#coronafeels

Maailma on polvillaan ja pysähtynyt pandemian alla. Osalla on nyt aikaa toteuttaa niitä asioita, jotka ovat roikkuneet takaraivossa pitkään. Omalla kohdallani työt ovat siirtyneet etämuotoon, mutta niiden määrä on vakio. Käsissä ei ole yhtäkkiä sen enmpää ylimääräistä aikaa kuin aiemminkaan, eikä elämä ole radikaalisti muuttunut. Kertoo ehkä jotain siitä, millaisena kotierakkona sitä tulee elettyä muutenkin.

Kuitenkin ajattelin kantaa korteni kekoon karanteenista selviämisen saralla. Ensinnäkin, Edu vinkkasi taannoin instassa tästä vanhasta suosikista, joka osuu liiankin hyvin vallitsevaan tilanteeseen. Biisihän löytyy Delay Treesin debyyttipitkästoitolta vuodelta 2010. Uskomatonta, että tästäkin julkaisusta on jo kymmenen vuotta!

Tänään maailman saavutti viesti Adam Schlesingerin kuolemasta. Tyyppi vaikutti aikoinaan Fountains Of Waynessa, jonka Stacy’s Mom -hitti tuo edelleen mieleen lämpimiä muistoja mökkireissuilta vuosien takaa. Schesingerin vei nimenomaan Covid-19 ja sen jälkiseuraamukset. Levätköön hän rauhassa.

Niin kauan, kuin tiukkaa ulkoliikkumiskieltoa ei ole, saa käydä lenkkeilemässä. Treenaan paljon, ja vaikka teen sitä myös sisätiloissa, tilanne on poikinut jotain kummallista – juoksuinnostuksen. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2006 puolimaratonin. Melkoista! Juoksusoittolistani koostuu pääosin hyväntuulisesta popista ja räpistä, jotta jalat eivät hyytyisi matkalla. Tämäkin klassikko löytyy sieltä. Muita listalle päätyneitä ovat mm. Ylviksen kettuhitti sekä Antti Tuiskun koko loistelias Valittu Kansa. Ja kyllä jaksaa juosta.

Lenkkejä lukuun ottamatta pysytäänhän sisällä, jos suinkin voidaan! Terveyttä kaikille.

The whole World is down on its knees in front of the corona crisis. Some of us might actually have more time on their hands due to being quarantined inside the four walls of their home. My life hasn’t changed much – I’m working from home yes, but still working normal to long hours. Anyway, I’m a hermit, so no big changes there either. I like being home. That said, I of course miss socializing too.

During these troubled times one finds comfort in music. Firstly, it’s been ten years already from Delay Trees’ debut longplay. Can’t believe it! Edu hinted the other day on Instagram about he song Quarantine – it fits today a bit too perfectly. Secondly some sad news from today, as Adam Schlesinger, the guy behind Fountains Of Wayne, has passed away due to Covid 19 complications. Stacy’s Mom will always have a soft spot in my heart.

Last but not least, running has come a part of my life again now that dancing and gym are mostly on hold and there aren’t yet any strict curfews. I always run to something very upbeat and my running playlist consists of both guilty pleasures and plain party songs – Antti Tuisku, Ylvis and this classic The Lonely Island track for example.

Stay inside, stay safe!

Ei kommentteja

Rules – Kafuku’s Wife

Syntikkapoppia päivääsi, ole hyvä! Modernia ja kaihoisaa sellaista, tietysti. Iiti Yli-Harjan ja Saara Keppolan muodostaman Rules-duon kappaleet ovat kokonaisia tarinoita, tuoden esiin uusia ja jo unohdettuja näkökulmia. Taustalla voi olla myös kirjallisuus, kuten ensisingle Kafuku’s Wifessa, jonka kerronta liittyy Haruki Murakamin Drive My Car -novelliin ja sen eläköityneeseen näyttelijään ja hänen vaimoonsa. Melankolian päällystämät tunteet huokuvat läpi Chromaticsin ja Beach Housen vanavedessä. Tuotanto on Oskari Halstin käsialaa, mikä tuo kokonaisuuteen viimeistellyn ja kansainvälisen, mutta kiinnostavan loppusilauksen.

