One more year

Vuotta on eletty jo muutamia viikkoja, ja ne viikot ovat pitäneet sisällään sekä surkeita uutisia että positiivisia odotuksen pilkahduksia. Surkeaa on tietysti se, että pandemia ja kulttuurialaan kohdistuvat epäreilut rajoitukset ovat sen kun jatkuneet, keikkoja on peruttu eikä uusia välttämättä ole tiedossa. Mutta ei niin karmeaa, etteikö jotain iloistakin.

Ensinnäkin, uutta musiikkia on ilmestynyt sulostuttamaan talvipäiviämme. Pintandwefall julkaisi taannoin loppukuusta ilmestyvää uutta albumiaan enteilevät Aihai– ja Last Minutes -kipaleet (jotka vievät jonnekin vuosien takaisiin muistoihin, mutten ihan saa kiinni, että minne), Sara Pimeys-albumin (josta löytyy niin ikään kaikuja menneistä, tällä kertaa bändin alkuaikojen pitkäsoitoista) ja Jutta Rahmel Sufjan Stevens -coverin (joka on ihanasti artistin tyyliä noudattava). Puhumattakaan eilen kirjoittamastani MOSALAsta.

 

Toiseksi, myös Placebo on julkaissut kolme singleä maaliskuiselta levyltään, ja on järkyttävää, etten ole kirjoittanut niistä täällä aiemmin! Yleensä nykyisen duon ensimmäiset julkaisut tulevilta albumeilta ovat olleet niitä kaikista iloisimpia biisejä, ja jopa heikoimpia lenkkejä levyiltä. Sellaisia, jotka eivät ole ruokkineet sitä melankolian tarvetta, johon Placebo on vastannut. Pettynyt niihin ei silti ole osannut olla, sillä aina on tiennyt, että levyltä löytyy lopulta niitä paremmin omaan hermoon osuvia raitojakin. Nyt jotain on toisin. Beautiful James sai heti ihon kananlihalle. Olkoonkin duurivoittoinen, mutta rakastan kasarisyntikkariffiä ja bändin tunnistettavia kitara- ja bassosoundeja. Surrounded by Spies on sekin jollain tavalla perus-lumelääkettä elokuvallisella toistuvuudellaan. Samalla se luo pahaenteisiä viboja, eikä kappaletta tee mieli kuunnella yksin pimeällä kadulla kulkiessaan. Try Better Next Time on näistä kolmesta heikoin lenkki, ja oletan sen olevan albumikokonaisuudessa jonkin sortin täytebiisi. Ja samalla, toisaalta, se on juuri sellainen, joka kirvoittaa livenä tanssimuuvin jos toisenkin. Kaikki kertovat jotain nykyisestä maailmantilasta polarisoitumisineen ja kaiken digitoitumisineen. Ja kaikki kolme odotan kuulevani lokakuisella Helsingin-keikalla!

 

2022 has already offered us some ups and downs in the music world. But here are some ups aka new music from a few favourites! Can’t actually believe I haven’t written about Placebo’s singles from the upcoming new album yet, but here you go.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.