Provinssi 2015: torstai 2/2

Kuten totesin, Provinssi-torstain parhauksiin kuuluivat ehdottomasti Passenger, Stu Larsen sekä Kent.

Brittiläinen Passenger kuulostaa bändiltä, mutta on itseasiassa yksi mies. Huumorintajuinen ja kaunisääninen sellainen. Viihdyttävät välispiikit toivat mieleen Ryan Adamsin, ja upeat kappaleet saivat hengen salpautumaan. Tätä olisin voinut kuunnella loputtomiin! Samoin kuin Stu Larsenia, huuliharpulla maustettua aussi + akkari -yhdistelmää. Herkkien biisien aikana ei voinut muuta kuin hymyillä tuollaiselle lahjakkuudelle. Ja sille, että mies jätti vakityönsä pankissa lähteäkseen tien päälle ja tehdäkseen musiikkia.

Provinssi2015-275
Provinssi2015-274
Provinssi2015-278
Provinssi2015-279
Provinssi2015-276
Provinssi2015-282
Provinssi2015-288
Provinssi2015-285
Provinssi2015-286
Provinssi2015-292
Provinssi2015-298
Provinssi2015-295
Provinssi2015-296
Provinssi2015-300

Ja sitten Kent. Viidentoista vuoden takainen rakkaus, joka alkoi Isolasta, syttyi toden teolla Hagnesta Hillistä ja joka pysyy, vaikka kaikki biisit eivät aina iskisikään. Mutta kuten olen aiemminkin todennut, uudet, koneisiin pohjautuvat kappaleet sekoittuvat livenä kitaroihin ja toimivat oikein mainiosti. Ja kuultiinhan sellaisiakin helmiä kuin Dom Andra ja Utan Dina Andetag. Valitettavasti setti oli melko lyhyt, eikä encorea tullut lainkaan. Viimeisenä soitettiin kuitenkin 747, jota kauniimpaa kappaletta maailmasta saa hakea. Sydämeni kiittää.

Provinssille suuri kiitos ihmisten juhlasta! Festari oli selkeä parannus edellisiin (tai ainakin siihen, kun itse viimeksi olin paikalla kuusi vuotta sitten). Toivottavasti nähdään ensi vuonna uudestaan! Lisää kuvia jälleen Flickrin puolella.

Provinssi2015-260
Provinssi2015-258
Provinssi2015-255
Provinssi2015-220
Provinssi2015-221
Provinssi2015-225
Provinssi2015-228
Provinssi2015-230
Provinssi2015-236
Provinssi2015-238
Provinssi2015-244
Provinssi2015-245
Provinssi2015-250
Provinssi2015-251
Provinssi2015-263
Provinssi2015-246
Provinssi2015-266
Provinssi2015-262
Provinssi2015-267
Provinssi2015-269
Provinssi2015-229

Like I said, the best performances for me at my two-day excursion to Provinssi music festival were Passenger, Stu Larsen and Kent. The first mentioned sounds like a band, but is actually one man hailing from the UK with his gorgeous voice, tender songs and a great sense of humour. Like the Australian singer-songwriter Stu Larsen (who left his job at a bank a few years back to hit the road and make music!), I could’ve listened to both of these for ages!

And then there’s Kent. The Swedish band whom I’ve loved for fifteen years now, starting cautiously from Isola and bursting into flames with Hagnesta Hill. This love stays even though all new, electro-filled songs wouldn’t dig so deep into my soul – and I have to add all the newbies work live on stage very well. And yes, we heard diamonds like Dom Andra and Utan Dina Andetag. The set was way too short for my taste and without and encore, but it ended in 747 – probably the most beautiful song ever made on planet Earth. My heart cries out a thousand thank yous.

Thank you Provinssi for a great two days of festival life! And like before, more pics at Flickr.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.