Some synth pop to your day! As in some modern and wistful kind. The duo Rules (of Iiti Yli-Harja and Saara Keppola) creates songs like unique stories, bringing forward lost voices and new angles. Literature is also looked close upon, just like in this debut single Kafuku’s Wife, which has a lot to do with Haruki Murakami’s Drive My Car short novel. Feelings overlayed with melancholy reminds somewhat of Chromatics and Beach House. When Oskari Halsti is in charge of the production, the overall outcome is groomed, international and interesting.

Ei kommentteja

Cyril Awakens – Spirit

Oulussa -16C ja täysin auringonpaiste. Loistava päivä uudelle Cyril Awakensille.

It’s -16 degrees Celsius in Oulu and the sun is shining. What a perfect day for some new Cyril Awakens.

Ei kommentteja

Soittolista: Burn For You

Flow2016-304

(photo by June)

En ymmärrä miksi minulla kesti näin hemmetin kauan katsoa elokuva nimeltä A Star Is Born (2018). Näin toki Bradley Cooperin ja Lady Gagan upean dueton Oscar-gaalassa ja kuulin elokuvasta paljon kehuja, mutta jostain syystä sen katsominen venähti. Virhe. Kyseessä on niin kokonaisvaltaisen upea ja raastava elokuva, että sanat eivät riitä sen ylistämiseen. Lopussa kyyneleet valuivat kuin vesiputous. Lady Gaga on roolissaan todella hyvä, mutta puhutaanpa hetki Bradley Cooperin roolisuorituksesta Jackson Mainena. Se on niin ilmiömäisen uskottava, että vielä pitkään elokuvan jälkeenkin kuvittelin katsoneeni dokumenttia oikeasta ihmisestä. Ja se jumalaisen matala ääni sekä hieman rähjäinen country-rockmuusikon habitus, olin täysin myyty! Olen kuunnellut Alibi-kappaleen varmaan sata kertaa muutaman päivän aikana enkä pääse yli siitä, miten täy-del-li-ses-ti Cooper tuon kyseisen alibi-sanan Jackson Maine -äänellään lausuu (Cooper madalsi ääntään roolia varten). Totaalinen eargasm. Elokuvan muutamasta Jackson Maine -biisistä inspiroituneena kokosin parituntisen soittolistan täyteen rakastamiani biisejä, jotka sopivat country/blues/rock -tunnelmaan. Olen nyt muutamana iltana fiilistellyt sitä ja tanssinut pimeässä sen tahtiin (kuuntelun voi jakaa kahteen osaan). Kaipuu hikisille livekeikoille on järjetön!

Bradley Cooper – Out Of Time
Bradley Cooper – Alibi
Chris Isaak – Baby Did A Bad Bad Thing
Jace Everett – Bad Things
Jace Everett – Burn For You
Jamie N Commons – Karma (Hardline)
Bradley Cooper – Black Eyes
Jace Everett – One of Them
PJ Harvey – Dress
She Keeps Bees – Vulture
Stillwater – Fever Dog
Nick Cave & The Bad Seeds – Hold On to Yourself
Neil Young, Crazy Horse – Cortez the Killer

Black Rebel Motorcycle Club – Fire Walker
Fink – Warm Shadow
The Black Angels – Science Killer
The Kills – Future Starts Slow
Archie Bronson Outfit – Cherry Lips
The Kills – Fried My Little Brains
Gemma Ray – Baby Goes Bad
Emiliana Torrini – Gun
Tori Amos – The Waitress (live)
Moonface – Faraway Lightning
Nick Cave & The Bad Seeds – Night of the Lotus Eaters
Family Band – Lace

I honestly don’t know why it took me so long to watch the movie A Star Is Born (2018). Yes, I saw Bradley Cooper and Lady Gaga’s awesome performance at the Oscars and heard raving reviews about the movie and still. Thank God I finally watched it because it’s so incredible and gut-wrenching that words fail me. In the end I cried like a child. Lady Gaga is dazzlingly good as Ally but Bradley Cooper, oh man.. His performance as Jackson Maine is so phenomenal and believable that I honestly felt like I was watching a documentary of a real person. And that deep voice, that slightly scruffy appearance of a country rock musician, I was sold! I’ve listened to the song ”Alibi” like a hundred times these past few days and I’m obsessed by the way he pronounces the word ”alibi” in that song. Total eargasm. I was so inspired by a few Jackson Maine -songs that I made a playlist with songs I love that have that country/blues/rock-vibe. For the last couple of nights I’ve been listening and dancing to it in the dark (it can be divided into two sections / different playlists). I’m yearning to go to a good, sweaty live gig!

