The Holy @ 45 Special

Muutaman viikon takaisia kuvia The Holyn keikalta Oulun 45 Specialista. Kolmas kerta kun näin bändin livenä, yhtä huikeita äänivalleja kuin aina. Henkisesti päivä oli todella rankka ja mieli olisi tehnyt jäädä kotiin peiton alle, mutta onneksi menin, musiikki saa aina ajatukset muualle kaikesta turhasta tai ikävästä. <3

TheHoly_45special2018-4

TheHoly_45special2018-2

TheHoly_45special2018-16

TheHoly_45special2018-13

TheHoly_45special2018-14

TheHoly_45special2018-7

TheHoly_45special2018-18

TheHoly_45special2018-12

TheHoly_45special2018-1

Some The Holy pics from their gig at Oulu’s 45 Special a few weeks back. This was the third time I saw the band live and sounds were as epic as ever. Mentally the day was a tough one for me and I thought about spending the evening under a blanket, but I’m glad I went to the gig. Music always gets one’s thoughts elsewhere from the mundane and sorrow. <3

Ei kommentteja

Satellite Stories / Ivory Woods / The Holy

Satellite Stories – Coupons

Satellite Stories ilmoitti aiemmin tällä viikolla lopettavansa uransa. Somessa jaetussa ilmoituksessa sanotaan: ”Everything is great within the group, no fallout, we are closer than ever. However, the strains of the music industry are starting to take their toll on our bodies and minds so with our health still in our hands we want to go out with a bang.” Hesarin haastattelussa bändi avaa päätöstään vielä aavistuksen enemmän, mainiten, että kun kaikki vapaa-aika menee musiikille, jäävät elämän muut osa-alueet väistämättä vähälle tai jopa kokonaan elämättä.

Lopettaminen on tietysti iso menetys indiepopin ystäville niin Suomessa kuin maailmallakin – Satelliitithan ovat uransa alusta asti kiertäneet paljon ulkomailla, kolmella eri mantereella, ja vakiinnuttaneet fanikantansa myös kotimaansa rajojen ulkopuolella. Mutta ei vielä nuolaista ennen kuin tipahtaa, sillä viides ja samalla viimeinen täyspitkä levy Cut Out The Lights näkee päivänvalon syyskuussa. Maistiainen Coupons julkaistiin tällä viikolla. Levy myötä syksyllä on luvassa myös The Final Story -jäähyväiskiertue, jonka viimeistä settiä juhlitaan – missäs muuallakaan kuin – Oulun nelivitosessa.

Ivory Woods – Cranes

Vaikka yksi kotimainen indiepoppoo suuntaakin tulevaisuudessa energiansa johonkin muuhun kuin uusiin biiseihin, ei genre ole missään nimessä kuollut. Blogin lukijoille ei varmaankaan ole jäänyt epäselväksi brittipop-henkisen Ivory Woodsin merkitys tämänhetkisessä musiikkielämässäni. Bändiltä ilmestyi taannoin uusi Kallion uimahallilla kuvattu hieno video, joka on ehdottomasti katsomisen arvoinen.

The Holy – Land Before Time

Kolmas, ehkä jopa kaikista kotimaisista bändeistä tämänhetkinen suosikkini, on The Holy. En vieläkään ole täysin ratkaissut sitä, miten tyypit saavat rockin kuulostamaan niin saakelin hyvältä. Bändiltä on tulossa ensimmäinen pitkäsoitto vihdoinkin ensi syksynä, ja sen ensimmäinen single videoineen julkaistiin niin ikään juuri viime kuun lopulla. Videon haalistuneet sävyt ja neuvostoaikaa henkivä tunnelma ovat juuri sitä, mitä minä musiikkivideolta haluaisin, jos sellaisen koskaan tekisin. Kuvia bändin keikalta luvassa pian!

 

Some sad news was spread across social media earlier this week when Satellite Stories announced the group will retire from the music world. As a straight citation from the lads themselves, ”Everything is great within the group, no fallout, we are closer than ever. However, the strains of the music industry are starting to take their toll on our bodies and minds so with our health still in our hands we want to go out with a bang.” No wonder one might want to do something different, normal things, after years of giving every second of free time to music. Luckily everything’s not over just yet – a final album will see daylight in September, and the single Coupons was already released this week. To go with the album there will of course be a farewell tour, which will end at Oulu’s 45 Special.

If one indie pop group goes down, we’re lucky enough to have some other good ones still around. Ivory Woods has become a big part of my Finnish music life as one might have noticed. Recently a new video was released and it’s pretty neat, check it above!

