MARS-festivaalista on jo ehtinyt kulua viikko. Minun piti kirjoittaa jo aiemmin, mutta olin kamalassa flunssassa festareiden aikana ja olen edelleen. Tästä syystä päivällä järjestetyt seminaarit jäivät minulta väliin, mutta iltaisin kävin kuitenkin katsomassa keikat. Tavoistani poiketen kuitenkin istuin, koska en jaksanut seistä eikä valokuvaamisestakaan oikein tullut mitään. Sannista sain pari ihan hyvää kuvaa, mutta muut otokset olivat melko tärähtäneitä (Ringasta oli pakko laittaa yksi sellainen).

En suinkaan ollut ainoa Rosvo, joka MARS festareille osallistui, vaan All Ears -blogin Mikko ja We Never Stood A Chance -blogin Jukka olivat myös messissä ja majoittuivat luonani. Meidän oli tarkoitus tsekata torstai-illan liven ensimmäinen  esiintyjä Talmud Beach, mutta emme ehtineet paikalle ajoissa. Illan toiselle keikalle sentään ehdimme. Kyseessä oli Joensuu 1685 -bändistä tuttu Mikko Joensuu. Voi, tykkäsin ihan hirveästi! Kuuleman mukaan mieheltä tulee ensi kuussa ulos EP, joten jään innolla odottelemaan sitä. Seuraavaksi lavan valtasi The Reed Fags, meidän Rosvojen tapahtumaan valitsema bändi. Pojat heittivät hyvän ja energisen keikan, ja allekirjoittanutta harmitti ettei ollut täysissä sielun ja ruumiin voimissa, jotta olisi päässyt heilumaan eturiviin.  Illan kaksi viimeistä esiintyjää olivat Ranger ja Hopeajärvi, jotka eivät ihan iskeneet meikäläiseen. Parempaa katsottavaa oli Mikon fiilistely siinä vieressä :D

Perjantaina raahauduin paikalle sopivasti juuri ennen The Hearingin keikkaa. Siinä olikin sitten kaikista liveistä parhain, vaikka Ringalla olikin pienoisia teknisiä ongelmia. Olenkin nyt hurahtanut The Hearingiin ihan totaalisesti. Tahdon ehdottomasti nähdä Ringan uudelleen silloin, kun jaksan oikein kunnolla nauttia keikasta, sillä MARSin keikan loppupuolella oli pakko paeta hetkeksi vessaan infernaalisen yskänkohtauksen vuoksi. Yskänkohtauksen jälkeen olikin aika siirtyä päälavalle, jolla esiintyi Sanni. Täytyy nyt sanoa, että vaikka en Sannia kotona kuuntelekaan, oli keikka varsin hyvä (paitsi ne nu- metal -kohdat, totaalinen Limp Bizkit -flashback).  Sannin jälkeen siirryimme takaisin pienemmälle lavalle katsomaan Ninni Forever Bandin keikkaa. Ja taas harmitti, etten jaksanut bailata siellä edessä.  Ninnin jälkeen päälavalla esiintyi vielä Sini Sabotage. Porukkaa keikalla oli melko vähän ja muutamaa tyyppiä lukuunottamatta meno edessäkin oli aika vaisua. Ja entäs sitte ne Sinin biisit? Ei hemmetti, anteeksi nyt vain, mutta huonoja ne olivat. Tuntui kuin olisi ollut takaisin 90-luvulla. Viimeisenä biisinä tullut Levikset Repee sai Rytmiksen kuitenkin hetkeksi eloon, kun ihmisiä juoksi joka suunnalta bailaamaan. Siinäpä se sitten omalta osaltani olikin, seminaareista ja keikoista kannattaa vielä lukea enemmän Mikon ja Jukan tonteilta.


It’s already been a week since the MARS festival. I was sick during the festival and I’m still sick with the flu. That’s why I only attended the live gigs (although I sat during them) in the evening and not any of the seminars during the day. I was not the only Bandit at MARS, Mikko from All Ears -blog and Jukka from We Never Stood A Chance were there also. We were planning on going to see Thursday’s first live band Talmud Beach, but we didn’t get there on time. Next on the list was  Mikko Joensuu and he was awesome! I heard that he’s going to release an EP next month, yay. Then it was time for The Reed Fags, a band that Rosvot picked to play at MARS. They were also great and the last two bands of the evening, Ranger & Hopeajärvi, well neither of them were not really my kind of music.

On Friday I got there to see The Hearing and it was the best gig of the festival. I really wanna see Ringa live when I’m healthy and can actually fully enjoy a gig. After The Hearing Sanni played on the main stage. Her music is not my cup of tea but I have to say that the gig was quite good (except for the nu-metal parts, total Limp Bizkit -flashback). Then it was time to head over to the smaller stage again to see Ninni Forever Band. I enjoyed the gig but I cannot say the same of Sini Sabotage, who played at the main stage next. I’m sorry but it was so bad..like being back in the 90’s. So that’s it for me, check out more about the seminars and gigs at Mikko’s and Jukka’s sites.