* double post from Silent All These Years

Avainsanat: ,
Ei kommentteja

2 0 2 0

Kun mennyt vuosi on saatu purkkiin, on aika katsastaa, mitä 20-luku tuo tullessaan.

Qstock2017-176

Kun Helsinki-vuosinani pääsin yli 80 keikan vuosivauhtiin, on pohjoisessa asuvan priorisoitava livekokemukset. Ei jokaviikkoisia Tavastia-käyntejä, vaan tarkoin valikoituja isoja konsertteja, pikkukeikkoja ja paljon festareita. Ensi vuosi ei tältä osin näytä erilaiselta. Kotimaiset artistit tarjoilevat parastaan, kun JVG lähtee areenakiertueelle, kalenterissa on klubikeikkoja Olavi Uusivirralta, The Hearingilta, Pintandwefallilta ja Ruusuilta (Ringa Mannerilla pitää näemmä kiirettä!), ja Helsingin uusitulle olympiastadionille nousee Suomen suurimpia muusikoita – kuten Antti Tuisku kahtena iltana Bailantai-spektaakkeleineen.

Helmikuussa on luvassa Tindersticks, ja kesä tuo tullessaan suuren maailman staroja Green Daysta Faith No Moreen. Vaikka nuo molemmat kiinnostavat, näyttää siltä, että festareiden osalta suuntana on ennemminkin ne perinteiset: Sideways, Flow, Qstock ja Provinssi. Indiepöhinää on luvassa, kun Belle & Sebastian, Passenger ja Bon Iver nähdään helsinkiläisillä festeillä (olkoonkin, että olen kaikki kolme huippua nähnyt jo aiemmin). Sidewaysin yllärinä on lisäksi Kelis, jonka Milkshake-hitti tuskin jäi keltään 2000-luvun alussa bilettäneeltä kuulematta (ja Alice on vieläkin vähän katkera siitä, että missasi naisen keikan vuoden 2000 Provinssirockissa, koska joutui itse tuolloin kitumaan rippileirillä). Alice vajoaa nostalgiatrippiin muutenkin ensi kesänä, kun Provinssissa lauteille astuvat nu-metal-suuruudet KoRn, Deftones ja System Of A Down. The Chemical Brothers kiinnostaa myös meikäläistä, olenhan vuosituhannen vaihteen konemusiikkia oman osuuteni suurkuluttanut. Valitettavasti muut menot estävät Törnävänsaarelle lähtemisen. Festareiden perussettien osalta suuresti innostaa paluukiertueen tekevä Tehosekoitin, jonka toivottavasti pääsen jossain päin livenä näkemään. Suomen suurimpien festivaalien lisäksi kesään mahtuu taatusti pienempiäkin paikallisfestareita.

Qstock2019-74

Ensi vuonna ilmestyvistä levyistä osa on luonnollisesti vielä pimennossa. Uutukaisia saamme kuitenkin odottaa heti helmikuussa, jolloin Tame Impala, Agnes Obel ja Lantern On The Lake julkaisevat uudet kokopitkät albuminsa. Myöhemmin musiikkia on tulossa vielä Weezeriltä, Grimesiltä, Bushilta, Steven Wilsonilta, Deftonesilta, The Killersiltä ja Matt Berningeriltä. Placebon Stefan Olsdal vinkkasi kesällä Instagram-tilillään olevansa studiossa ja käytti hashtageja siihen malliin, että tekeillä oli Placebon kahdeksas studioalbumi. Olettaa siis sopii, että myös se näkee päivänvalon vuonna 2020. Toivottavasti soittolistoillemme tiensä löytää jälleen myös kasa (meille) uusia artisteja.

