Graafikkorakkaus-sarjassa listataan designereita, joiden musiikkiin liittyvät tuotokset ilahduttavat tätä suunnittelijaa.

Edellisten postausteni taitajat Samüel Johnson ja Leif Podhajsky ovat tehneet roppakaupalla jo nyt ikonisia levynkansia. Samaan hehkutukseen yltää tämänkertainenkin sankari, joskin formaatti on eri. Jason Munn on keikkajulisteiden ylittämätön guru.

Itse graafisena suunnittelijana yllätyn joka kerta siitä, kuinka viivan paksuuden määrittäminen vie työn lopulta oikeaan suuntaan. Erityisesti piktogrammien tai muiden kuvituksellisempien elementtien kanssa hommat loksahtavat monesti yhtäkkiä paikalleen, kun viivan paksuudeksi laittaakin hiusviivan sijasta jotain jykevämpää. Tai toisinpäin.

Kaliforniassa työskentelevän Munnin silkkipainotöissä viiva korostuu — ja lähes aina se on sitä ohuempaa sorttia. Alleviivatun graafiset ja minimalistiset työt ovat olleet iso innoittaja itselleni jo vuosia ja yhdessä asiakastyössäni julisteita on käytetty suoraan benchmarkkina. Keikkajulisteista koottu The Small Stakes -kirja uupuu kuitenkin vielä omasta hyllystä.

Jossain vaiheessa Pinterestissä ruton lailla levinnyt minimal movie posters oli aikansa hauska, mutta kärsi kovasti inflaatiosta ja ideaköyhyydestä. Samalla tyylillä itsekin elokuvajulisteita on tehnyt myös Munn, mutta jälkimmäisen tunnistaa finessistä. Kun asioita tehdään yksinkertaisesti, pitää vähäisten elementtien olla täydellisiä.