Astrid Swanin levynjulkkarikeikkaa vietettiin reilu kuukausi takaperin – tai oikeammin sanottuna keikkoja, sillä Krunikan kulmilla oleva sympaattinen pieni teatteri oli täynnä kolmena iltana peräkkäin. Miksi teatteri? Koska kokonaisuus vaati sitä. Kyse ei ollut vain uusien From The Bed And Beyond -levyn biisien esittämisestä livenä, vaan kokonaistaideteoksesta, johon Yat suunnitteli puvustuksen ja Tekla Vály visualisoinnit.

Keikka alkaa rauhallisesti Astridin laulaessa mustassa aamutakkimaisessa puvussa valkokankaan etupuolella, muun bändin vielä piilotellessa takanurkissa. Kappaleiden soljuessa eteenpäin myös tunnelma vaihtuu biisi biisiltä – musta vaihtuu valkoiseksi, pianon turva sairaalasängyn aiheuttamiin vilunväristyksiin. Astridin marilynmonroemainen habitus on vahva, mutta yleisö sen sijaan on heiveröinen musiikin pureutuessa sieluun. Itku kuristaa kurkkua. Yksikään kappale ei ole samanlainen taideteos, mutta yksikään ei saa silmiä pysymään kuivina.

Kun ilta vielä päättyy eräänkin syöpään kuolleen artistin kappaleeseen Space Oddity, tietää, että on kokenut jotain ainutlaatuista. En malta odottaa, että pääsen näkemään koko homman uudelleen toukokuussa, kun Astrid vihdoin esiintyy myös täällä Oulussa!

Lisää kuvia Flickrissä.

Astrid Swan’s record release gig was celebrated a little over a month ago – or gigs in plural, since the small cute theatre in Helsinki was full three nights in a row. But why a theatre? Because the big picture demanded it. The concert wasn’t just about playing songs from the new album From The Bed And Beyond live, but about a whole art ensemble where music was accompanied by spectacular visualizations by Tekla Vály and costume design by Yat.

The gig starts calmly as Astrid sings in front of a screen in a black robe, while the rest of her band stay in the shadows. The atmosphere changes between each song – black turns into white, the safety of a piano turns into the unsafely of a hospital bed. Astrid is like Marilyn Monroe, strong and beautiful, but the audience is made weak by tunes that dig deep into one’s soul. Each song is different and each song leaves your eyes glimmering with tears.

When the night ends with Bowie’s Space Oddity, you know that what you’ve just experienced was something very unique. I’m so lucky and cannot wait to see it all again in May when Astrid finally plays in my hometown Oulu!

More pics at Flickr.