Olkoon musiikkivuosi siis 2020 loistelias!

Sideways2018-254

So after the recap of 2019, we’re taking a look into the year 2020. I’m way too tired to translate everything, but when looking at all the bolded artists and bands above you’ll be getting a pretty good idea about what’s to come. The first paragraphs are about gigs, the last about which albums to look forward to. Lots of old favourites there (once again, yes we totally rely on nostalgia)! Hopefully we’ll find a ton of newbies into our playlists next year as well.

Regarding gigs we’ll probably be on a familiar track of selected big concerts (Antti Tuisku’s Bailantai at the Olympic Stadium for example), smaller club gigs and a bunch of festivals, both on the bigger and smaller side.

Can’t say which gig or release we will be waiting forward to THE MOST, but at least Placebo’s 8th studio album is one of them. A release date hasn’t yet been revealed, but Stefan Olsdal posted a sneak peek last summer on his Instagram account about being in studio and recording (demos, at least). So there’s every reason to keep our fingers crossed.

Hope we all have a very lovely musical year 2020!

Ei kommentteja

2 0 1 9

Vuosi 2019 vetelee viimeisiään. On aika katsastaa kuluvaan 12 musiikkikuukauteen listojen kera! Tuttuun tapaan me molemmat lisäksi valitsimme vuoden kymmeneltä parhaalta levyltä yhden biisin per levy soittista varten.

Flow2019-167

 

Alice //  Vuosi 2019 yllätti keikkojen osalta erittäin positiivisesti, vaikka festareilla ravaaminen jäi aikaisempiin vuosiin verrattuna vähäisemmäksi. Pääsin onnenkantamoisen kautta näkemään TOOLin keikan Berliinissä ollessani, ryntäsin vain pari tuntia ennen keikkaa hakemaan/ostamaan lippuani. Yksi keikkaunelmistani siis kävi toteen yli vuosikymmenen odotuksen jälkeen.  Samaa voi sanoa Lisa Hanniganista, joka konsertoi s t a r g a z e n kanssa Helsingin juhlaviikoilla. Pitkä odotus oli molempien kohdalla sen arvoista, sillä keikat olivat järisyttävän upeita. Kolmas viime vuoden kärkikolmikkoon kuuluva keikka oli Nick Cave Musiikkitalolla. Kappaleiden lisäksi tuossa tapahtumassa käytiin dialogia Caven ja yleisön välillä. Kolmisen tuntia ilman väliaikaa kuulosti aluksi hyvin pitkältä, mutta tapahtuma loppui sittenkin mielestäni aivan liian lyhyeen.  Tässä tapahtumassa koin täysin puun takaa tulleen reaktion Girl in Amber -kappaleen aikana. Kappale ei ole ollut mikään supersuosikkini, mutta avautui nyt livenä jotenkin aivan uudella tavalla ja sai aikaan täysin hallitsematonta, puhdistavaa itkua.  Parasta, mitä livemusiikki voi tarjota.

Vuoden parhaimpien keikkojen listaus oli lastenleikkiä, mutta levyjen listaus sen sijaan tuotti päänvaivaa. Listalle päätyivät periaatteessa sellaiset levyt, joita kuuntelin eniten vuonna 2019. Niiltä löytyy toki sellaisiakin kappaleita, jotka eivät oikein sykähdyttäneet, mutta kokonaisuus ratkaisi. Monien suosikkiartistieni/bändieni uusien levyjen kuuntelu jäi hyvin vähäiselle (esim. TOOL), joten lista voisi näyttää toisenlaiselta jos olisin ehtinyt kuuntelemaan niitä enemmän. Jännää, että Junen ja minun listalla on vain kaksi samaa albumia!

