Jake Buggin jälkeen katsoin pienen hetken NONONO:n keikkaa ja illan lopuksi The Prodigya. Muutama vuosi sitten Ruisrockin keikan kokeneena Provinssirockin keikka ei pystynyt säväyttämään samalla tasolla. Vaikka keikalla oli melko paljon porukkaa ja ainakin edessä oli hyvä meno niin ei se mitenkään voi voittaa pimeää, valojen halkomaa yötä Ruissalossa, jolloin tuhannet, viimeisillä voimillaan täysillä bailaavat ihmiset saivat koko maankamaran tärähtelemään biittien tahdissa. Jumalauta se oli mahtavaa.

Festivaalien toisen päivän aloitti osaltani The Hearing eli Ringa Manner. Puiden siimeksessä pienellä Eurolavalla soittanut The Hearing oli tuttuun tapaansa mahtava. Pari uutta biisiäkin kuultiin!




The Hearingin jälkeen tsekkasin hetken Banksia ja sitten olikin vuorossa yksi festarin isoimmista esiintyjistä eli M.I.A. Itse en kummankaan naisen musiikista mitenkään sen erityisemmin pidä, mutta toki biitit saivat meikäläisenkin liikkeelle. Viimeisen biisin ajaksi M.I.A. muuten nosti eturivistä paljon jengiä lavalle, mahtavaa!


Itselleni festarin viimeinen esiintyjä oli Seinäjoen lupaus Softengine, joka rokkasi täpötäydessä Rumba-teltassa. Jätkien taustascreenit ja valot näyttivät muuten todella hyviltä! Yleisö, allekirjoittanut mukaanlukien, lauloi Something Betterin aikana kuuluvasti mukana, no surprise there. Olisin kyllä halunnut katsoa keikan loppuun, mutta särkevät jalat ja väsy veivät tällä kertaa voiton.

Muutama sana vielä uudistuneesta Provinssirockista. Alue ei ollut muuttunut mitenkään radikaalisti, vähemmän kuin mitä ajattelin. Päälava ja Saarilava olivat entisillä paikoillaan, mutta miinusta tulee minun kirjoissani siitä, että paras puuttui. Puhun nyt tietenkin suuresta Nyt-teltasta. Plussaa tulee siitä, että Rumba-teltasta oli tehty hieman entistä suurempi ja alueella oli myös pari uutta pientä lavaa  (Zanzibar & Sakkolava). Aiempina vuosina Zanzibariksi kutsuttu lava oli myös omalla paikallaan, mutta se oli kokenut nimenvaihdoksen Eurolavaksi. Uutta festivaalialueella oli muuan muassa Designcorner ja puistoalueet. Ruokapuolelta pitäydyin itse tavallisessa (kevätkääryleet!), mutta Juurella näytti nauttivan suosiosta, kuten myös ensimmäistä kertaa festareilla ollut kahvila Valkoinen Puu. Harmikseni jälkiruuat olivat jo loppu, kun vihdoin suunnistin paikalle suklaakakku mielessäni.

Uusi aika- ja aluejärjestely sekä muut uudet asiat toimivat mielestäni hyvin ja olivat tervetulleita. Perjantaina alueella oli noin 10 000 juhlijaa ja lauantaina noin 12 000 juhlijaa. Se on kuitenkin paljon vähemmän kun verrataan muutaman vuoden takaisiin kävijämääriin, ja osalla keikoista ainakin omalta osaltani verotti tunnelmaa. Sään puolesta oli muuten hyvä veto supistaa festari kaksipäiväiseksi, sillä sää oli perjantaina ja lauantaina oikein aurinkoinen, mutta sunnuntaina satoi jo kaatamalla vettä. Kaiken kaikkiaan onnistunut uudistus, ja toivon todella, että Provinssirock pysyy elossa!

Ramblings about Provinssirock 2014, this time in Finnish only guys (I’m too lazy to translate)!