Thirdly, my maybe ultimate favourite Finnish band at the moment, The Holy, also popped out a new video to accompany the first single of their upcoming debut album (due in autumn). I still haven’t solved the mystery behind making rock music sound so darn good. The video has a bunch of beautiful melancholy vibes, just like how I would want my music video to look like (if I actually made one). Pics from their gig in Oulu coming out soon!

Ei kommentteja

Kuukauden kolme kuunnelluinta: APC, 30 STM, Sarah Blasko

Tulin hehkuttamaan kolmea tänä vuonna julkaistua upeaa albumia, joita olen kuunnellut viime aikoina erityisen ahkerasti, heti niiden ilmestymisestä lähtien. Kyseiset albumit ovat A Perfect Circlen Eat the Elephant30 Seconds To Marsin AMERICA ja Sarah BlaskoDepth of Field.  Koko kolmikko tulee varmasti säilymään omalla vuoden parhaimmat albumit -listalla.

A PERFECT CIRCLE

Bändi saapuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa Suomeen, joten herrat voi siis nähdä kesäkuussa Sideways-festivaalin lavalla. Suosikkibiisini uudelta levyltä vaihtelevat melkein päivittäin, sillä jokainen kappale on ihan oikeasti niin hemmetin hyvä! Tällä hetkellä kärkiviisikossa ovat Hourglass,  Get The Lead Out, By And Down The River, The Doomed ja TalkTalk. Levyn todellinen yllättäjä on jopa pirteäksi kuvailtava So Long, And Thanks For The Fish. Minulle tuli välittömästi mieleen Placebo, kun kuulin biisin ensimmäisen kerran. Ja tämähän ei siis ole missään tapauksessa huono asia. Tuskallisen kauan tähän neljännen levyn tekemiseen ja julkaisemiseen kului, mutta tällaista täydellisyyttä kannatti todellakin odottaa! Odotan tulevia kesän keikkoja täysin malttamattomana. Suomen festarikeikan lisäksi lähden vielä katsomaan bändin omaa showta Berliiniin.

30 SECONDS TO MARS

Näyttelijänäkin tunnetun Jared Leton luotsaaman 30 Seconds To Marsin uutukainen pääsi todella yllättämään. Ehdottomiksi suosikeiksi nousivat heti Hail to the Victor, Dawn Will Rise, Rider, Great Wide Open ja One Track Mind. Viimeisimpänä mainitun biisin rap-osuudesta en tosin aluksi ollut ollenkaan innoissani, mutta nyt olen jo tottunut siihen. Great Wide Open jatkaa levyn ensimmäisen sinkkubiisin Walk On Waterin gospelmaisissa ja suureellisissa jalanjäljissä, mutta muut mainitsemani biisit ovat täysin toista maata. Niissä sukelletaan ajoittain elokuvamaisiin ja synkeisiin tunnelmiin. Erityisesti täytyy mainita Hail To The Victorin matalat biitit, jotka ovat paras asia koko levyllä! Olen täysin koukussa.  En valitettavasti pääse tämäniltaiselle Helsingin keikalle, mutta onneksi olen sentään nähnyt bändin livenä aiemmin.

SARAH BLASKO

Ei enää viikkoakaan, kun näen tämän ihanan aussilaulajattaren livenä Lontoon Islington Assembly Hallissa! Suosikit tältä Blaskon uusimmalta levyltä ovat  Making It Up, Phantom, A Shot, Never Let Me Go ja Leads Me Back.

I just came to tell you guys that I absolutely love these three awesome records that were all released this year!

Ei kommentteja

Ivory Woods @ 45 Special

Muutama viikko sitten, juuri ennen pääsiäistä, oli pitkästä aikaa mahdollisuus viihtyä hyvän musiikin parissa Oulun nelivitosessa, kun Ivory Woods heitti keikan yhdessä Sleeping in Seattlen ja Messierin kanssa. Ollakseni rehellinen, skippasin kyllä väsymyksissäni nuo kaksi muuta, mutta Ivory Woodsia en olisi halunnut missata mistään hinnasta. Enkä pettynyt. Viime vuonna ilmestyneen levyn biisit ovat alun empimisen jälkeen alkaneet elää päässäni usein ja pirskahdellen, siis myös ne, jotka eivät ole tuntuneet itselle ominaisimmilta. Keikkoja on tulossa kesällä mm. Turussa ja Helsingissä, menkää sinne!

