Dillon @ Haus der Berliner Festspiele, Berlin

Dillon @ Haus der Berliner Festspiele_2015-4

” I had witnessed a rarity”. Näillä Dillonin Abrupt Clarity -kappaleen sanoilla voisin kuvailla naisen toissapäiväistä keikkaa Berliinin Haus der Berliner Festspiele – konserttisalissa. Olin tuona päivänä äärettömän väsynyt ja melkein mietin jaksanko lähteä keikalle ollenkaan, kaupungin toiselle puolelle. Onneksi lähdin, vaikka olinkin harmillisesti noin 10 minuuttia myöhässä.  Hiippailin pimeän salin parvelle lähelle lavaa kesken kappaleen. Tuolloin en vielä osannut aavistaakaan, millainen keikka oli edessä.

Salissa oli trooppisen kuuma ja intensiivinen tunnelma. Dillonin (Dominique Dillon de Byington) ääni kuulosti livenä yhtä upealta ja erikoiselta kuin levyllä. Dillon soitti pianoa lähes koko keikan, mutta kahdessa kappaleessa siirtyi pianon takaa tanssimaan keskelle lavaa. Tamer Fahri Özgönenc vastasi rummuista sekä moog-syntetisaattorista. Dillonin esiintyminen oli osa Foreign Affairs -festivaalia. Erityisen siitä teki naiskuoro Fixe Nixen, joka lauloi taustalla useissa kappaleissa. Kuoroa johti Ralf Sochaczewsky. Kuoron mukanaolon vuoksi Dillon antoi esiintymiselle nimen A Family Affair. Katsomossa oli myös Dillonin perhe ja hän omisti A Matter of Time -kappaleen äidilleen. Visuaalisesti esiintyminen oli myös tavallisesta poikkeava, sillä Dillon on omien sanojensa mukaan tähän saakka pysytellyt tietoisesti varjoissa keikoillaan, mutta Foreign Affairsia varten astui valokeilaan. Yksinkertaiset, mutta tarkasti mietityt valot ja savu toimivat musiikin kanssa loistavasti. Dillon oli esiintyjänä äärimmäisen vangitseva. Naisen robottimaiset, terävät liikkeet olivat saumattomasti yhtä musiikin kanssa.

Dillon @ Haus der Berliner Festspiele_2015-6
Dillon @ Haus der Berliner Festspiele_2015-9
Dillon @ Haus der Berliner Festspiele_2015-5

Jokaisen kappaleen jälkeen yleisö puhkesi raikuviin aplodeihin ja huutomyrskyyn. Koin keikalla useaan kertaan täydellisiä vilunväreitä koko kehossa, useimmiten silloin, kun kuoro lauloi taustalla. Yhtäkkiä huomasin myös itkeväni oikein kunnolla. Yksi erityinen hetki oli kappale Tip Tapping, jonka aikana yleisö lauloi Dillonin pyynnöstä mukana. Yhdessä kohtaa Dillon pyysi vain naispuolisia laulamaan ja sen jälkeen miehiä. Täytyy sanoa, että miehet voittivat. Se kuulosti käsittämättömän hienolta. Dillonin keikka oli emotionaalisesti erittäin intensiivinen ja upea kokemus. Sanalla sanoen maaginen.

Jos keikalla valot simuloivat ukkosta ja yleisön suosionosoitukset myrskyä, niin ulkona oli keikan jälkeen todellinen ukkosmyrsky. Viikonlopun helteiden (lähes +40°C) jälkeen se ei ollut yllättävää. Ukkosmyrsky oli täydellinen päätös keikalle ja kuljin kotiin salamoita ihastellen ja viilentävästä vesisateesta nauttien. Saatoin myös laulaa Tip Tapping -kappaleesta keikalla yleisön laulamaa osuutta (”Tip tapping, I was tip tapping, tip tapping in the dark”)  hyppiessäni pimeässä vesilätäkköjen yli.

Dillon @ Haus der Berliner Festspiele_2015-7
Dillon @ Haus der Berliner Festspiele_2015-1
Dillon @ Haus der Berliner Festspiele_2015-2

Dillon’s performance last Sunday at Haus der Berliner Festspiele in Berlin was magical. I could sum it up with these words from Dillon’s song Abrupt Clarity: ”I had witnessed a rarity”. 

4 kommenttia kirjoitukseen Dillon @ Haus der Berliner Festspiele, Berlin

  1. Elshey, hey kommentoi:

    Tsiisus mikä ääni. :o Kiitos vinkistä (taas kerran!)

  2. June June kommentoi:

    Voi Dillon ♥ Tästähän on muuten alunperin kiittäminen Tonia! Joka sattumalta Grazissa eksyi keikalle muutama vuosi sitten. :D

    1. Alice Alice kommentoi:

      Hyvä Toni!!! :D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.