 

KEIKAT TOP10 (about järjestyksessä):

Conversations with Nick Cave @ Musiikkitalo, Helsinki
Lisa Hannigan with s t a r g a z e @ Huvilateltta, Helsinki
TOOL @ Mercedes-Benz Arena, Berliini
Rammstein @ Ratina Stadion, Tampere
Franz Ferdinand @ In the Park, Helsinki
Limp Bizkit @ Provinssi, Seinäjoki
Marissa Nadler @ Temppeliaukion kirkko, Helsinki

Ville Valo & Agents @ Provinssi, Seinäjoki
The Cure @ Flow Festival, Helsinki
Ólafur Arnalds @ Coliseu dos Recreios, Lissabon

 

LEVYT TOP10 (ei järjestyksessä):

Nick Cave & The Bad Seeds: Ghosteen
The National: I Am Easy to Find
Lisa Hannigan and Stargaze : Live in Dublin
Rammstein: RAMMSTEIN

M: Näytän missä asun
Ville Valo & Agents: s/t
Chisu: Momentum 123
Billie Eilish: WHEN WE ALL FALL ASLEEP, WHERE DO WE GO?
Chelsea Wolfe: Birth of Violence
Viitasen Piia: Meidän jälkeemme hiljaisuus

 

Flow2019-308

 

June //  Vuosi 2019 sisälsi keikkarintamaa ajatellen pääosin festareita. Kiersin kesän aikana seitsemät festarit, joista kolmet järjestettiin Helsingissä, neljät Oulussa tai lähiseudulla. Parit pikkufestarit ovat edelleen raportoimatta, mutta ajattelin palata niihin kevään korvilla, kun ensi kesän festarikausi alkaa kutkuttaa jo hieman liikaa. Yksittäisiä keikkoja tai konsertteja en nähnyt kovin montaa. Pääsin kuitenkin v i h d o i n näkemään pitkäaikaisen suosikkini Death Cab For Cutien livenä Tukholmassa, ai että sitä onnellisuutta! Muitakin vanhoja lemppareita pääsin näkemään tänä vuonna ensi kertaa, kuten Curen ja Sueden. Vanhakin voi siinä mielessä vielä yllättyä. Yksittäinen, päätä sekottava ja sydäntä halkova keikka oli Conversations with Nick Cave – tapahtuma, joka yhdisteli legendaarisen muusikon ja yleisön välistä keskustelua sekä tietysti mahtavia biisejä. Setti oli pitkä ja pysäyttävä, jälkeenpäin pää tulvi runoutta ja lyriikkaa ja inspiraatiota.

Levyjä ajatellen vuoteen mahtui vain muutama huippu kokonaisuus, ja sitten aimo kasa sellaisia, jotka olivat ailahtelevaisia sisällöltään. Listallani olisi voinut olla esimerkiksi Ylva Haru, jonka debyytti Linnut on ihastuttava, mutta joka jätti silti kylmemmäksi kuin aiemmin ilmestynyt EP. Lana Del Rey pääsi listalle julkaistuaan pitkästä aikaa kiinnostavan levyn – vaikkakin 14 raitaa on ihan liian pitkä lätyllinen. Ghosteen sen sijaan on ehjä kokonaisuus, samoin paikoitellen raskas mutta äärimmäisen odotettu TOOLin uutukainen.

 

KEIKAT TOP10 (about järjestyksessä):

Conversations with Nick Cave @ Musiikkitalo, Helsinki
Death Cab For Cutie @ Circus, Stockholm
Suede @ Sideways
Tame Impala @ Flow Festival
The Cure @ Flow Festival
Thirty Seconds To Mars @ Qstock
Ruusut @ Koiteli Elää!
Franz Ferdinand @ In the Park

Lanai @ Tuba Food & Lounge
Don Huonot @ Qstock

 

LEVYT TOP10 (ei järjestyksessä):

Antti Autio: Pihalla tuulee taas
Nick Cave & The Bad Seeds: Ghosteen
TOOL: Fear Inoculum
The National: I Am Easy To Find
Lanai: Ship’s Bell
Post Malone: Hollywood’s Bleeding
James Blake: Assume Form
Lana Del Rey: Norman Fucking Rockwell!
Two Door Cinema Club: False Alarm
Beirut: Gallipoli

 

Flow2019-117

Albums 2019

 

It’s that time of year again – listing our favourites from 2019! Check them & the playlist compiled from both our TOP10 albums above. What was your music year like?

Featuring photos taken at Flow Festival.

Ei kommentteja