IvoeryWoods_45special2018-1

IvoeryWoods_45special2018-2

IvoryWoods_45special2018-4

IvoryWoods_45special2018-8

IvoryWoods_45special2018-5

IvoryWoods_45special2018-14

IvoryWoods_45special2018-11

IvoryWoods_45special2018-17

IvoryWoods_45special2018-7

IvoryWoods_45special2018-9

IvoryWoods_45special2018-16

A few weeks ago, just before Easter holidays, I finally had an opportunity to go and listen to some brilliant music at Oulu’s 45 Special when Ivory Woods were playing with Sleeping in Seattle and Messier. To be honest, I skipped the latter two because of a hellish tiredness, but Ivory Woods was something I just had to see. Haven’t seen them since last summer’s Qstock! And as expected, I wasn’t disappointed. After a bit of an hesitating start, all the songs from last year’s debut have started to live inside my head frequently and with a sparkle – including those tunes which at first weren’t on my best of list. A few more gigs are upcoming this summer in Turku and Helsinki, be there!

Ei kommentteja

DREAMS – No One Defeats Us & Silence

DREAMS on australialaisten muusikkojen Daniel Johnsin ja Luke Steelen kauan odotettu yhteisprojekti. Johns tunnetaan parhaiten Silverchairin nokkamiehenä, Steele puolestaan Empire of the Sunin. Hyvin kauas ollaan tultu esimerkiksi Ana’s Songin ja We Are the Peoplen ajoista. Pidän kyllä kaksikon molemmista tähän mennessä julkaistuista biiseistä, mutta ne ovat kuitenkin omaan makuuni hieman liian yksitoikkoisia. Olen myös edelleen hieman shokissa tuosta Danielin lievästi sanoen oudosta ulkoisesta habituksesta alla olevassa musiikkivideossa. Odotan innokkain ja kauhunsekaisin tuntein mitä seuraavaksi on luvassa. Kaksikko heittää muuten tänään ihka ensimmäisen livekeikkansa DREAMSin osalta Coachellassa.


DREAMS is the long-awaited  project of  Australian musicians Daniel Johns ja Luke Steele. Johns is best known for his band Silverchair and Steele fin turn for Empire of the Sun. Long gone are the days of such songs as Ana’s Song and We Are the People.  I actually do like both of the songs the duo has put out so far but I find them a little too repetitive. And I think I’m still getting over Daniels ..umm.. extremely bizarre look in that music video for the song No One Defeats Us. I’m awaiting new songs with mixed emotions of enthusiasm and dread.. Tonight the duo will perform live for the first time in Coachella!

Ei kommentteja

Karo Broman – Huoleni

Muistattehan tämän maan parhaimman bändin ever, Manboyn? Bändiltä ei ole ilmestynyt musiikkia sitten vuoden 2011 – laulaja-basisti Karo Broman on kyllä rokkaillut Teppo Vapauden kanssa ja kitaristi Antti Majurikin kokeillut elektroa settiä White Foxin nimellä. Manboy oli – ja on – yksi parhaista. Altsurokkia melankolialla ryyditettynä, tummaa, mutta ei liian synkkää. Lyriikoita, joihin on aivan liian helppoa samaistua. Bassolaineja, kitarariffejä ja rumpubiittejä, jotka tuntuvat yhtäaikaa lämpöisen tutuilta ja kutkuttavan uusilta.

Karo Bromanin ensimmäinen soolosingle julkaistiin tänään. Se on soundiltaan ja dynamiikaltaan hyvin pitkälle kuin Manboy, yhdellä pienellä mutta merkittävällä erolla – Karo laulaa suomeksi. SUOMEKSI. Alkuun kielenvaihdos tuntui todella väärältä. Eihän tämä näin voi olla! Alkushokin jälkeen sanoihin kuitenkin tottuu. Kertsi on nerokas, jää soimaan päähän, löytää polkunsa jonnekin aivosopukoihin. Kyllähän tätä kelpaa kuunnella!

Remember the best Finnish band ever, Manboy? They haven’t released any new music in ages, although singer/bassist Karo Broman has been rocking with Teppo Vapaus and guitarist Antti Majuri has embraced his electronic side by the name White Fox. Manboy was – and is – simply one of the best. Alternative rock with a chunk of melancholy, dark but not too dark. Lyrics which are way too easy to relate too. Bass lines, guitar riffs and drum beats that feel both so warmly familiar and brand new at the same time.

Karo Broman’s first solo single was released today. By its sound and dynamic it could be straight from a Manboy catalog, with one small but very significant difference – Karo sings in Finnish (instead of English). FINNISH. At first this lingual backflip felt wrong. It just can’t be! After the shock one gets used to the words. The chorus is brilliant, it finds its path to the very darkest curves of the brain and gets stuck in there. This is mighty fine! 

Ei kommentteja