A Place for Us to Dream

A place for us to dream

Posti toi viime viikolla odotetun paketin: Placebon retrospektiivin kokoelma-albumin, tarkemmin sanottuna sen collector’s editionin, josta löytyy puuteripinkit vinyylit. Hittikimara lätyillä ei ole kronologinen, vaan aavistuksen random, jossa heti toisena biisinä kuullaan uutuussinkku Jesus’ Son ja jossa radio editien ja sinkkuversioiden sekaan mahtuu uusia sovituksia sellaisista kipaleista kuin 36 Degrees, Breathe Underwater ja I Know. Paketti antaa kolmellakymmenelläkuudella raidallaan kattavan kuvan brittibändin 20-vuotiaasta urasta.

Vielä syvemmälle tietenkin pääsee tutkimalla levykokonaisuuksia, singlejen b-puolia ja lukemalla Noiseyn haastattelun, jossa Brian Molko laittaa bändin levyt parhaimmuusjärjestykseen. Mahdoton tehtävä, kenties, mutta ainakin jollain lailla kahlattu läpi. Itsekin sain uutta perspektiiviä albumeihin, ja oikeastaan olen täysin samaa mieltä ykköspallin haltijasta.

Täällä jännityksellä odotetaan illan keikkaa ja eritoten settilistaa! Koska on luvattu kaivaa naftaliinista niitäkin, joita ei ole soitettu vuosikausiin, ovat odotukset korkealla. Toisaalta aiempien päivien keikkoja tutkiessa Every You Every Me’ta ei ole soitettu vielä missään, mutta Kööpenhaminassa kuultiin sekä Lady Of The Flowers, Nancy Boy  että Lazarus. Myös Protect Me From What I Want vilahtelee listoilla, mikä on lähestulkoon enemmän, kuin uskallan edes toivoa (OK, enemmän olisi, jos tulisi biisin ranskankielinen versio, krhm). Teimme dream setlistin aiemmin keväällä, ja Lontoon keikan lähestyessä muitakin 20-vuotisjuhlapostauksia taatusti ilmestyy, mutta sitä ennen tänään Hartwallilla on kahdella fanitytöllä pahasti sokka irti.

 

 

P.S. Miten vaikeaa on ottaa kuvia lattialla, kun jaloissa pyörii jatkuvasti kaksi karvapalloa?!

A place for us to dream

Last week something anticipated came in the mail: Placebo’s new retrospective ”best of” album, technically speaking the collector’s box with powder pink vinyls. I like the fact that the songs aren’t chronologically on the album, but randomly, with the new single JesusSon right up after the first track and new composing of old hits like 36 Degrees are amongst all the single versions and radio edits. Thirty-six songs give a good glimpse of the band’s 20-year career.

Of course when you dig deeper into the actual released albums, singles’ b-sides or this interview by Noisey in which Brian Molko ranks their albums in order of preference, you learn a hell lot more. At least I did. Even though ranking the albums really is an impossible task.

We’re both anxious about tonight’s gig and especially the setlist! After all Placebo has promised to dig up some olden goldies to play on this tour. I’ve checked out some previous setlist from Scandinavia and no, Every You Every Me hasn’t yet been played anywhere which is a shame, but in Copenhagen Lady Of The Flowers, Nancy Boy and Lazarus were heard. And Protect Me From What I Want can be seen on the setlists, too, which is more than I could hope for (OK, actually more would be if the French version of the song would come…)! We made our dream setlist earlier last spring and as the London gig comes closer we’ll be making other 20th anniversary posts for sure, but right now all we’re going to be thinking of is the gig at Hartwall Arena and rocking our asses off.

 

 

P.S. Yup, there’s no way of taking photos without these two fur balls getting in every pic.

A place for us to dream

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.