Keikalle: Washed Out ja Amateur Best

Maanantai-iltana Tavastian lavan ottavat haltuun Washed Out ja Amateur Best. Mitä on luvassa?

Washed Out

Ernest Greenen makuuhuoneprojektina alkanut Washed Out oli mukana luomassa chillwave-käsitettä muutamia vuosia sitten. Oma ensimmäinen blogimainintani aiheesta löytyy reilun neljän (!) vuoden takaa:

”Dreamwave, chillgaze ja no-fi ovat paitsi älyttömimpiä genrenimityksiä, myös juttuja joista pidän tällä hetkellä suunnattoman paljon. Neon Indiania hehkutan hurmioissani jokaiselle vastaantulijalle, Emil & Friends toimii samaten ja Memory Tapes / Memory Cassette -projektit ovat aivan käsittämättömän herkullisia. Muista lisää joskus myöhemmin, tänään on Washed Outin vuoro.”

Kakkos-ep, tyylikään nuhjuinen Life of Leisure syyskuulta 2009 ilahduttaa edelleen jokaisella kuuntelukerrallaan. Kiitettävän Portlandia-sketsisarjankin paras osa (Kyle MacLachlanin pormestariroolin ohella) on tunnuskappaleena kaikuva Feel It All Around, joka onnistuu samaan aikaan olemaan sekä täydellinen zeitgeist-soundikiteytys, että ajaton jumitushelmi.

EP.tä seurannut esikoistäyspitkä vei soundia astetta sliipatummaksi, mutta säilytti osin myös makuuhuonesoundin. Vahva esitys.

Lievästi irrallinen, vahvasti epävarma A Dedication meni heti ensikuulemalta heittämällä hienoimpien kappaleiden joukkoon.

Elokuussa ilmestynyt Paracosm vei jatkumon isoa astetta bändimäisemmäksi. Kymmenet instrumentit eivät ole lopputuloksessa tiellä, mutta keikan suhteen epäröin itse hieman uutta formaattia: yhden miehen makuuhuoneprojektin hidas muutos täysveriseksi bändiksi merkitsee kai aina ensimmäisen asteen loppumista — ja siihen alkuvaiheeseen  samaistun itse aina vahvimmin.

Yhtä kaikki; hemmetin hienolta se Paracosmkin kuulostaa, lämmittävine hippipsykedelioineen kaikkineen. Jos yhtye livenä samaan kokonaisvaltaiseen, unenomaiseen audiokelluntaansa yltää, olen maanantaina onnellinen mies. Samalla omalta pakko nähdä livenä -listaltani yliviivautuu taas yksi kärkipään nimi.

Amateur Best

Vahva uteliaisuus langetettakoon myös lämmittelevän Amateur Bestin päälle. Washed Outiin verrattuna astetta selkeämmin tuotettu materiaali groovaa päämäärätietoisesti eteenpäin. Lontoolaisen Joe Floryn lämmin, pehmeä ja ihastuttavan koristelematon vokalisointi lienee iso osasyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.