Musiikkivideoperjantai #5

Tavallistakin rytmihäiriöisemmän viikon perjantai on täällä, mukanaan viisi katseluworthya videota – plus yksi vanha suosikki.

The GOASTT – Animals

Sean ”johninjayokonpoika” Lennonin ja ahdistavan kauniin vaimonsa The Ghost Of A Saber Tooth Tiger -duo villitsee vahvalla psykedelialla ja lopulta massiivisen koukuttavalla biisillään. Kuvastossa on aimo annos alastomuutta ja Uhrijuhlaa, mutta oletettavasti ainakin ripaus itseironiaakin. Komeaa on, sekä audio että video. Mihin sitä isän kloonia enää tarvitaan?

The Shoe – Dead Rabbit Hopes

Donnie Darkossa aivan liikaa ihastuttanut, sittemmin Nälkäpeleissä näkynyt Jena Malone palaa The Shoe -kaksikollaan. Herkkä ja haavoittuvainen biisi toimii. Tässäkin videossa nakuillaan, mutta poikkeuksellisen häiritsevissä määrissä – kuin loputonta iPhonella kuvattua American Beauty -pastissia katselisi. Eikä kuitenkaan poiskaan voi.

Olavi Uusivirta – En tiedä mitä menetän jos jään

Joka kerta, kun Olavi Uusivirtaa kuulee tai näkee, pitää hahmosta aiempaakin enemmän. Tuotantokin jatkuu tasaisen laadukkaana, joskin oma lempihetkeni diskografiassa on jo neljän vuoden takainen Erika.

Mainio tuttavuus on siten myös upouusi video En tiedä mitä menetän jos jään -kappaleesta. Vähän Anton Corbijnia, eikä se väärin oo. Uusivirran tavoite päivittää suomirock vuoteen 2014 täyttyy tasaisesti, työ kerrallaan.

The Pains Of Being Pure At Heart – Simple And Sure

Lemppariyhtye The Pains Of Being Pure At Heartin mainion Breakfast Club -henkinen Simple And Sure toimii biisinä edelleen käsittämättömän hyvin. Tuoreessa videossa on erinomainen idea: kaaokseksi menevät fiinit juhlat, mustavalkokuva ja nettigiffien nykivää liikettä imitoiva kuvaus. Pienten juttujen takia täydellinen kliimaksi jää näkemättä: tylsän digitaalinen, syväterävä kuva näyttää esimerkiksi juurikin Uusivirtaan verrattuna valtavan halvalta ja nykivä liike olisi arvattavasti toiminut miljoona kertaa paremmin, jos se olisi toteutettu näyttelemisen sijaan leikkauspöydällä.

Menikö tyylikysymyksen pointti vain itseltäni ohi? Mahdollisesti.

Hundred Waters – Cavity

Painssiin verrattuna Los Angeles -bändi Hundred Watersin tuore video onkin isoa astetta jälkikäsitellympää. Simppelit kikat kantavat niin videossa kuin kliinisen minimalistisessa biisissäkin.

Bright Eyes – At The Bottom Of Everything

Bright Eyesin pelkistetyn At The Bottom Of Everything -kappaleen videokokemus hymyilyttää joka kerta niin paljon, että itkettää. Conor Oberstin värisevään lauluun yhdistyvä täydellisen oivalluksen musiikkivideo tuo kahmaloittain kylmiä väreitä. Stop motion -osioista ei ole luonnolisesti myöskään haittaa.

Yksi kommentti kirjoitukseen Musiikkivideoperjantai #5

  1. June June kommentoi:

    Ooo POBAH (kirjainhirviö)! Joo, nykivyys olisi taatusti saatu iskevämmäksi leikkaamalla, mutta toisaalta musta on kivaa, että kaikkea ei tehdä jälkityönä. Että joku ”vanhanaikaisesti” vielä näytteleekin. :) Biisi itsessään on musta kiva irtiotto Painsin edellisistä, joskin oon niistä tykännyt ihan hirveesti. Mutta tää on ilonen kesäkipale!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.